Apu

Suomalainen tuottaa 565 kiloa jätettä vuodessa – Kuluttajat kierrättävät niin tehokkaasti, ettei kaikkea ei pystytä vielä hyödyntämään

Suomalainen tuottaa 565 kiloa jätettä vuodessa – Kuluttajat kierrättävät niin tehokkaasti, ettei kaikkea ei pystytä vielä hyödyntämään
Näin toimii kierrätys Sortti-asemalla Helsingissä: Muovit yhteen jäteastiaan, metalli, biojäte ja tekstiilit omiinsa. Yhä useampi suomalainen lajittelee ja kierrättää ahkerasti, mutta silti kierrätystä pitää lisätä. Monien jätemaksut nousevat, kun jätelaki pian uudistuu.
Julkaistu: 28.5.2021

Yksinäinen runkopatja makaa muutoin vielä tyhjän vaihtolavan pohjalla. Jalat sojottavat ylöspäin. Sinne meni! Katri Tihilän ja hänen isänsä Eero Tihilän päivän urakka on viimein päätöksessä.

Runkopatja on Katrin vanha, vanhempien kodin nurkkiin aikoinaan jäänyt. Sen petauspatja kelpasi Katrin kaverille, mutta muulle ei ollut käyttöä. Ensin Tihilät kuskasivat runkopatjan Kierrätyskeskukseen. Siellä sitä ei kuitenkaan otettu vastaan. Kierrätyskeskus kertoi hävittävänsä patjan 16 euron hintaan mutta sen vieminen Sortti-asemalle olisi kuulemma halvempaa.

Niinpä Tihilät ajoivat tänne Helsingin Kivikkoon, HSY:n Sortti-asemalle, jonne voi tuoda sellaisia jätteitä, jotka eivät kuulu taloyhtiöiden ja kiinteistöjen jäteastioihin. Patja päätyi sekajätteeseen, hinta 15,90 euroa.

Säästöä tuli 10 senttiä, Tihilät naureskelevat.

Helsingin Kivikon Sortti-asemalle voi tuoda niin vanhat kylpy­ammeet, risat vaatteet kuin vaaralliset jätteet. Kierrätettävistä materiaaleista tehdään jotain uutta, mutta osalle jätteistä on vaikea keksiä käyttöä.

– Olisihan se kiva, jos voisi kierrättää ilmaiseksi, mutta haluan joka tapauksessa hoitaa tavarat asiallisesti. Kierrätetään kaikki, mikä kuuluu kierrättää, Katri Tihilä sanoo.

Eero Tihilä asuu omakotitalossa, mutta lajittelee muovitkin ja vie ne sitten erilliselle keräyspisteelle.

– Huono puoli on, että vaikka siellä on syvä onkalo, se tuppaa tulemaan täyteen.

Silloin hän tuo muovinsa takaisin kotiin odottamaan.

– En minä viitsi niitä muualle heittää.

Pikkuhiljaa runkopatja jää muun tavaran alle. Kun lava täyttyy, siellä oleva tavara tiivistetään ”Rollella” eli roll packer -koneella, lavajyrällä. Lopuksi runkopatja kuljetetaan Vantaan Energian jätevoimalaan, jossa se muun sekajätteen tavoin poltetaan energiaksi, vantaalaisten sähköksi ja kaukolämmöksi.

Petri Ollikainen jätti kierrätykseen imurin, pari tietokonetta ja moottoripyörän akun.

565 kiloa jätettä vuodessa

Maitotölkkejä, muovipakkauksia, ruoantähteitä, lamppuja, paristoja, sähkölaitteita, kynsilakkoja, maalinloppuja, lääkkeitä, terassilautoja, reikäisiä vaatteita, jääkaappeja, huonekaluja, metalleja, risuja, ikkunalaseja, vaippoja… Jätettä tulee kaikissa elämäntapamme tuottamissa muodoissa.

Vuonna 2019 jokainen suomalainen tuotti yhdyskunta­jätettä 565 kiloa. Määrä kasvoi 15 kiloa edellisvuodesta. Yhdyskuntajäte tarkoittaa asumisessa ja esimerkiksi kouluissa, sairaaloissa, kaupoissa ja toimistoissa syntyvää jätettä. Siihen kuuluvat seka- ja biojäte, paperi, kartonki, lasi, metallit, muovipakkaukset, sähkö- ja elektroniikka­laiteromu sekä paristot.

