Jahti kuumenee: Virittääkö Lukas Hradeckyn Leverkusen jälleen hurjan tempun – vai karkaako palkinto hyppysistä?

Saksan Bundesliiga ei ole pettänyt seuraajiaan ainakaan viihdearvonsa puolesta myöskään kaudella 2024–25. Jo perinteeksi käyneellä tavalla Saksan jalkapalloilun pääsarja on kerännyt kuluneen syyskierroksen aikana yli 42 000 katsojan yleisökeskiarvon sekä 3,3 maalin keskiarvon per peli. Näillä lukemilla se kiilaa itsensä Euroopan top5-sarjojen kärkeen.

Katsojamäärässä sen haastaa ainoastaan Valioliiga, missä yhä useampi seura pelaa uudistetuilla ja katsojakapasiteeteiltaan suuremmilla stadioneilla. Katsojakeskiarvot vaihtelevat myös kausien kesken, riippuen siitä, mitkä joukkueet milloinkin korkeimmalla sarjatasolla pelaavat. Tätä tilastoa voidaan tarkastella vaikkapa Englannin Mestaruussarjan ja 2. Bundesliigan välillä. Siinä vertailussa Saksan kakkossarja on omilla luvuillaan, yli 30 000 katsojan keskiarvolla se jättää Mestaruussarjan noin 10 000 katsojan päähän.

Yksi tekijä 2. Bundesliigan jättimäisen yleisökeskiarvon takana on maan suurten jalkapalloseurojen epäonnistuminen omassa toiminnassaan vuodesta toiseen. Seurojen koon puolesta voisi helposti olettaa esimerkiksi Hampurin kakkosseuraksi valahtaneen HSV:n, Ruhrin alueen jättiläisen Schalken, Kölnin tai pääkaupungissa Unionin varjoon jämähtäneen Herthan pelaavan maansa pääsarjaa. Yhdessä Hannoverin, Kaiserslauternin ja Düsseldorfin kanssa nämä kaudesta toiseen nousua karttavat alisuorittajat vetävät kierros kierrokselta lähes tai yli 40 000 katsojan yleisömääriä.

Valitettavasti entiset maineteot tai seuran koko eivät tuo automaattisesti pisteitä sarjataulukkoon tai takaa pysyvää kausikorttia maan pääsarjaan. HSV on Bayernin ja Dortmundin ohella ainoa saksalainen Mestarien liigan tai sen edeltäjän, Eurooppa Cupin voittaja, ja siitä huolimatta reissannut Allianzin tai Westfalenin sijasta Paderbornin tai Magdeburgin kaltaisiin, hieman vaatimattomimpiin kohteisiin yhtäjaksoisesti vuodesta 2018.

Vielä surkeammin on käynyt pokaaleissa mitattuna Saksan kolmanneksi menestyneimmälle Schalke 04:lle, joka edelleen kuuluu maailman top5-jalkapalloseuroihin, mitä tulee seurojen jäsenmäärään. Käsittämättömällä 180 000 jäsenen seuralla oli vielä 2010-luvun alkupuolella koko jalkapallomaailma hyppysissään, mutta kauniisti sanottuna surkea talous- sekä jalkapallojohtaminen huonoine ja kalliiksi käyneine pelaajakauppoineen johti tippumiseen pääsarjasta 2021. Parhaillaan käynnissä olevan talvitauon Ruhrilaiset viettävät 2. Bundesliigan sijalla 13, mikä kertoo seuran tilasta kentän puolella kaiken oleellisen.

Saksan käytäntö pitää jalkapalloseurat pääosiltaan kannattajien omistamina on yksi syy siihen, miksi niin moni maan jättiseuroista pelaa parhaillaan tai on pelannut viimeisten vuosien aikana pääsarjan ulkopuolella. Voisi helposti olettaa esimerkiksi Schalken tai vaikkapa Herthan olevan todella houkuttelevia kohteita ulkopuoliselle omistuspohjalle ja rahalle.

