Jalkapallotohtori auttoi piskuisen kalastajakylän Ruotsin jalkapallomestaruuteen: Taustalla uppoutuminen visuaaliseen havainnointiin – ”Onnistuimme kaivamaan esiin paljon aikaisemmin tuntemattomia yksityiskohtia”

Noin 1500 asukkaan Hällevikin ylpeys Mjällby AIF voitti lokakuussa Ruotsin jalkapallomestaruuden. Pienen kalastajakylän temppu on yksi eurooppalaisen jalkapallohistorian kovimmista tempuista, joka on saanut maailmanlaajuista julkisuutta.

Tarina on ainutlaatuinen. Viime kaudella Mjällby teki seuran historiaa ja ylsi Allsvenskanin viidenneksi. Tällä kaudella Mjällby varmisti mestaruuden kolme kierrosta ennen loppua: 28 kierroksella kerätyt, 21 voittoa, kuusi tasapeliä, yksi tappio ja 69 pistettä kolkuttelee Ruotsin kaikkien aikojen piste-ennätyksiä. Mjällby saattaa vielä kerätä jopa sarjan 101-vuotisen historian korkeimman pistemäärän, kertoi The Associated Press.

– Mjällby on iso tarina Euroopassa. Mestaruus varmistui toissa kierroksella maanantaina Göteborgissa. Vuokrasimme juhlapaikan siellä ja juhlimme yhdessä kannattajien kanssa, kertoo joukkueen valmentaja Karl Marius Aksum ja jatkaa hymyillen.

– Annoimme pelaajille pari päivää vapaata ja jatkoimme harjoituksia torstaina. Juhlat jatkuivat villeinä, joten torstainen treeni ei varmasti ollut paras ajatus.

Norjalainen Aksum on saanut niin ikään maailmanlaajuista julkisuutta. Hän on päässyt puhumaan BBC:lle ja nostettu esiin Fox Sportsillakin, joka kirjoitti pitkän tarinan, miten Etelä-Ruotsissa, Itämeren rannalla pelaava Mjällby pystyi jopa kampittamaan jätti-Malmö FF:n, vaikka joutuu pärjäämään noin 15-prosenttisella liikevaihdolla (noin kahdeksan miljoonaa euroa) verrattuna kaksi viime mestaruutta vieneisiin malmöläisiin. Vertailun vuoksi: HJK Oy ylsi viime tilikaudella hieman yli kymmenen miljoonan euron liikevaihtoon.

Mjällby AIF:n omistaja Magnus Emeus on linjannut, että seuran pitkää mitata kaikki mahdollinen. Tee mahdoton mahdolliseksi, kuuluu yksi seuran iskulauseista. Aksum on koulutukseltaan visuaalisen havainnoinnin tohtori Norwegian School of Sport Sciences -yliopistosta. Hänet palkattiin pari vuotta sitten päävalmentaja, seuraikoni Anders Torstenssonin tiimiin, tekemään erikoisosaamisellaan mahdoton mahdolliseksi.

– Istuimme Andersin ja niin ikään tiimiin kuuluvan Christofer Augustssonin kanssa alas ja keskustelimme, mitä pelillisiä periaatteita ajamme sisään joukkueeseen.

– Anders sanoi, että minut on palkattu minun hyökkäämiseen ja puolustamiseen perustuvien ajatuksien vuoksi, joten aloitimme niiden harjoittelun päivästä yksi lähtien.

Tämäkin tarina on uskomaton. Aksum, 35, on julkaissut sosiaalisessa mediassa aktiivisesti jalkapalloaiheista sisältöä. Hän ehti valmentaa aikaisemmin vain kotimaansa Norjan Odds BK:n U19-joukkuetta, kun pääsi suureen rooliin Ruotsin pääsarjassa – ja vielä ilman kummempaa pelaajataustaa.

– Uskon jalkapalloharjoittelussa hyvin spesifiin tapaan. Pelaamme varmasti harjoituksissa pohjoismaalaisella vertailulla eniten 11 vastaan 11 -pelejä, läpi koko harjoituksen. Pelaamme niitä erilaisilla rajoitteilla ja muovauksilla.

– Emme koskaan tee eristettyjä harjoitteita, esimerkiksi valmiiksi määrättyjä syöttödrillejä, emme koskaan harjoittele rondoja (höyniä), emme koskaan tee yleisiä pallonhallintapelejä.

