Järki vai tunteet?
Puheenaiheet
Järki vai tunteet?
Mielipide on uusi fakta, oma kokemus ylin auktoriteetti ja enkelit arkipäivää. Huuhaa on kiilannut tieteen tontille selittämään maailmaa. Miten tässä näin on käynyt?
35Kommenttia
Julkaistu 6.12.2014
Image

Mielipide on uusi fakta, oma kokemus ylin auktoriteetti ja enkelit arkipäivää. Huuhaa on kiilannut tieteen tontille selittämään maailmaa. Miten tässä näin on käynyt?

Jono on pitkä, mutta sille on ymmärrettävä syy. 20 eurolla pääsee kuvauttamaan oman auransa. Vieressä mutkittelee toinen pitkä jono. Pala raakakakkua, viisi euroa.

Tampere-talossa pidettävät Viisas elämä -messut ovat tuore tapahtuma, mutta syyskuisena viikonloppuna paikalle on löytänyt hämmästyttävän paljon ihmisiä – reilusti yli 3 000. Käynnissä on monenlaista ohjelmaa: pääsalin viereisessä salissa entinen huippulumilautailija Aleksi Litovaara luennoi siitä, miten mindfulness parantaa urheilusuoritusta. Oppitunti alkaa pienellä harjoituksella: Litovaara näyttää, kuinka silmät suljettuina pitää hengittää tietoisesti kolme kertaa – kerran itselle, kerran tilalle ja kerran oppimiselle. Talon toisen kerroksen pienemmissä huoneissa buddhalainen Sarvamitra ohjaa meditaatiota ja Taina Ojapalo psykosynteesivalmennusta.

Viisas elämä ei ole rajatiedon marginaalitapahtuma, vaan keskittyy esitevihkosensa mukaan ”kehon ja mielen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja elämänfilosofiaan”. Vastaavanlaisille tapahtumille on nyt kysyntää, kun erilaiset vaihtoehtohoidot, -ruokavaliot ja -maailmanselitykset ovat tulleet jatkuvasti suositummiksi.

Mistä tahansa ei kuitenkaan löydy sellaista oman auran kuvaamiseen tarkoitettua kameraa kuin Nouseva aurinko -nimisen ”henkisen uudistumisen keskuksen” pisteellä on. Kuvaaja pyytää kuvattavaa istumaan tuolille ja laskemaan oikean kätensä metallialustalle. Alustalta lähtee johtoja erikoisvalmisteiseen polaroid-kameraan, jonka väitetään tallentavan ihmisen energiakenttä. Valokuvassa ihmisen pään ja kehon ympärillä on värikaari, jota auran tulkitsemiseen erikoistunut henkilö analysoi.

Testeissä on tosin huomattu, että värikaari muodostuu, vaikka kameran edessä ei olisi ihmistä.

Vuonna 1982 australialaiset tutkijat Barry Marshall ja Robin Warren tekivät havainnon, että helikobakteerilla on yhteys mahahaavaan. Muiden bakteeritutkijoiden mielestä väite oli naurettava. Silti tutkijat jatkoivat yhteyden selvittämistä sinnikkäästi. Vuonna 2005 Marshall ja Warren saivat löydöstään Nobel-palkinnon.

Tieteen tekeminen on tuskastuttavan hidasta ja työlästä. Kokeet on pystyttävä toistamaan täsmälleen samanlaisina, ja omat asenteet ja virheet pyritään minimoimaan muun muassa vertaisarvioinnin avulla. Tieteellisen teorian muodostamisen jälkeen on vielä edessä kaikkein tärkein vaihe: teorian falsifiointi. Siinä muu tiedeyhteisö pyrkii kaikin tavoin osoittamaan, että teoria on virheellinen.

Toisin sanoen tiede on konservatiivista. Siltä on vaikea saada helppoja vastauksia.