Tarkkaan ei tiedetä, mistä kasvu johtuu. Suomen ympäristökeskuksen Syken erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä arvioi, ettei se olisi peräisin kotitalouksista vaan palvelujen ja elinkeinotoiminnan puolelta. Joka tapauksessa jäte ei näytä vähenevän, vaikka se on tavoite.

’’Asukkaiden oikeasti pitäisi ruveta lajittelemaan jätteitä tehokkaammin. Tarvitaan neuvontaa ja kannustavat jätetaksat, jotka innostavat lajittelemaan.’’

Ympäristö­neuvos Riitta Levinen, ympäristöministeriö

– Kyllä se totisesti on. Meidän pitäisi pystyä säilyttämään hyvinvointi ja tuottaa silti vähemmän jätettä, Salmenperä sanoo.

Lisäksi yhä suurempi osa jätteistä pitää lajitella ja kierrättää. Siihen velvoittavat EU:n jätedirektiivi ja Suomen uusi, parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva jätelaki. Sen on tarkoitus tulla voimaan 1. heinäkuuta. Jätedirektiivi määrää, että vuonna 2025 Suomessa pitää kierrättää 55 prosenttia yhdyskuntajätteestä ja vuonna 2035 jo 65 prosenttia.

– Tavoite on erittäin haastava. Kierrätysaste on pysynyt aika lailla samalla tasolla useiden vuosien ajan, ja meidän pitäisi nyt siirtyä ihan uudelle tasolle, sanoo ympäristö­neuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä.

Viime vuosina kierrätysaste on ollut 41–43 prosenttia. Jotta kova tavoite saavutetaan, suomalaisten pitää alkaa lajitella vielä paljon nykyistä enemmän. Etenkin biojätteen kierrätystä on lisättävä huomattavasti. Sekajätteestä keskimäärin kolmasosa on biojätettä.

Risujen ja oksien kasa kohoaa keväisin metrien korkeuteen. Täältä risut viedään Ämmässuolle, jossa ne palastellaan ja käytetään kuivikkeena biojätteen kompostoinnissa.

Ihmisiä pitäisi kannustaa lajittelemaan paremmin

Pakkausten kierrätystavoitteet kiristyvät nykyisestä 55 prosentista 70 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi käyttökelvotonta tekstiilijätettä, kuten rikkinäisiä vaatteita ja lakanoita, aletaan kerätä vuonna 2023 – todennäköisesti ei kuitenkaan kodeista vaan aluekeräyspisteillä.

Jo tänä kesänä Paimiossa avautuu poistotekstiilien jalostuslaitos, jonka pilottilinjastolla Lounais-Suomen Jätelaitos käsittelee kotitalouksien tekstiilijätettä. Sen suunnitelmissa on rakentaa Turun seudulle täysimittainen jalostuslaitos, jossa voitaisiin käsitellä kaikkien suomalaisten lumput parin kolmen vuoden päästä.

– Asukkaiden oikeasti pitäisi ruveta lajittelemaan jätteitä tehokkaammin. Tarvitaan neuvontaa ja kannustavat jätetaksat, jotka innostavat lajittelemaan. Tuotteita on tarpeen kehittää niin, että ne on helpompi kierrättää, Levinen sanoo.

Kannustaminen jätetaksoilla tarkoittaa sitä, että seka­jätteen hintaa nostetaan ja kierrätettävien jätelajien hintaa alennetaan, mikä lisää haluja lajitella.

HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti lisää, että mitä helpompaa lajittelu on, sitä aktiivisemmin ihmiset lajittelevat.

– Ei voi olettaa, että omakotitalon pihalla olisi kuusi jäteastiaa. Meillä on nyt kokeilussa monilokeroastia, jossa on eri jätteille omat lokerot. Sen tyhjentämiseen tarvitaan monikammioauto.

Rolle eli lavajyrä tiivistää jätteet jopa kolmasosaan alkuperäisestä tilavuudestaan. Silloin niitä voidaan kuljettaa kerralla enemmän eteenpäin.

Mistä alueelliset erot johtuvat?

Alueelliset erot kierrätyksessä ovat suuria. Syke on selvittänyt niitä Circwaste-hankkeessa muutamilla paikkakunnilla. Esimerkiksi vuonna 2019 kotitalousjätteestä kierrätettiin Jyväskylässä 54 prosenttia mutta Forssassa vain 35 prosenttia. Biojätteestä erilliskerättiin Jyväskylässä 70 prosenttia, Forssassa 39 prosenttia.

Alueellisille eroille on monia syitä.

