Johtajat vaativat työntekijöitä toimistoon – Mutta toimiiko etätyö oikeasti huonommin kuin lähityö?

Etätyöpäivistä on tullut osa tietotyötä. Vaikka etätyö on suurelle osalle työntekijöistä arkipäivää, se herättää vahvoja tunteita puolesta ja vastaan.

Miten suuri osa työstä kannattaa tehdä etätyönä?

Yrityksissä käytännöt vaihtelevat. Joissain on siirrytty melkein täyteen paikallaoloon, joissain taas työntekijä voi työskennellä halutessaan kokonaan etänä.

Viime aikoina johtajat ovat usuttaneet julkisuudessa työntekijöitä palaamaan toimistolle.

Mutta perustuuko halu saada työntekijät takaisin työnantajan tiloihin tutkimustietoon? Onko työntekijä tehokkaampi toimistolla kuin kotonaan?

Tutkimusten perusteella ei voi sanoa suoraan, parantaako vai heikentääkö etätyön tekeminen työn tuottavuutta, kertoo tutkija Marko Ikävalko Työn ja talouden tutkimuksesta Laboresta.

– Tietotyön tuottavuutta on vaikea mitata luotettavasti. Tutkimuksissa on saatu tuloksia molempiin suuntiin. Toisten tutkimusten mukaan etätyö on tuottavampaa, toisten mukaan työpaikalla tehty työ.

Ikävalko täsmentää, että nykyisin melko harva tekee puhtaasti etätyötä. Yleenä kyseessä on yleensä hybridityö, jossa osa työpäivistä tehdään työpaikalla, osa kotona.

Tutkimusten pohjalta voi kuitenkin päätellä, että tietynlainen työ onnistuu etänä paremmin kuin toimistossa ja päinvastoin. Kyse ei ole välttämättä eri työtehtävien välisistä eroista, vaan siitä, missä vaiheessa tehtävää mennään.

– Projektin alkuvaiheessa, kun hommaa pannaan käyntiin, toimistotyö on tehokkaampaa. Samoin, jos tarvitaan yhteistyötä, keskustelua ja ideointia.

Jos taas on selvää, mitä pitää tehdä, ja työntekijä kaipaa lähinnä omaa rauhaa tekemiseen, etätyö on yleensä tehokkaampaa.

Julkisuudessa juuri yritysjohtajat ovat puhuneet etätöiden vähentämisen puolesta. Kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK kysyi viime vuonna työpaikoilta näkemyksiä etätöiden vaikutuksesta työn tuottavuuteen, työntekijät arvioivat etätyötä selvästi päälliköitä suopeammin.

Kaikkein vähiten kehuja etätyö keräsi ylimmältä johdolta.

Esimerkiksi ongelmanratkaisun työntekijät arvioivat onnistuvan etätöissä varsin hyvin. Väliportaan pomot ja johtajatkin uskoivat tähän, vaikkakaan eivät yhtä paljon kuin työtekijät. Ylimmän johdon arvio kuitenkin oli, että ongelmaratkaisua vaativa työ sujuu etänä korkeintaan kohtalaisesti.

Uusien tehtävien haltuunotossa, siis siinä, joka myös Ikävalkon arvion mukaan on etätöissä vaikeinta, myös työntekijöiden arvio etätyön toimivuudesta heikkeni. Tosin senkin työntekijät arvioivat onnistuvan myös etänä melko hyvin.

Mistä johtuu, että etänä tehtävä työ on työntekijöille enemmän mieleen kuin johdolle?

– Etätyö koskee toimistotyötä, sellaista, jota tietotyöläinen tekee tietokoneella. Siinä työnantajan on vaikeampi valvoa, miten paljon tulosta syntyy, Ikävalko sanoo.

Kenties johtoa epäilyttää, ettei työaikaa käytetä siten kuin pitäisi, jos sen käyttöä ei voi valvoa. Jos työntekijät ovat toimistossa, on helpompi seurata, mihin työaika kuluu.