Ei ihme, että vaihtoehtohoidot ovat huudossa, tarjoavathan ne nopeampia ja henkilökohtaisempia ratkaisuja eteen tuleviin pulmiin. Ja tutussa ympäristössä:  energiahoidot ja enkeliterapiat ovat raivanneet tiensä naistenlehtiin kampausvinkkien rinnalle. New age ja rajatieto on brändätty lifestyleksi. Julkisuudessa myös puhutaan avoimesti henkimaailman asioista. Viime keväänä taikauskoiset tutkijakaksoset Ilkka ja Harri Virolainen saivat kertoa yliluonnollisista ilmiöistä ilman vastaväitteitä muun muassa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä. Katri Helena taas on avautunut erikoistaidostaan, kuolleiden kanssa kommunikoinnista. Näin koskettavia viestejä Katri Helena sai kuolleelta pojaltaan, kertoi MTV3 verkkosivuillaan huhtikuussa. Kun Manuela Bosco pari vuotta sitten kertoi Ylen aamu-tv:ssä näkevänsä studiossa enkeleitä, Helsingin Sanomatkin kirjoitti aiheesta.

Yliluonnollisia asioita ei esitetä subjektiivisina kokemuksina, vaan faktoina. Kun vammoihin käytetään homeopatiaa, ja oikeanlaisen ruokavalion uskotaan parantavan monia – koululääketieteen mukaan parantumattomia – sairauksia, on tieteellinen maailmankuva joutunut tilanteeseen, jossa sen valtaa on käyty horjuttamaan.

Gurut ja yksittäistapaukset ovat ottaneet koetellun tiedon paikan.

Kolme vuotta sitten Hunks-tanssija Jani Kokki huomasi, että kaikki ei ole kunnossa. Hän oli väsynyt, ja vatsa oli koko ajan sekaisin. Ulosteen mukana tuli verta. Verikokeissa ei näkynyt mitään, joten hän jatkoi treenaamista, kuten ennenkin: kovaa. Hunks-ryhmän mukana on turha nousta lavalle, jos vatsalihakset eivät erotu.

Kesäkuussa 2013 Laakson sairaalan lääkäri kertoi Kokille, että tällä on aggressiivinen peräsuolen syöpä. Aggressiivinen olisi hoitokin: ensin kuusi viikkoa sädehoitoa, sitten leikkaus ja tämän jälkeen puoli vuotta kemoterapiaa.

”Ajattelin, että se on mun tie, että muu ei auta. Ainoa ohje, minkä sain lääkäriltä oli, että syö mahdollisimman paljon ruokaa, että kestät hoitoja.”

Pian Kokki kuitenkin alkoi ajatella, että ehkä hän sittenkin voisi tehdä itse jotain. Hän kävi tapaamassa ystäväänsä, joka oli perehtynyt luonnonhoitomenetelmiin. Tämä antoi vinkkejä ja lainaksi kirjoja. Erityisesti Richard Beliveaun ja Denis Gingrasin vasta suomennettu Ruokavalio ja syöpä -kirja vaikutti Kokkiin, joka päätti, että hän aikoo parantua muuttamalla elintapojaan ja ruokavaliotaan radikaalisti. Hän jätti elimistöä happamoittavat ruuat – viljatuotteet, maidon, lihan, proteiinijauheet ja kahvin – ja söi lähinnä hedelmiä, kasviksia ja siemeniä.

Kokki koki, että olo olisi kohentunut. Hän kävi sädehoidoissa kuusi viikkoa, mutta kieltäytyi leikkauksesta ja kemoterapialääkkeistä.

”Lääkäri sanoi, että tulen todennäköisesti kuolemaan.”

Lopulta hän kieltäytyi kaikista hoidoista. Puolen vuoden päästä magneettikuvaa tarkasteleva lääkäri totesi, että Kokin tila on stabiili.

”Tilasin lauselmat kotiin. Sen sijaan Antioksidanttiklinikalla töissä oleva kaveri tulkitsi, että olisi tapahtunut selkeää parannusta. Hän suositteli jatkamaan samaan malliin.”

Antioksidanttiklinikat ovat yksityisiä tutkimus- ja hoitolaitoksia, joiden lääkärit ovat kiinnostuneita ravitsemuksesta.

