Jeonju on Etelä-Korean herkkukaupunki – käy ruokatorilla, löydä teehuoneen rauha ja syö kuuluisa bibimbap-annos
Korealainen ruoka on iso trendi. Kun eteläkorealaiset itse lähtevät ruokamatkalle, he suuntaavat usein Jeonjuun. Sieltä löytyy myös historiallisia kortteleita ja hauskasti pukeutuvia ihmisiä.
Aaaaah! Kylläpä täällä tuoksuu raikkaalta! Kun saapuu kymmenen miljoonan asukkaan Soulista vähän alle 700 000 asukkaan Jeonjuun, ensimmäisenä huomion herättää ilmanlaatu. Etelä-Korean pääkaupunki tarjoaa monia kiehtovia asioita, mutta pakokaasupilvet eivät lukeudu sen parhaisiin puoliin.
Jeonjuun tullessa nenä alkaa taas tunnistaa muitakin aromeja, ja hajuaisti suorastaan herkistyy. Mutta ilmanlaatuakin parempi syy matkalle ovat paikalliset maut. Maan lounaisosassa sijaitsevaa paikkakuntaa on kutsuttu Etelä-Korean ruokapääkaupungiksi. Tähän ovat syynä muun muassa lähiseutujen arvostetut raaka-aineet sekä täällä syntyneet klassikkoannokset, joista tunnetuin on kulhoruoka bibimbap.
Vierailu Jeonjuun on helppo tehdä vaikkapa juuri Soulista, josta pääsee luotijunalla perille vähän alle kahdessa tunnissa. Tulijoita riittää, sillä herkkupitäjän maine on kiirinyt, ja vuonna 2012 Jeonjusta tuli yksi Unescon ruokakaupungeista. Tunnustus annetaan merkittäville kulinaristisille kohteille, joissa on vahva ja perinteikäs paikallinen ruokakulttuuri.
Suhina vain käy, kun grillin äärellä seisova mies kypsentää käsikäyttöisellä liekittimellä kananjalkoja. Olemme Nambun ruokatorilla. Viikonloppuisin se on Jeonjun ykköspaikka katuruuan ystävälle. Katetun kauppahallin käytävillä on kymmeniä myyntikojuja, joissa kokataan suolaisia ja makeita herkkuja. Tarjolla on muun muassa liha- ja äyriäisvartaita sekä uppopaistettua pikkusyötävää.
Kyltit ovat koreaksi, mutta tilaamista helpottavat malliannokset, joiden vieressä on hinnat. Kallista herkuttelu ei ole: suurin osa annoksista maksaa 4 000–9 000 wonia eli noin 3–6 euroa. Nambu onkin mainio paikka erilaisten ruokien maisteluun.
Osalla myyjistä on pienet pöydät asiakkaita varten, toisissa paikoissa taas syödään seisaallaan. Suosituin tiski näyttää olevan liekitettyjä kananjalkoja myyvä grillikärry, joten asetumme rohkeasti jonon jatkoksi. Ennen tarjoilua annoksen päälle ripotellaan seesaminsiemeniä ja yrttejä. Maku on suuta polttelevan tulinen ja suutuntuma on samaan aikaan sekä pehmeä että hieman kumimainen.
Mielenkiintoinen tuttavuus, mutta voiton vievät kyllä toisella kojulla myytävät korealaiset versiot arancineista eli uppopaistetuista italialaisista riisipalleroista.
Nambu ei ole pelkkä ruokatori, vaan käytävillä on niin vaatekauppoja kuin puukoreja myyviä liikkeitäkin. Perjantaina alkuillasta suurin osa ihmisistä on kuitenkin tullut ruuan perässä, ja yhden vaatepuodin liiketilasta on tehty ruokailusoppi, jossa ihmiset syövät takkien ja housujen ympäröiminä.
Kannattaa kiivetä myös toiseen kerrokseen, jonka liiketilat on annettu aloittelevien nuorten yrittäjien käyttöön. Täällä on muun muassa hauska kahvila ja baari sekä putiikkeja, joissa myydään koruja, käsitöitä ja kirjoja.
Kadulla tulee vastaan ryhmä ihmisiä, joilla on kaikilla samanlainen ruskea-oranssi paperikassi. He ovat tulossa PNB-leipomon myymälästä. Vuonna 1951 perustettu perheyritys tunnetaan etenkin muhkeista suklaakekseistään, joiden täytteenä on kreemiä ja mansikkahilloa.