Työntekijä taas kaipaa enemmänkin rauhaa tehdä työtään vailla keskeytyksiä ja mahdollisuutta järjestää työn tekeminen siten kuin itse haluaa.

– Työnantaja voi myös epäillä, että etätyö vaikuttaa työpaikan kulttuuriin negatiivisesti.

Lisäksi ideoiden jakaminen on vaikeampaa vaikkapa Teamsissa kuin työpaikan kahvi- tai neuvotteluhuoneessa. Uusien työntekijöiden sovittaminen työpaikalle on etänä hankalampaa kuin läsnätöissä.

Etätyökeskustelussa unohtuu usein, että suuri osa kaikesta työstä on edelleen sellaista, ettei sen tekeminen yleensä onnistu etänä, kuten vaikkapa poliisin, siivoojan, myyjän tai sairaanhoitajan työt.

Etätyön tekeminen oli Suomessa huipussaan vuonna 2021. Tuolloin palkansaajista noin 40 prosenttia teki Tilastokeskuksen arvion mukaan etätöitä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että noin suuri osa työntekijöistä olisi tehnyt kaiken työn etänä.

Sama tilasto kertoo senkin, että suurin osa suomalaisista työntekijöistä ei tehnyt huippuvuonnakaan etätöitä.

Koronapandemian vuoksi tehtyjen rajoitusten poistuminen on vähentänyt etätyötä, muttei tautia edeltävälle tasolle. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 noin kolmannes suomalaisista työntekijöistä teki etätöitä.

EK:n viimevuotisessa kyselyssä etätöitä tekevät ihmiset toivoivat voivansa tehdä osan töistään etänä vastaisuudessakin. Suosituin etäpäivien määrä viikossa oli kolme.

Kyselyssä näkyy se, ettei suuria muutoksia toivottu. Ne työntekijät, jotka tekivät etätöitä päivän viikossa, toivoivat voivansa tehdä etätöitä päivän tai kaksi. Ne, jotka tekivät kaksi päivää, toivoivat kahta etäpäivää myös tulevaisuudessa, kolmen päivän kannalla taas olivat jo nyt kolmea etäpäivää tekevät.

Sellaiset työntekijät, jotka olivat nyt kokonaan etätöissä, haluaisivat varsin vahvasti jatkaa samaan malliin, siis täysin etänä.

Yritysjohtajien ulostuloista riippumatta etätyö näyttää vakiintuneen osaksi suomalaista toimistotyöskentelyä. Voi olla, etteivät sen vaikutukset ole myöskään erityisen dramaattisia.

Kun EK kysyi viime vuonna yrityksiltä, miten etätyö on vaikuttanut työn tuottavuuteen, kolme neljäsosaa yrityksistä vastasi, että tuottavuus on pysynyt ennallaan. Samalla kolme neljäsosaa yritysvastaajista oli sitä mieltä, että etätyöstä on ollut hyötyä yritykselle. Vain viisi prosenttia arvioi etätyön haitanneen toimintaa.

On myös epäselvää, miten iso osa työstä tarkalleen tehdään Suomessa muualla kuin työpaikalla. Käsitykset asiasta perustuvat lähinnä kyselytutkimuksiin.

Marko Ikävalko tutkiikin parhaillaan sitä, miten paljon etätyötä tehdään ja ketkä sitä tekevät. Tilastotietoa tutkimukseen hankitaan verottajalta. Verotuksessa enemmän etätöitä tekevä kansalainen voi nimittäin tehdä työhuonevähennyksen, jolla hyvitetään sitä, että osan asunnostaan joutuu uhraamaan työkäyttöön.

– Tämän työhuonevähennysdatan avulla pystymme katsomaan kyselyitä tarkemmin, miten paljon etätöitä tehdään, missä niitä tehdään, miten kaukana työpaikasta asutaan ja niin edelleen.

Yksi selvitettävistä kysymyksistä on sekin, miten etätyön tekeminen vaikuttaa palkkatasoon.