Helmikuussa 2014 Kokin tila huononi nopeasti. Omien sanojensa mukaan se johtui siitä, että hän palasi vanhoihin elintapoihin: teki pitkää työpäivää ja treenasi kovaa, ”poltti kynttilää molemmista päistä”. Sitten Kokki löysi netistä tietoa Whole Lifestyle Retreat -hoitolaitoksesta, joka sijaitsee Kroatiassa Visin saarella. Siellä keskitytään luonnonmukaisiin hoitomenetelmiin – joogataan, syödään raakaruokaa ja meditoidaan. Niiden avulla he lupaavat myös hoitaa syöpäpotilaita. Kokki halusi saarelle, mutta hinnasta oli tulossa este: kuukauden hoitojakso maksaisi 10 000 euroa.  Apuun tulivat Hunks-kaverit, erityisesti Esko Eerikäinen, jonka lapsen kummisetä Kokki on. He järjestivät hyväntekeväisyyskonsertin Hotelli Presidentissä. Ilta oli menestys: konsertista tuli riittävästi rahaa, jotta Kokki pääsi koko kesäkuuksi lomalle Kroatiaan.

Isänsä luona Haminassa asuva Kokki sanoo nyt, että ei aio mennä edes kontrollikäynneille.

”Luotan omaan tuntemukseen enemmän kuin koneeseen. Alan stressata kokeita. Eivätkä magneettitutkimuslaitteet edes tee hyvää ihmiselle.”

Hän sanoo ottaneensa uuden suunnan elämässä: aiemmin hän eli tuuliajolla, juhli paljon, ja vietti ”rokkitähden hälläväliäelämää”. Nyt hän sanoo tajuavansa, mikä on tärkeää elämässä. Syövän ansiosta hän on esimerkiksi luonut uudelleen suhteen äitiinsä. Nyt he ovat yhteydessä viikottain.

Uuteen alkuun Kokin ovat auttaneet uudet asiantuntijat.

”Kaiken tiedon olen saanut tapaamalla paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat itseäni viisaampia – suosittuja ravintoluennoitsijoita ja guruja. En myöskään ole tyrmännyt täysin länsimaisia hoitomenetelmiä. Nyt luotan omaan olooni, omaan kehooni. Tuntuisi tyhmältä antaa leikellä itseä ja saada myrkkyhoitoja.”

Oma olo ja oma keho. On ajan henki, että oma kokemus voittaa tutkitun tiedon. Individualismi ulottuu kaikille elämänalueille: hoitoja voi valita kuin irtokarkkeja. Tiede puolestaan palvelee yhteisöä, ei yksilöä. Lääketieteestä, jonka sovellukset aiemmin paransivat ihmisten elämänlaatua ja vähensivät kuolleisuutta, ei ole enää apua oman elämän jokapäiväisessä hallinnassa. Emme me tiedä, millaista on pelätä tuberkuloosia.

Lääkäreitä ei myöskään pidetä pyyteettömänä auttajana. Lääkäreiden ja lääketeollisuuden kiinteä suhde on herättänyt salaliittoteorioita. Se ei ole ihme, sillä esimerkiksi kaiken suomalaisten lääkäreiden jatkokoulutuksen tarjoavat lääkeyhtiöt. Lähes jokainen Käypä hoito -suosituksia laativa asiantuntija saa tukea suoraan lääkefirmoilta. Vaikka näyttöä salaliitosta ei olekaan, symbioosi herättää epäilyksiä.

”Tiedän ihmisiä, jotka ovat kuolleet sytostaattihoitoihin”, Kokki sanoi huhtikuussa Ilta-Sanomien haastattelussa. Tieteen vastaisessa retoriikassa yksittäistapaukset toimivat sekä varoittavina että positiivisina esimerkkeinä.

Lisäksi on tuttua, että oma parantuminen pätevöittää. Esimerkiksi Kemikaalicocktail-blogia pitävän Noora Shinglerin tie ravinto- ja luonnonkosmetiikka-asiantuntijaksi lähti omista mystisistä oireista, joihin lääkärit eivät osanneet antaa vastausta.

Myös Jani Kokki on läpikäymässä samaa kehitystä. Hän on luomassa hyvinvointibisnestä oman elämänmuutoksen ympärille. Lokakuun lopulla auenneen Puhdas Tie -nettisivuston kautta häneltä voi tilata 97 euron hintaisia ravinto- ja treenivalmennuksia. 