– Kunnat ovat hyvin erilaisia maantieteellisesti ja yhdyskuntarakenteeltaan: on haja-asutusaluetta ja kaupunkeja. Myös kunnan poliittiset päätökset vaikuttavat. Uusi jätelaki tuo tähän muutoksen. Tulee valtakunnallinen minimitaso, johon kaikkien pitää yltää, Syken Hanna Salmenperä sanoo.

Jätelain uudistus tuleekin näkymään monen suomalaisen elämässä. On arvioitu, että biojätteen lajittelun piiriin tulisi jopa 800 000 uutta suomalaista.

Suunnitelman mukaan kaikissa taajamissa vähintään viiden asunnon kiinteistöissä pitää olla biojätteen erillis­keräys viimeistään heinäkuussa 2022 sekä pienmetallin ja muovi-, kartonki-, lasi- ja metallipakkausten keräys viimeistään vuotta myöhemmin. Lisäksi biojätteen erillis­keräys laajenee yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikkiin kiinteistöihin viimeistään heinäkuussa 2024.

Sähkö- ja elektroniikkalaitteet voi kierrättää maksutta. Viime vuonna kylmälaitteita tuotiin Sortti-asemille liki 833 000 kiloa.

Se kaikki lisää jätehuollon kustannuksia ja sitä kautta kasvattaa monien suomalaisten jätemaksuja. Maksut vaihtelevat kunnittain. Jätelakiesityksessä on HSY:n arvio niistä. Se perustuu HSY:n vuoden 2018 jätetaksoihin.

Kun kyseessä on 5–9 asunnon kiinteistö, siirtyminen pelkän sekajätteen keräyksestä biojätteen, pienmetallin ja pakkausjätteen erilliskeräykseen lisäisi jätehuollon hintaa peräti 45 prosenttia vuodessa. Hinta nousisi 596 eurosta 863 euroon. Yhdelle asukkaalle tämä tarkoittaisi arviolta 15–30 euron korotusta.

Toisaalta 10–19 asunnon kiinteistöllä, jolta kerätään jo sekajätettä, biojätettä ja kartonkia, lisäkustannus olisi vain kaksi prosenttia. Suuremmilla kiinteistöillä, joissa jätteet on lajiteltu jo aiemmin, maksut alenisivat.

On suuri väärinkäsitys, että kaikki lajiteltu jäte menee lopulta samaan kasaan. Ei mene.

Tuhat asiakasta päivässä

Kivikon Sortti-asemalla kierrätysinto on suorastaan kiihkeä. Vaikka on keskipäivä, autot jonottavat kahdella kaistalla päästäkseen asemalle. Kävijöiden toiminta on määrätietoisen puuhakasta. Tavarat lentävät kaarissa keräyslavoille ja päästävät teräviä rämähdyksiä osuessaan muuhun jätteeseen. Yksi kävijä juoksee lavalta toiselle.

– Eilen täällä kävi tuhat asiakasta. Viime vuonna kaikkien Sortti-asemien asiakasmäärä kasvoi huimasti, 15 prosenttia, kertoo käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen HSY:stä.

Yhteensä kävijöitä oli yli 583 000. Huhtikuussa Helsingin Konalan Sortti-asema alkoi olla auki myös viikonloppuisin. Sitä on toivottu. HSY hoitaa Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisen ja Kirkkonummen jätehuoltoa.

Sortti-asemalle voi tuoda 22:ta eri jätelajia. Täällä ei näy haluttomuus kierrättää, päinvastoin. Tiettyjä jätteitä tulee niin paljon, että niiden jatkokäsittely aiheuttaa päänvaivaa.

Yksi sellainen on kiviaines, kuten tiilet ja kiveyskivi. Vielä nyt se on voitu viedä Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen Espooseen, siellä sitä on murskattuna käytetty kaatopaikalla tarvittavissa kaasukerroksissa. Pian se ei enää onnistu, koska tarve on jo täytetty.

– Nyt tutkimme rakennusliikkeiden kanssa, voisiko sitä käyttää meluvallien ja kenttien rakentamisessa, Mäntynen kertoo.

Toinen hankala jäte on kova muovi. Siihen lajitellaan esimerkiksi putkia, pulkkia ja lapioita.

– Ihmiset ovat kierrättäneet sitä meille niin innokkaasti, ettei sille ole jatkopaikkaa.

Autojen öljyt ovat vaarallista jätettä, joita ei saa laittaa muun jätteen joukkoon. Vieressä on kasa unohtuneita ennusteita, uudenvuoden tinoja.