Tämä kaikki perustuu Aksumin pitkään tutkimustyöhön. Maisteriopintojen jälkeen hän uppoutui neljä vuotta visuaaliseen havainnointiin. Visual Perception in Elite Football julkaistiin marraskuussa 2021. Tohtorityötä valvoi professori Geir Jordet, joka on jalkapallomaailmassa tunnettu hahmo. Jordet on erikoistunut muun muassa rangaistuspotkujen tutkimiseen ja skannaukseen (englanniksi scanning).

Skannaus on osa visuaalista havainnointia, käytännössä tiedon keräämistä kentällä, pään liikuttelua. Aksum löysi tutkimuksissaan todisteita sille, että päätä kannattaa todella käännellä kentällä mahdollisimman paljon. Enemmän tietoa keräävä pelaaja pelaa usein paremmin. Mjällby harjoittelee pään kääntelyä systemaattisesti.

– Skannaamisen pitää olla automaattista. Siihen pitää suhtautua, kuten tekniikkaan, esimerkiksi syöttämiseen. Pelaaja havaitsee, tekee päätöksen ja panee täytäntöön. Tämä on jokaisen jalkapallopeliteon pohja. Keräät tietoa, sitten päätät, mihin syötät ja lopulta toteutat.

– Tutkimuksemme osoitti, miten tärkeä skannaaminen on syöttämisessä, miten vähän pelaaja itse asiassa kerää tietoa yhdellä skannauksella, joka on aina hyvin pikainen suoritus. Vertaan sitä suttuiseen videokuvaan. Onnistuimme kaivamaan esiin paljon aikaisemmin tuntemattomia yksityiskohtia.

Aksum on todennut, että esimerkiksi 30-vuotiaat pelaajat voivat ottaa huimia kehitysaskelia havainnoinnin avulla. Tuossa iässä muiden ominaisuuksien kehittäminen on haastavaa. Mjällby harjoittelee havainnointia systemaattisesti, jotta suttuiseen videokuvaan saadaan enemmän tarkkuutta.

Hän korostaa, että palloa hallitsevan pelaajan pitää aina pitää katse ylhäällä. Sen sijaan muiden kentällä liikkuvan 21 pelaajan pitää liikuttaa päätään esimerkiksi juuri syötön aikana.

– Ajoitus on tärkein asia skannaamisessa. Joka kerta, kun pallolle tapahtuu jotain uutta, sinun pitää katsoa palloa. Eli jokainen kerta, kun palloon kosketaan, pelaajien (kaikkien muiden paitsi palloa koskevan pelaajan) pitää katsoa palloa, sillä emme tiedä palloa hallitsevan pelaajan ratkaisua.

– Skannaaminen on tärkeää esimerkiksi heti syötön jälkeen, siis heti sen jälkeen, kun pallo on lähtenyt liikkeelle. Tämä on se tapa, miten skannaamista opetetaan: kaikkien 21 pelaajan pitää skannata heti, kun palloa hallitseva pelaaja on tehnyt ratkaisunsa. Tämä koskee hyökkäämistä ja puolustamista.

– Palloon kannattaa kiinnittää katse juuri, kun pelaaja ottaa pallon haltuun. Sen jälkeen skannataan. Palloon pitää katsoa kosketushetkellä sillä, pelaajien pitää pystyä arvioimaan esimerkiksi syötön kovuus ja suunta. Heti, kun pallo lähtee jalasta, pitää jälleen skannata. Jos syöttö on pitkä, ehtii skannata kahdesta kolmeen kertaan sen aikana.

Kentällä pitää siis kerätä mahdollisimman paljon tietoa, kun pallo on liikkeessä. Esimerkiksi Xavi Hernández ja Frank Lampard tunnettiin aikoinaan loistavina skannaajina. Xavi pystyi skannaamaan parhaimmillaan keskimäärin 8,3 kertaa kymmenessä sekunnissa läpi koko ottelun, on professori Jordet nostanut esille. Luku perustui Jordetin tutkimuksiin. Tämä on Jordetin kirjoissa historian korkein luku.

Suomessa maailmanluokan havainnointia tarjoilee edelleen Roman Eremenko. Aksum kutsuu suomalaista ”legendaariseksi”.