Muutama vuosi sitten Kokki otti rintaansa valtavankokoisen tatuoinnin: toisen rintalihaksen päällä on Bruce Lee ja toisen päällä tämän poika Brandon Lee.

Vuonna 1972 valmistuneessa Lohikäärmeen tie -elokuvassa Bruce Lee taisteli ylivoimaisia vastustajajoukkoja vastaan ja voitti – lopulta jopa itse Chuck Norrisin. Esikuvansa tapaan myös Kokki on päättänyt taistella ylivoimaista vastustajaa vastaan.

Yksi ero Jani Kokin elämässä ja Lohikäärmeen tiessä kuitenkin on: elokuva on fiktiota.

Suomalaisten suhtautumista tieteeseen on tutkittu 2000-luvun alusta lähtien säännöllisesti. Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä terveyssosiologian professori Markku Myllykangas on seurannut Tiedebarometrin lukuja alusta pitäen. Tuoreimman, vuonna 2013 valmistuneen Tiedebarometrin mukaan lähes puolet (43 prosenttia) suomalaisista yhtyy näkemykseen, että kansanparantajilla on tietoja ja taitoja, joita lääketieteellä ei ole.

”Järkyttäviä lukuja!” Myllykangas huudahtaa puhelimeen.

Myllykangas on perehtynyt kansanterveystieteeseen, medikalisaatioon ja terveydenhuollon etiikkaan. Erityisesti häntä järkyttää suomalaisten suopea suhtautuminen erilaisiin vaihtoehtohoitoihin.

”Homeopatiaan uskoo melkein neljä miljoonaa suomalaista. Järkyttäviä lukuja! Joku on mennyt pieleen koulutuksessa. USA:ssa pannaan vielä paremmaksi. Siellä porukka on vielä älyttömämpää.”

Parin vuoden takaisen kyselytutkimuksen mukaan joka kolmas amerikkalainen aikuinen uskoo telepatiaan, kummituksiin ja yliaistillisiin havaintoihin. Terveydenhuollossa kaikki diagnostiikka ja hoito perustuvat tieteelliseen näyttöön, ja kaikki muu on humpuukia, josta tiedeyhteisön pitäisi sanoutua irti, väittää Myllykangas.

”Jos todetaan, että enkeliterapialla on vaikutusta sairauksiin, hoito imetään välittömästi terveydenhuollon piiriin”, Myllykangas naurahtaa.

Tieteen luonteeseen kuuluu, että sen piiriin imetään hoitoja, jotka tiukan tieteellisen prosessin jälkeen todetaan toimiviksi. Toisin sanoen lähes kaikki nykyiset hoidot ovat joskus olleet vaihtoehtohoitoja, sellaisia, joita tiedeyhteisö ei ole tunnustanut. Siksi kaiken vaihtoehtolääkinnän nimeäminen uskomushoidoiksi olisi tieteen halventamista. Oikeampaa olisi nähdä hoidot jatkumona, jonka toisessa päässä ovat täysin uskomuksen varassa olevat irrationaaliset hoidot, kuten enkeliterapiat. Toisessa päässä ovat koululääketiedettä lähellä olevat hoidot, kuten akupunktio, jonka mekanismeja länsimainen lääketiede ei ymmärrä, mutta joka näyttäisi tehoavan joihinkin sairaustiloihin. Liikettä tapahtuu myös toiseen suuntaan. Tutkijat kiistelevät esimerkiksi siitä, onko mammografialla todellista vaikutusta. Se on aito tieteellinen kiista.

Kirsi Ranto esitteli vuosi sitten Arto Nybergin keskusteluohjelmassa ottamiaan valokuvia, joissa häneen mukaansa esiintyi enkeleitä. Ohjelman nähtyään Myllykangas otti yhteyttä Nybergiin ja kysyi, miksi hän ei kyseenalaistanut Rannon ”sairasta tarinaa”. Myllykangas perää vastuuta rajakokemuksistaan puhuvilta julkisuuden henkilöiltä sekä tiedotusvälineiltä, joiden kautta nämä pääsevät ääneen.