Kovasta muovista tehdään komposiittilevyjä

Osa kovasta muovista menee Wimao-nimiselle yritykselle, ja se tekee siitä komposiittilevyjä, mutta muovia tulee niin paljon, ettei yritys pysty ottamaan kaikkea vastaan. Siksi Sortti-asemilla kerätty kova muovi odottaa nyt paaleissa Ämmässuolla, mitä sille keksitään.

Polttaminen on huono vaihtoehto, koska silloin mate­riaali ei jää kiertämään vaan häviää. Kovamuovia ei voi toimittaa Fortumin Riihimäen muovijalostamollekaan, vaikka sinne menevät pakkausmuovit kaikkialta Suomesta.

Syy on, että vain pakkausmuovin tuottajat maksavat käsittelystä. Sitä paitsi suomalaiset lajittelevat myös pakkausmuovia niin ahkerasti, ettei kaikkea sitä ole pystytty käsittelemään Fortumilla, vaan osa on jouduttu viemään ulkomaille.

– Viime vuonna muovipakkauksia kerättiin 28 500 tonnia. Fortumin kapasiteetti on 18 000 tonnia, joten 10 000 tonnia jouduttiin viemään käsiteltäväksi Ruotsiin ja Saksaan, kertoo toimitusjohtaja Vesa Soini Suomen Uusiomuovista.

Vanhat akut ovat ongelmajätettä.

Kaikki muovi ei kelpaa uusiomateriaaliksi

Pakkausmuovin lajittelu herättää intohimoja: mitä siihen voi laittaa, kannattaako se? Käytännössä kaikki muovista tehdyt pakkaukset kuuluvat keräykseen. Ruoantähteet kannattaa pyyhkiä niistä pois. Jos pakkaus on hyvin öljyinen vaikkapa mari­nadista, sen voi laittaa sekajätteeseen.

Kun asukas heittää kinkkuleikkelemuovin ja tyhjän kahvipaketin muovinkeräysastiaan, ne kuljetetaan siis Fortumin muovinjalostamolle. Siellä niistä tehdään muovigranulaattia, pientä muoviraetta, jota voidaan käyttää uusien muovituotteiden valmistuksessa. Parhaimmillaan siitä syntyykin jo tiskiharjoja, kukkaruukkuja ja muovipusseja.

Muovin kierrätyksessä on ongelmiakin. Osa muovipakkauksista ei kelpaa uusiomuovin valmistukseen. Syy voi olla huonolaatuisuus, likaisuus tai monen eri materiaalin käyttö. Esimerkiksi jos kahvipakkauksesta ei saada irrotettua alumiinivuorausta, sitä on vaikea kierrättää.

Lisäksi uusiomuoville ei aina ole riittävästi jatkokäyttäjiä. Iso osa muoviteollisuudesta on muualla kuin Euroopassa, ja uusiomuovia ei saa käyttää elintarvikepakkauksiin.

’’Raaka-aineen tulisi kelvata uusien tuotteiden valmistukseen, ja ihmisten pitäisi myös ostaa niitä uusiotuotteita. Kiertotalous kehittyy koko ajan. Vaikka jokin roska ei nyt päätyisi kierrätykseen, voi olla, että huomenna se jo päätyykin.’’

Ympäristöasiantuntija Minna Partti, HSY

Noista syistä osa Fortumin muovijalostamolle tulleesta ja siellä lajitellusta muovista poltetaan energiaksi. Vähäisimmillään uusiomuovia on tehty vain 37 prosentista jalostamolle tuoduista muoveista.

– Kierrätysmarkkinat näyttävät nyt paremmilta. Uskon, että tänä vuonna Fortumille toimitetusta muovista yli 50 prosenttia päätyy uusiksi tuotteiksi. Tavoitteemme on edistää kotimaista kierrätystoimintaa, Vesa Soini sanoo.

Jatkokäytön ongelma koskee muitakin jätteitä: kierrätys ei pääty siihen, että asukas kantaa lajitellut roskat jäte­astiaan tai tuo rikkoutuneet tavarat Sortti-asemalle. Niille pitää olla vastaanottaja, ja niistä pitää voida tehdä jotakin uutta.

– Raaka-aineen tulisi kelvata uusien tuotteiden valmistukseen, ja ihmisten pitäisi myös ostaa niitä uusiotuotteita, sanoo ympäristöasiantuntija Minna Partti HSY:stä.

Partti kehottaa silti lajittelemaan, vaikka kaikki ei toimisi täydellisesti.

– Kiertotalous kehittyy koko ajan. Vaikka jokin roska ei nyt päätyisi kierrätykseen, voi olla, että huomenna se jo päätyykin.

Kun äidiltä saatu vatkain lakkasi toimimasta, Ulla Kajaluoto toi sen Sortti-asemalle.