Eremenko on hyvä esimerkki myös siitä, millä intohimolla ja keskittymisellä hän suhtautuu harjoitteluun. Aksum korostaa havainnoinnin harjoittelussa kognitiivista intensiteettiä. Kaikki pitää harjoituksissa tehdä huikealla keskittymisellä.

– Tämä liittyy siihen, että pelaaja on aina valmis seuraavaan pelitekoon. Sinun pitää harjoitella samalla tavalla kuin pelaat ottelussa. Tämä on sataprosenttista kognitiivista intensiteettiä. Jos ajattelet jotain muuta, jos menetät keskittymisen kymmeneksi sekunniksi, niin et harjoittele täydellä kognitiivisella intensiteetillä.

Aksum korostaakin jokaisen harjoituksen merkitystä. Hän on julkaissut sosiaalisessa mediassa kriittisiä arvioita, että pystyi Odds-aikoinaan täydellisyyttä hipoviin harjoituksiin vain viidestä kuuteen kertaa noin neljässäsadassa harjoituksessa.

– Voit aina löytää viiden minuutin pätkän, jolloin pelaajien keskittyminen herpaantuu tai harjoitteen suunnitteleminen epäonnistui. Yleensä harjoitteen tai harjoituksen epäonnistuminen johtuu juuri joko heikosta intensiteetistä tai heikosta suunnittelusta.

Mjällby pelaa siis paljon 11 vastaan 11 -pelejä. Tämä perustuu siihen, että Aksum näkee niiden edustavan parhaalla tavalla oikeita kenttätapahtumia. Keskellä viikkoa Mjällby pelaa Marcelo Bielsan tunnetuksi tekemää Murder Bollia, jossa pallo on koko ajan pelissä, ilman katkoja.

– Tällä kaudella joukkueemme on rakentunut aiempaa vahvemmin aikuispelaajien varaan. Vielä viime kaudella otimme harjoituksiin paljon U19-joukkueemme pelaajia, mutta tällä kaudella harjoittelumme taso on noussut ihan hurjasti. Keskellä viikkoa pelattujen sisäisten peliemme intensiteetti ja laatu on usein korkeampi kuin Allsvenskanin otteluissa.

Aksum saattaa peluuttaa joukkuettaan 11 vastaan 11 -peleissä kolmella kahdeksan metriä syvällä, lähes rangaistusalueen levyisellä alueella. Rajoitteeksi saatetaan esimerkiksi ajoittaa pelinrakentelua tai matalan blokin murtamista kehittäviä tekijöitä. Hänen tohtorityössään tutkittiin nimenomaan vain 11 vastaan 11 -peliä, koska Aksum halusi siirtää oppimansa mahdollisimman suoraan ammattijalkapalloiluun.

Mjällby saattaa pelata harjoituksissa kolmesta neljään 11 vastaan 11-peliä. Siinä on koko treeni.

– Saatamme aloittaa kolmen alueen pelillä, jossa pyrimme luomaan alueellisia ylivoimia. Sitten treenaamme esimerkiksi keskikorkean prässin murtamista. Sen jälkeen rakentelua. Lopuksi pelaamme esimerkiksi koko kentällä.

Tämä on ainakin toistaiseksi valtavirrasta poikkeava ajattelutapa. Ei mainintaakaan rondoista, syöttödrilleistä tai pienpeleistä. Muutama poikkeus mukaan saattaa mahtua, kertoo Aksum.

– Vapaapäivän jälkeen saatamme tarvita pelaajille enemmän kosketuksia palloon. Tuolloin saatamme tehdä harjoituksissa hyvin yksinkertaisia yhden kosketuksen syöttödrillejä, mutta emme koskaan mitään ennalta määriteltyjä kaavoja, että toppari syöttää oikealle wing-backille ja hän pelaa sitten kutospaikan pelaajalle.

– Jos teemme drillejä, niin teemme superhelppoja harjoitteita, joissa syötetään esimerkiksi kolmannelle pelaajalle.

Tohtori Aksum pyörittelee viikkotasolla valtavaa periaatepankkia.

– Meillä on yli 200 pelillistä periaatetta, joten niiden läpikäymiseen voi mennä aika pitkä aika, hän hymyilee.

– Saatamme harjoitella esimerkiksi kolmeakymmentä eri periaatetta viidessä sekunnissa ilman, että pelaaja edes huomaa asiaa. Emme kerro pelaajille, että harjoittelemme nyt periaatteita yksi, kaksi ja kolme. Meillä on pääperiaatteet, aliperiaatteet ja yksilötason periaatteet.