”Nyberg vastasi, että kyllä ihmiset ymmärtävät, etteivät ne ole totta. Siksi kaikkea ei tarvitse sanoa. Ongelma on siinä, että ei ne ymmärrä. Jengille täytyy vääntää rautalangasta”, Myllykangas sanoo. Hänen jyrkkä suhtautumisensa luontaishoitoihin on tieteen tekijälle tyypillistä. Ehkä tieteellisen kylmä ja systemaattinen lähestyminen on jopa ajanut ihmisiä etsimään vaihtoehtoisia vastauksia. Ilmiötä kutsutaan ”takaiskuefektiksi”. Sen mukaan asiallinenkin tieto esimerkiksi rokotuksista jyrkentää joidenkin ihmisten asenteita rokotuksia kohtaan.

Pekka Louhiala on dosentti, joka on perehtynyt lääketieteen etiikkaan. Hänen mukaansa syitä vaihtoehtoisten hoitojen valitsemiseen on pääpiirteittäin neljä.  

(1) Henkilö on pettynyt siihen, millaista apua virallinen koululääketiede voi tarjota. Se ei esimerkiksi lupaa parantaa vakavia tauteja, kuten syöpää.

(2) Henkilö on pettynyt lääketieteen käytäntöihin. Hänellä on ehkä huonoja kokemuksia lääkäreistä tai häntä pallotellaan osastolta toiselle, byrokratia ahdistaa.

(3) Henkilö kaipaa yksinkertaisia selityksiä, sellaisia, joita virallisen lääketieteen edustaja harvoin voi antaa. Tiede ei välttämättä tiedä vastausta tai selitysmalli on monimutkainen. Sen jälkeen vaihtoehtoinen yksinkertainen selitys on helppo omaksua – varsinkin jos sen antaa karismaattinen persoona.

(4) Valinta voi olla elämänkatsomuksellinen tai uskonnollinen.

Tieteen auktoriteetteja vastaan kapinointi on tavallaan profetointia: On salaista tietoa, jota viranomaiset pimittävät. Se hivelee itsetuntoa. Voi myös sanoa, että koululääketiede ja terveydenhuoltojärjestelmä on epäonnistunut tehtävässään, kun ihmiset hakevat apua ennemmin tarot-korteilta, itseoppineilta ravitsemusterapeuteilta ja enkeliterapiasta kuin terveyskeskuksesta.

Julkisuuden henkilöiltä voisi perätä vastuuta myös siihen, millainen on tieteen brändi kotimaisessa julkisuudessa. Meiltä puuttuvat tieteen supertähdet ja provokaattorit, sellaiset kuin yhdysvaltalainen kosmologi ja väsymätön kommentaattori Neil deGrasse Tyson.

Objektiiviset totuudet maailmasta ovat kiistanalaisia ainoastaan niille ihmisille, jotka ovat sekä valistuneita ja halukkaita väittelemään niistä, hän kirjoitti lokakuun puolivälissä Twitterissä 2,5 miljoonalle seuraajalleen.

Kotimaassaan deGrasse Tyson vetää Cosmos-tiedesarjaa, joka on selkeästi suunnattu kreationismiin ja muihin epätieteellisiin selityksiin uskovia kristittyjä vastaan. Työtä piisaa, sillä jopa 42 prosenttia yhdysvaltalaisista uskoo, että Jumala loi ihmisen alle 10 000 vuotta sitten. Jo tv-sarjan alkutunnuksessa maailmankaikkeuden alkuräjähdys jyrää pappien seremonian (ja avaruusalus avaruuteen kohoavan Kristuksen). Cosmos on provokaatio, mutta myös hyvää tiedettä ja viihdettä: sen avausjaksoa maaliskuussa katsoi huimat 8,5 miljoonaa amerikkalaista.

Meillä deGrasse Tysonin kaltaiset hahmot ovat harvassa: on vain Esko Valtaoja, tähtitieteilijä hänkin. Kun tiedebarometrissä pyydettiin nimeämään suomalainen tieteentekijä, Esko Valtaoja sai 129 mainintaa, kun toiseksi tullut Linus Torvalds sai vain 17.

Valtaoja vastaa puhelimeen Etelä-Italiassa Pioppin kalastajakylässä. Hän on taiteilijaresidenssi Casa Karvosessa työstämässä seuraavaa kirjaansa, jonka työnimi on vaatimattomasti Ikuisuus.