Sortti on kuin toinen olohuone

Ulla Kajaluoto on tyhjentänyt kotia ja häkkivarastoa vanhoista sähkölaitteista. Yleiskone, mikro, espressokeitin ja äidiltä yli 20 vuotta sitten saatu, ihanan retro sähkövatkain päätyvät nyt Kivikon Sortti-asemalle.

– Kierrättäminen on helppoa, kun vaan vähän viitsii nähdä vaivaa, hän sanoo.

Sortti-aseman takanurkassa Jaakko Huuhka kiskoo auton takaluukusta säkkeihin pakattuja, pihalta haravoituja lehtiä ja heittää ne haravointijätteen kasaan. Yksi lasti maksaa viisi euroa.

– Kun on 700 neliön piha, tämä Sortti-asema on vähän kuin toinen olohuone. Lähden hakemaan kotoa vielä toisenkin lastin, hän sanoo.

Kymppi miinus, antaa Anneli Tuomola Sortti-aseman arvosanaksi. Miinuskin tulee vain muodon vuoksi, ainahan jotain voi parantaa. Hän ja Pekka Tuomola ovat muuttamassa ja raivaavat nyt nurkkia. Puinen lipasto ja vanhat patjat eivät tule mukaan uuteen kotiin.

Jokaisen lavan vieressä on ohjeet, mitä sinne saa laittaa. Siitä huolimatta lajittelussa on hieman huteruutta. Kuntopyörän, uunien ja astianpesukoneiden seassa on pari muovista ämpäriä. Pienten sähkölaitteiden joukkoon on eksynyt nokkahuilu. Onko epätietoisuus – tai laiskuus – iskenyt kierrättäjään loppusuoralla?

Tyhjä vaihtolava päästää kumean huudon, kun Anneli ja Pekka Tuomolan puinen lipasto osuu sen pohjaan. Edessä on muutto uuteen kotiin, eivätkä kaikki vanhat tavarat pääse mukaan. – Ei ollut haikeaa, Anneli Tuomola sanoo.

Kierrätys säästää luonnonvaroja

Jos on epävarma, mihin jätteeseen jokin tietty asia kuuluu, sen voi tarkistaa oman alueen jätehuollon verkkosivuilta. HSY:n alueella ohjeet löytyvät osoitteesta jäteopas.fi.

Miksi kierrättämistä on pakko lisätä?

– Kun luonnonvaroja on kerran otettu käyttöön, on aikamoista tuhlausta vain hylätä ne. Esimerkiksi kun käytetystä metallituotteesta tehdään uusi metallituote, energiaa kuluu aivan hirvittävästi vähemmän kuin jos se tehtäisiin aivan uudesta materiaalista, HSY:n Minna Partti sanoo.

Jätteiden kierrätys on keskeinen osa Suomen kierto­taloustavoitteita. Sen idea on, että luonnonvaroja käytetään säästeliäästi, jätettä tuotetaan mahdollisimman vähän, ja kaikki materiaali, joka on otettu käyttöön, kiertää jatkuvasti. Se vähentää ilmastopäästöjä ja suojelee ympäristöä.

Vaikka jokaisen vaihto­lavan vieressä on ohjeet, mitä sinne saa laittaa, lavoille päätyy sinne kuulumatonta tavaraa. Autonrenkaita ja lääkkeitä ei voi tuoda Sortti- asemille ollenkaan.

– Suurin väärinkäsitys, jolla ihmiset perustelevat sitä, etteivät lajittele, on se, että kaikki jäte menee samaan kasaan. Ei mene. Biojätteen käsittelyssä oli ongelmia yli kymmenen vuotta sitten, ja joillekin on jäänyt mielikuva, ettei se toimi ollenkaan. Mutta nyt käsittelykapasiteettia kyllä on, Partti sanoo.

Esimerkiksi Hämeenlinnan seudulla biojätteestä tehdään bioetanolia autojen polttoaineeksi. HSY:n alueella biojäte mädätetään Ämmässuolla biokaasuksi, josta tulee sähköä ja lämpöä. Siitä jäänyt kiinteä aines kompostoidaan. Muutamassa viikossa siitä voidaan jalostaa multaa. Osa päätyy tienvarsien ja viheralueiden rakentamiseen. Osan HSY myy itse Sortti-asemilla biomultana.

Sitä voi kuka tahansa ostaa pihamaalleen ja kasvattaa siinä vaikkapa yrttejä ja kesäkurpitsaa – uutta ruokaa.

Kommentoi »