Aksum jatkaa.

– Yhdessä harjoitteessa saatamme harjoitella periaatteista kymmentä tai kuuttakymmentä. Jos kysyt pelaajiltamme, niin he osaavat luetella ehkä viitisen periaatetta. Nämä periaatteet jäävät meidän valmennustiimimme omaan tietoon.

– Jos esimerkiksi tiedämme, että seuraavassa ottelussa tarvitsemme keskikaistan syöttöyhdistelmiä, valitsemme harjoituksiin kuudesta seitsemään niitä tukevaa periaatetta.

Mjällby on saavuttanut menestystä hyvin tinkimättömällä mallilla. Aksum korostaa harjoittelussa neuvoteltavissa olemattomia asioita. Siis pelillisiä asioita, joista ei edes keskustella.

– Esimerkiksi hyökkäyspelaamisessa on asioita, joista emme edes keskustele pelaajien kanssa. Ne koskevat jokaista pelaaja, oli heillä ikää 15 vuotta tai 35 vuotta. Esimerkiksi rakennusvaiheessa alhaalla on käytettävä aina vähintään kahta kosketusta.

– Erilaiset pelaajat tarvitsevat erilaista valmennusta. Totta kai kokeneemmille pelaajille voi esimerkiksi esittää erilaisia vaihtoehtoja, miten heidän kannattaa toimia. Silloin tilanne muuttuu enemmänkin keskusteluksi, mutta ei sillä ole väliä, oletko pelannut esimerkiksi 15 vuotta ammattilaisena. Englannin Valioliigassa toimivat asiat eivät välttämättä toimi meidän systeemissämme.

Mjällby on tällä kaudella saanut huomiota joustavalla 3–2–4–1-muodollaan, jossa on antialueellisia, relationistisia piirteitä. Pelimalli tukee jalkapallon nykytrendejä, joissa pyritään irti staattisen positional playn kahleista. Joukkueen riveissä pelaa kaksi suomalaista, toppari Tony Miettinen ja laitapelaaja Timo Stavitski, joka on päässyt sinivalkoisesta parivaljakosta suurempaan rooliin wing-backina.

– Periaatteemme eivät rajoita pelaajia, vaan antavat heille luovaa vapautta. Esimerkiksi Stavitski pelaa systeemissämme wing-backina hyvin korkealla. Hänen pitää sijoittua mahdollisimman leveälle, kun pallo on hänen kenttäpuoliskollaan ja vastaavasti mahdollisimman kapealle, kun pallo on kentän vastakkaisella puolella, Aksum kertoo.

– Timo on todella nopea, joten haluamme, että hän juoksee paljon selustaan. Emme halua, että hän tippuu. Tämä on hänen henkilökohtainen vahvuutensa. Hän on myös hyvä harhauttelija. Hän pystyy leikkaaman oikealla jalallaan taitavasti sisään. Pyrimme siihen, että pelaajat saavat itsestään irti parhaan mahdollisen version itsestään.

Mjällby on onnistunut erinomaisesti siirtomarkkinoilla. Seuran urheilujohtaja Hasse Larsson, 63, on rakentanut pohjia pitkään. Aksum on päässyt mukaan hyvin vakaaseen ja selkeään kulttuuriin, jota on voinut hyvin höystää skannaamisella ja valtavirrasta poikkeavilla harjoitusmuodoilla.

Jotain Larssonin onnistumisesta kertoo, että FF Jaroon lainattu Manasse Kusu loisti Veikkausliigassa, mutta ei mahtunut juuri pelaamaan Mjällbyssä. Aksum korostaa, että Mjällby tarkkailee Suomen markkinoita tarkasti.

– Veikkausliigan taso ei juuri nyt nouse kaikista korkeimmalle, mutta siellä on aina meitä kiinnostavia pelaajia. Siksi poimimme muun muassa Timon. Suomessa on nousevia pelaajia. Esimerkiksi Djurgårdeniin siirtynyt Santeri Haarala kiinnosti meitä myös.

– Niin ikään Djurgårdeniin siirtynyt Matias Siltanen on hyvä esimerkki kiinnostavasta nuoresta suomalaisesta pelaajasta. Siltasesta voi hyvinkin kehittyä aivan maailmanluokan jalkapalloilija.