Valtaoja on niitä harvoja suomalaisia yliopistoihmisiä, jotka tutkimuksen ja opetuksen lisäksi aktiivisesti osallistuvat tieteen popularisoimiseen. Hänen mukaansa yksi tutkijoiden tehtävistä on kertoa, mistä tässä maailmassa ja todellisuudessa on kysymys. Siinä voi nojata ainoastaan tieteelliseen maailmankuvaan.

”Olen koettanut kirjoissani ja kolumneissani luoda positiivista mielikuvaa tieteestä”, Valtaoja sanoo.

”Huuhaa tuo lintukodon takaisin. Voihan olla, että maailma on miljoona vuotta vanha, mutta mulla on tässä vieressä suojelusenkeli – ja heti on lämpöisempi ja pörröisempi olo.”

Ihmiset ovat hänen mukaansa aina uskoneet ”huuhaaseen ja hömppään”, mutta nyt ne ovat ottaneet erilaisia muotoja.

”Puhutaan henkisyydestä, minkä varjolla huuhaata ei voi kyseenalaistaa, koska kyse on jostain korkeammasta. Se toimii vastavoimana tieteen kapealle niukkuudelle. Se on myös muoti-ilmiö. Jotkut haluavat osoittaa olevansa aikaansa seuraavia fiksuja ihmisiä.”

Vaikka Valtaoja on tähtitieteen professori, hän vain harvoin puhuu avaruudesta. Hän kertoo naistenlehdissä seksielämästään, siteeraa popularisoiduissa kirjoissaan Nine Inch Nailsia ja kommentoi yli oppiainerajojen. Hän on piristävä tapaus Suomessa, jossa tiedemiehet ovat varovaisia kommenteissaan. Jopa Syksy Räsänen, jonka goottilainen habitus oikein huutaa räväköitä popkulttuuriviittauksia, puhuu julkisuudessa lähinnä erikoisalastaan kosmologiasta.

Yksi syy, miksi meiltä puuttuvat Valtaojan ja deGrasse Tysonin kaltaiset räiskyvät hahmot, jotka panevat kampoihin pseudotiedeguruille, löytyy yliopistoista. Järjestelmä ei kannusta tutkijoita käyttämään aikaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yliopiston tehtävissä mainitaan tieteen popularisoiminen, mutta kun annetaan määrärahoja ja täytetään virkoja, vain tutkimukset otetaan huomioon. Muun muassa opetuksesta tai popularisoiduista kirjoista ei palkita. Varsinkin uralla etenevä tutkija käyttää aikansa mieluummin tutkimukseen. Eläkepäiviä lähestyvällä Valtaojalla ei ole enää tarvetta haalia tutkimuspapereita.

Tieteen popularisoija on myös helppo nähdä helppoheikkinä. Valtaojakin tietää, että hänen julkisen roolinsa vuoksi tiedeyhteisössä ”joku varmasti narskuttelee hampaita”. Myös Jaakko Hämeen-Anttilaa on kritisoitu siitä, että hän kommentoi kaikkea Lähi-itään liittyvää, vaikka on historiantutkija. Hän vastasi Helsingin Sanomissa kesäkuussa, että hänellä on arabian kielen ja Islamin tutkimuksen professorina vastuu kommentoida, koska Suomessa asiantuntijoita on niin vähän.

Viisas elämä -messuilla käy kuhina. Droppi-nimisen yrityksen pisteellä firman omistaja Marko Vapa esittelee kuivaverianalyysiä. Menetelmän mukaan veripisarasta pitäisi nähdä henkilön sairaudet. Verestä on kyllä mahdollista mitata biomarkkereita, joiden avulla voidaan ennustaa terveyden kehittymistä, mutta henkilön kokonaisterveydentilaa verestä ei voi nähdä. Kuivaverianalyysi on kuitenkin vielä Dropin palveluiden maltillisinta laitaa. Toista laitaa on esimerkiksi Syntimittari, joka lupaa kertoa verinäytteen perusteella testattavan syntisyyden. Virhemarginaali ei ole aivan pieni, kymmenen prosenttia.