Yrityksen logolla varustettujen kassien määrästä huomaa, että keksit ovat suosittu tuliainen täällä vierailevien korealaisten keskuudessa. Länsimaisen matkailijankin kannattaa ehdottomasti kokeilla reissun aikana kyseistä herkkua.
Jeonjua kutsutaan Etelä-Korean ruokapääkaupungiksi. Täältä on kotoisin esimerkiksi kulhoruoka bibimbap.
Mutta mitä muuta Jeonjussa täytyy maistella?
Aamupalojen klassikko on kongnamul gukpbap -keitto, jossa on kirkkaan liemen seassa pavunversoja, riisiä ja kimchiä. Kaupungissa toimii lukuisia tähän keittoon erikoistuneita ravintoloita, ja resepti vaihtelee kuppilasta riippuen. Näissä ravintoloissa voi aistia aamuisin autenttista paikallistunnelmaa, ja keiton uskotaan myös toimivan hyvänä krapulalääkkeenä.
Aivan toisenlaista tyyliä edustaa hanjeongsik-ateria. Siinä pöytä täytetään pienillä kupposilla ja lautasilla, joilla on alueen parhaita antimia: kalaa, sieniä, marinoituja kasviksia, kimchiä… Ruokia ja lisukkeita voi olla jopa 30 eri sorttia, ja täyteen lastattu herkkupöytä on vaikuttava näky.
Ja sitten on Jeonjun kuuluisin paikallisruoka bibimbap sekä juomaerikoisuus makgeolli. Mutta annetaan ruuan laskeutua hetki, ennen kuin mennään kokeilemaan niitä.
Matalien harjakattoisten talojen keskellä on sisäpiha ja sillä esiintymislava, jolla nuori mies tulkitsee korealaista kansanlaulua. Pillit ja jouset vinkuvat, ja sävy on kaikin puolin surumielinen. Oppaamme kertoo, että mies laulaa rakkaustarinaa. Taitaa olla epäonninen tarina.
Vanha korealainen musiikki vie kuitenkin mukavasti ympärillä levittäytyvän kaupunginosan tunnelmaan. Jeonjun suosituin nähtävyys on hanok-alue, jossa on noin 700 perinteistä korealaista taloa. Suuri osa niistä on rakennettu 1900-luvun alussa, mutta tyyli juontuu 1300-luvulle, Koreaa tuolloin hallinneen Joseon-dynastian aikoihin.
Kaupunginosan vierailukohteisiin lukeutuu museo, jossa esitellään riisiviinin historiaa. Suurin nähtävyys on kuitenkin hanok-kylä itse. Täällä käy vuosittain miljoonia matkailijoita, etenkin Etelä-Koreasta. Suosittu aktiviteetti on korealaisen kansallispuvun eli hanbokin vuokraaminen, ja viikonloppuisin kadut ovat täynnä perinneasuihin sonnustautuneita ihmisiä.
Meno perinnekylässä on kuin huvipuistossa. Ohitse suhahtelee golfkärryillä ajelevia korealaisia.
Välillä meno on kuin huvipuistossa. Kuvia räpsitään kaiken aikaa, ja ohitse suhahtelee golfkärryillä ajelevia korealaisia värikkäissä vaatteissa. Pääkadulla on käynnissä kovaääninen paraati, jonka kärjessä heiluu Joseon-dynastian aikaista keisaria esittävä nukkehahmo.
Mutta kyllä täältä löytyy rauhaakin, kun tietää mistä etsiä.
Uurteisesta puusta tehdylle pöydälle on aseteltu kolme pikkuriikkistä teekuppia, joihin mahtuu noin kolme siemausta juomaa. Sitä mukaa kun tee hupenee, emäntämme kaataa meille lisää. Ilmassa leijuu suitsukkeen tuoksu ja taustalla soi rauhallinen musiikki.
Hanok-kylässä harmoniaa tarjoavat alueen perinteiset teehuoneet, kuten Gyodong Dawon. Paikassa on löydön tuntua: teehuone sijaitsee hiljaisen kujan varrella, pienen sisäpihan perukoilla.
Asioimassa on lisäksemme muutamia korelaisia, eikä kenelläkään ole kansallispukua.
Teen valmistaminen otetaan täällä vakavasti. Tarjolla on huolella valittuja teelaatuja muun muassa Jejun saarelta ja Taiwanista. Niiden kera tarjotaan punapaputahnasta tehtyjä puolimakeita herkkuja.
