Apu

Johanna Korhonen: Meidän firma hunningolla


Johanna Korhonen kirjoittaa postin alamäestä ja johtajien ahneudesta.
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto

Menin postiin mukanani pieni kirje 20 kilometrin päähän. Kuulin, että entistä ykköspostia ei ole enää olemassakaan, mutta kirjeeni jaettaisiin neljän päivän kuluttua. Jos halusin, että se vietäisiin jo kahden päivän kuluttua, voisin ostaa 1,5 euron hintaan ”plussapalvelun”. Nyrpistin ja ostin.

Viime viikon torstaina (29.8.) postin työntekijät ilmoittivat lakosta, koska työnantaja aikoi leikata heidän palkoistaan 30 prosenttia. Jos postityöntekijän keskimääräinen kuukausipalkka on 2 074 euroa, leikkaus on 622 euroa. Ymmärsin lakon syyn ilman laajempia selityksiä.

Yleisestä mielenkiinnosta tarkistin postin johdon palkkatason. Toimitusjohtaja Heikki Maliselle maksettiin viime vuonna 987 764 euroa, eli Malinen sai kuukaudessa yli 82 000 euroa. Vuosipalkasta noin 300 000 oli ylimääräistä ”kannustinta”, jota maksetaan siksi, että kivasti menee ja että Malinen jaksaisi ponnistella tänäkin vuonna.

Posti on "markkinaehtoisesti toimiva valtionyhtiö"

Strategiansa mukaan Posti Group on ”luokiteltu markkinaehtoisesti toimivaksi valtionyhtiöksi, jossa omistajalla on strateginen intressi”. Hetkinen, posti on valtionyhtiö -- se omistajahan olen minä!

”Omistajan tavoitteena on kulloinkin parhaan taloudellisen kokonaistuloksen saavuttaminen.” Niinkö me omistajat tosiaan olemme päättäneet? Kyllä: hallintoneuvostossa istuu meitä edustamassa 12 kansanedustajaa, joille maksetaan hommasta 500 euroa per kokous.

Nyt herää kysymys, mitä pirua tässä meidän firmassa oikein tapahtuu.

Keksimme, että postin pitää olla firma

Posti on toiminut Suomessa vuodesta 1638 lähtien. Ensimmäiset kolme ja puoli sataa vuotta posti oli palvelulaitos. Ensin se palveli Ruotsin kuningasta, virkakuntaa ja säätyläisiä, sitten yhä laajempia väestöryhmiä. Lopulta se palveli meitä kaikkia.

Kaikki alkoi mennä pieleen, kun me omistajat keksimme, että postin pitää olla firma, ihan oikea yritys. Vuonna 1990 kansanedustajat päättivät, että posti muuttui valtion keskusvirastosta liikelaitokseksi. Osakeyhtiön muodostivat Posti ja Tele. Näistä Tele riehui nimellä Sonera muun muassa Saksan pahamaineisissa umts-huutokaupoissa. Rahaa paloi paljon. Firman rippeet päätyivät ruotsalaisille.

Meille jäi Posti, jolla oli jossain vaiheessa käsittämätön firmanimikin, Itella.

Posti eli hulluja vuosia 2000-luvun alussa

Turkulainen Joakim Caloander määritteli väitöskirjassaan 1689, millaisia ihmisiä postin vastuullisiin tehtäviin sai ottaa. ”Heidän tulee olla soveliaita ja sellaisia, jotka täyttävät kuninkaallisten asetuksien vaatimukset. He eivät saa olla mielisairaita, järkensä menettäneitä, lapsia - - He eivät saa olla tuhlareita, halveksittavia tai huonomaineisia.”

Mitä Caloander sanoisi postin 2000-luvun alun hulluista vuosista? Rahaa oli, ja sitä totisesti myös meni: 2000-luvun alussa posti lähti pääjohtaja Jukka Alhon johdolla maailmanvalloitukseen. Yhtiö osti Venäjältä 200 miljoonalla eurolla kuljetuskonsernin. Kauppaan kuului kymmeniä kuorma-autoja, joita ei sitten löytynyt mistään, ja muutenkin Venäjällä oli aika paljon kuviteltua vaikeampaa.

Suuruudenhulluina vuosina poltettuja satoja miljoonia ei postin viestinnässä muistella, koska on helpompaa sanoa, että vaikeudet johtuvat kirjepostin vähenemisestä eli ovat asiakkaiden syytä.

Postinkuljetus ei ole enää sivistystehtävä

Viime vuosien ainoa parannus on ollut se, että postia alettiin taas kutsua postiksi. Nimi tulee latinan ilmaisusta positae stationes eli kuriirin vaihtoasema. Postinkantajat tarpoivat pitkin Suomea uutterasti vuosisadasta toiseen ennen kuin me omistajat ja johto firmainnossamme sössimme kaiken.

Postin historiaa tutkinut Jukka-Pekka Pietiäinen kirjoittaa, että ”postinkuljetuksen profiilista ovat karisseet pois kansallisen sivistystehtävän elementit”.

Se ainakin on tullut tässä selväksi. Sivistyksestä ei ole ollut kyse enää pitkään aikaan.

Kirjoituksen mentyä painoon Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen kertoi tiedotteessa, että hän luopuu kahden kuukauden palkasta. Toim. huom.

Julkaistu: 3.9.2019