 Alkuvuodesta nousi kohu, kun Yle kertoi Dropin saaneen Lapin ELY-keskukselta 22 500 euroa kuivaverianalyysin automatisointiin.

Vieressä Sorsapuistosalin suurelle lavalle on kivunnut kaksi naista. Etualalla on Katrina Berg, henkinen parantaja, joka tekee energiakentän puhdistuksia. Toinen naisista, Nina Bjelogrlic-Laakso on neurologian erikoislääkäri. Luennon nimi on ”Hengen ja energian poluilla”. Bergin kaltaisen meedion väitetään pystyvän luomaan yhteys toisessa ulottuvuudessa oleviin henkiin. Hänen perustamansa Parantajakoulun nettisivuilla kerrotaan näin:

Kaikki fyysisen kehonsa jättäneet eivät löydä tietä valoon, vaan jäävät harhailemaan meidän maailmaamme aiheuttaen häiriötä niin mielen kuin kehonkin tasolla. Energiakentän puhdistaminen on sielun vapautusta, sielun parantamista ja sen ohjaamista valoon.

Olisi väärin väittää, että kaikki ihmispoloa kiusaavat vaivat olisivat mystisen henkimaailman aiheuttamia, mutta varmaa on, että paranemisen mahdollisuudet energiakentän puhdistamisen jälkeen ovat aivan toiset, käytettiin mitä hoitomuotoja tahansa. Tästä johtuen onkin suositeltavaa aloittaa juuri energiakentän puhdistuksella ja kääntyä sitten vasta lääketieteen tai jonkin muun perinnehoidon puoleen.

Luennolla Berg kertoo, että sielunpuhdistuksen avulla voisi hoitaa lukuisia ”pikkukavereita”, lastenpsykiatristen osastojen ongelmatapauksia.

”Olisi toive, että löytyy mahdollisuus yhteistyöhön. Me parantajat kaipaamme yhteistyötä. Ei Suomen kansa ole niin tyhmää, että se kajoaisi vaihtoehtohoitoihin, jos ne eivät auttaisi.”

Sitten lääkäri Nina Bjelogrlic-Laakso ottaa puheenvuoron.

”Olen seurannut Katrinan työtä pitkään. Lääketieteen kannalta hänen työnsä kuulostaa käsittämättömältä. Mutta noin vain on tuloksia saatu. Katrinan kaltaisia tulee yhä enemmän: me lääkärit ollaan kohta lähes työttömiä. Tässä olisi yhteistyön paikka.”

Bjelogrlic-Laakso esitellään messuilla neurologian erikoislääkärinä. Sitä ei kerrota, että hän on ammattikuntansa sisällä ristiriitainen henkilö. Hän on kritisoinut voimakkaasti erityisesti HPV-rokotuksia. Hänen mukaansa sen hyödyt ovat kyseenalaiset ja rokote aiheuttaa jopa kuolemaa. Bjelogrlic-Laakson väitteet ovat virheellisiä.

”Nyt kun olen tutustunut Suomen Luontaisterveyden Liiton kautta näihin homeopaatteihin ja kuullut heidän tarinoitaan, niin olen tullut kovin kriittiseksi [pikkulasten rokottamista kohtaan]”, hän kertoi MTV3:n haastattelussa huhtikuussa.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve sanoo, että hän ei tunne Bjelogrlic-Laakson tapausta, mutta liitto edellyttää pitäytymistä tutkitussa tiedossa. Henkilö voidaan erottaa liitosta, jos hän hoitaa potilaita tavalla, jota liitto ei hyväksy. Roskatiede-blogissa, jossa ruoditaan perusteellisesti julkisuudessa olevia huuhaaväitteitä ja tieteen väärinkäytöksiä, on jo vaadittu Bjelogrlic-Laakson erottamista Lääkäriliitosta.

Jos syöpää sairastava kieltäytyy syöpähoidoista, lääkärin velvollisuus on auttaa potilasta muilla tavoin. Kuitenkin lääkärillä on velvollisuus sanoa, ettei lääketiede tunne mitään muita hoitomuotoja.

Lääkäri ei saa antaa liikaa toivoa. Sitä toivoa ihmiset kuitenkin kaipaavat. ■

35 kommenttia