Kun asettuu teehuoneen lattialle risti-istuntaan ja siemailee taidolla haudutettua juomaa, olo rauhoittuu ja mieli tyyntyy. Puolen tunnin istuskelun jälkeen voi taas jatkaa uudella energialla hanok-kylän ihmeisiin tutustumista.
Voi tätä hulinaa! Gyeonggijeonin pyhättö on yksi Etelä-Korean kansallisaarteista ja hanok-kylän suosituin vierailukohde. Muurien ympäröimällä alueella on tusinan verran historiallisia rakennuksia, joiden oviaukkoihin ja seinustoille perinneasuihin sonnustautuneet korealaiset asettuvat kuvattaviksi.
Joukko rouvia on laittanut puhelimen jalustalle ja ottaa parhaillaan yhteiskuvaa. Raikuvasta naurusta päätellen heillä vaikuttaa olevan todella hauskaa. Ja kyllä meillekin on iso ilo katsella värikkäästi pukeutuneita ihmisiä. Tuntuu, kuin olisi kuokkavieraana naamiaisissa.
Täällä voisi viettää koko päivän ihmetellen, kun iloiset korealaiset kuvaavat toisiaan mielikuvituksellisissa asetelmissa ja paikoissa.
Mutta olisi sääli poistua pyhätöstä tutustumatta sen historiallisiin aarteisiin. Täällä on muun muassa esillä harvinainen muotokuva Joseon-dynastian ensimmäisestä kuninkaasta. Tai oikeastaan kyseessä on jäljennös – alkuperäinen on viety parempaan talteen museoon.
Yhdessä rakennuksista on näyttely Joseon-dynastian vuosikirjoista, joihin kirjattiin aikoinaan tärkeitä tapahtumia. 1500-luvulla arvokkaat dokumentit joutuivat vaaraan, kun Japani yritti miehittää Korean. Kirjojen jäljennöksiä piilotettiin neljään paikkaan, ja japanilaiset löysivät ja polttivat kaikki muut, paitsi Jeonjuun kätketyt kappaleet.
Japanin ja Etelä-Korean välit ovat olleet historian saatossa koetuksella. Nyt suhteiden lämpenemisestä on toivoa.
Japanin ja Etelä-Korean suhteet ovat olleet koetuksella myöhemminkin. Välillä oli parempia kausia, mutta 1900-luvun aikana välit taas kylmenivät. Katkeruutta aiheuttaa yhä Japanin miehityskausi 1910–1945, jonka aikana korealaisia alistettiin pakkotöihin ja naisia teljettiin armeijan ylläpitämiin bordelleihin niin sanotuiksi lohtunaisiksi.
Kysymme oppaalta, millaiset maiden välit ovat nyt.
”Eivät kovin hyvät”, hän toteaa apean näköisenä.
Pientä toivoa kuitenkin on. Hiljattain Japanin pääministeri vieraili Etelä-Koreassa ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen, pyrkimyksenä rakentaa suhteita uudelleen.
Hetkinen, ovatko nämä kaikki kipot ja kupit minulle? Tarjoilija tuo pöytään höyryävän riisikulhon ja nostelee sen ympärille useita pikkulautasia: pikkelöityä retikkaa, pavunitukeittoa, tofua, marinoitua kaalia…
Olemme tulleet Gyeonggijeonin pyhätön viereiseen Pungnamjeong-ravintolaan syömään Jeonjun kenties kuuluisimman annoksen, bibimbapin. Alle 10 euroa maksava simppeli ruoka paljastuu oikeaksi herkkuateriaksi, kun se saa kaverikseen hintaan kuuluvat lisukkeet.
Ja herkuteltavaa riittää myös itse bibimbapissa. Teräskulhossa on pohjalla riisipeti ja sen päällä muun muassa jauhelihaa, gochujang-chilitahnaa, monen sortin kasviksia sekä kananmunankeltuainen. Bibimbap tarkoittaa ”sekoitettua riisiä”, ja ruokailijan tehtävä on sotkea kulhon ainekset puikoillaan ennen syömistä, jotta maut yhdistyvät.
Lopputulos on korealaista keittiötä parhaimmillaan – lohturuoka, jossa riittää erilaisia makuja. Ja annos sopii useimmille ruokailijoille, sillä se ei ole erityisen tulinen tai mausteinen.
Bibimbapin historia ulottuu satojen vuosien päähän, ja ruokalaji mainittiin kirjoitetuissa teksteissä jo 1500-luvun lopulla. Etelä-Koreassa Jeonjua pidetään annoksen kotikaupunkina, ja täällä järjestetään muun muassa joka vuosi bibimbap-festivaali.
Jeonjun talojen seinustoilla näkyy ruskeita saviruukkuja, joissa ihmiset tekevät esimerkiksi kimchiä.
Herkullisen aterian jälkeen kannattaa lähteä kävelylle lähikortteleihin, sillä temppelin takana olevilta pikkukaduilta löytyvät kaupungin idyllisimmät nurkat. On kivoja kahviloita kattoterasseineen sekä tiiliaitojen ympäröimiä asuintaloja, joiden pihoilla kasvaa bonsaipuita muistuttavia mäntyjä. Rakennusten seinustoilla näkyy ruskeita saviruukkuja, joissa ihmiset tekevät esimerkiksi kimchiä.
Koli-koli-koli-koli! Koli-koli-koli-koli! Metallinen kahvipannu on täytetty kovilla esineillä, ja ravistettaessa se pitää kamalaa ääntä. Mutta juuri nyt muu ei auta.
Olemme täpötäydessä ravintola Yetchonissa, ja kolisevaa kahvikannua käytetään, kun halutaan kiinnittää tarjoilijan huomio korviahuumaavan puheensorinan keskellä. Pian hän kipittääkin paikalle ja ottaa vastaan tilauksemme.
Yetchon on erikoistunut makgeolliin. Se on riisistä valmistettu mieto alkoholijuoma, jota on tehty Korean niemimaalla joidenkin arvioiden mukaan jo tuhannen vuoden ajan. Makgeolli on väriltään valkoista, ja koostumukseltaan se muistuttaa hieman maitoa tai rasvatonta piimää. Maussa on sekä happamuutta että ripaus makeutta.
Juomaerikoisuuden kanssa nautitaan herkullista baarisyötävää, ja pöytään kiikutetaan kaikkea kokonaisena paistetusta kalasta grillattuihin jättirapuihin. Tällä kertaa voittaja on kimchimunakas, joka katoaa lautaselta alta aikayksikön.
Ravintola sijaitsee Samcheong-dongin alueella, jossa toimii kymmeniä makgeolli-paikkoja. Yetchon on niistä tunnetuimpia, ja täällä ovat vierailleet seinille ripustettujen kuvien perusteella monet korealaiset tähdet ja kuuluisuudet. Ja tänään myös me.
Mutta nyt kimchimunakas on taas loppu. Näin täällä helposti käy: kun korealaisen keittiön makumaailmaan pääsee sisään, siitä ei meinaa saada tarpeekseen. Ei siis muuta kuin kahvipannu käteen ja kolisuttamaan!
Jeonju
Matka
Jeonjun voi yhdistää esimerkiksi Etelä-Korean pääkaupunkiin Souliin, jonne on Suomesta Finnairin suoria lentoja. Soulista pääsee Jeonjuun nopealla KTX-junalla (matka-aika vähän alle 2 tuntia).
Tietoa ja vinkkejä: tour.jeonju.go.kr
Majoitus
Yö hanok-talossa
Jeonjun hanok-kylässä ja sen lähellä on kymmeniä majapaikkoja, joissa voi viettää yön perinteisessä korealaisessa talossa. Huoneet ovat yleensä askeettisesti sisustettuja, ja niissä nukutaan matalissa futon-sängyissä. Majoituksia voi tutkia ja varata esimerkiksi Booking.comin kautta.
Jeonju Tourist Hotel Kkotsim
Moderniin länsimaiseen tyyliin sisustettu hotelli kävelymatkan päässä Nambun ruokatorilta, hanok-kylästä ja muista nähtävyyksistä.
Koe myös tämä
Awon Museum & Hotel
Linnuntietä 12 kilometrin päässä Jeonjusta sijaitsee ällistyttävä nähtävyys. Vehreän vuoriston juurella toimii taidemuseo ja hotelli, joka yhdistelee modernia ja perinteistä. Museorakennuksesta löytyy vesielementtejä, mahtipontista betoniarkkitehtuuria ja hienot näkymät vuorille. Bambumetsän halki vievää polkua kävellen pääsee keskelle satoja vuosia vanhoja hanok-taloja, joissa on sekä majoitusta että kävijöille avoimia oleskelupaikkoja. Lähistöllä on myös perinteikäs buddhalainen temppeli, jossa kannattaa käydä samalla retkellä.