Seurojen koot, talousalueet ja perinteet mahdollistaisivat isoilla investoinneilla niiden menestyksen palauttamisen kulta-aikojen loisteeseen hyvinkin todennäköisesti, mutta siinä missä amerikkalais- tai saudiomistajat pumppaavat varojaan omiin pelinappuloihinsa Englannissa, Saksassa pelataan, ehkä Bayernia lukuun ottamatta napeilla. Siihen nähden maan seurojen menestys eri euroliigoissa on edelleen todella vakuuttavalla tasolla, ja kertoo varsinkin aivan suurimpien seurojen takana tehtävästä erittäin laadukkaasta työstä pelaajarekrytoinnin ja valmennuksen saroilla.

Katsotaanpa syyskierroksen onnistujia sekä epäonnistujia nimenomaan Bundesliigan osalta.

Onnistujat:

Bayern München

Vaikka eteläsaksalaiset lähtevät käytännössä jokaiseen Bundesliigakauteen ennakkosuosikkeina, on joukkueen tekemiselle annettava silloin tunnustusta, kun sen paikka on. Bayern on hieman kuin HJK, missä oletuksena on häikäisevillä peliesityksillä saavutettu mestaruus, jokaisen muun lopputuleman ollessa enemmän tai vähemmän pettymys. Näin ollessa joukkueen valmentajalle jää melkoisen tukala rako toimia, menestyksestä harvemmin satelee kiitosta, mutta epäonnistuminen johtaa ankaraan kritiikkiin niin omilta kuin vierailta. Vincent Kompany oli monilta osin yllätysveto seuraamaan Thomas Tuchelia tuohon painekattilaan, mutta belgialainen on onnistunut ensimmäisellä puolikaudellaan mainiosti. Bayernin tämän hetken tasoa pitää peilata myös siihen, että Kompany on nyt seuran puolessa välin olevan vuosikymmenen viides päävalmentaja.

Minkäänlaista stabiliteettia, tai tunnistettavaa toimintatapaa kentällä ei tuollaisen rumban jälkeen puolessa kaudessa luoda, joten tilanteen rauhoittaminen ja pitkäjänteisen työn aloittaminen on ollut Kompanyn prioriteetti. Vaikka Mestarien liigassa on nähty jokunen kompastuminen, Bundesliigassa meno on ollut jyräävää. Neljän pisteen kaula sarjan kärjessä vain yhdellä tappiolla on erinomainen saldo murheellisen viime kauden jälkeen ja joidenkin pelaajien tasonnousu on vähintään yhtä merkittävä saavutus. Michael Olise on ollut erinomainen lisä Bayernin laidoille, Jamal Musiala pelaa uransa parasta kautta ja pitkään epätasaisesti esiintynyt Alphonso Davies on palannut omalle maailmanluokan tasolleen ja saattaa hyvinkin hylätä Real Madridin kosiskelut ja jäädä Müncheniin.

Mainz 05

Jos lyöt kahdessa syyskierroksen päättäneessä ottelussasi sarjakärki Bayernin sekä kolmosena majailevan Frankfurtin, ei kauden alkupuolta voi kutsua pettymykseksi. Viime kauden päätteeksi kahdella pisteellä automaattisesti sarjapaikkansa tälle sesongille uusineet Rheiniläiset ovat hyökkääjänsä ja oman kasvattinsa Jonathan Burkhardtin 10 täysosuman siivittämänä nousseet sarjassa jo viidennelle sijalle. Kaudesta 2009–10 saakka pääsarjassa pelannut seura saattaa hyvinkin pitää asemansa lopullisessa sarjataulukossa, mikä sivuaisi samalla 05:n parasta sijoitusta Bundesliigassa.

Se olisi loistava saavutus seuralle, joka käytti kesän siirtoikkunan aikana menestyksensä kohentamiseen kokonaiset seitsemän miljoonaa euroa. Helmikuussa 2024 seuraan tuotu tanskalainen päävalmentaja Bo Henriksen oli oiva löytö Zürichistä ja kamppailee varmasti vuoden valmentaja -tittelistä, mikäli joukkueen menestys jatkuu samankaltaisena myös keväällä.

Wolfsburg

Autokaupungin seura on hyvällä tiellä parantaakseen roimasti viime kaudesta, jolloin jopa putoaminen sarjaporrasta alemmas näytti paikka paikoin mahdolliselta. Syksyllä 2022 Southamptonin peräsimestä monoa saanut Ralph Hasenhüttl palkattiin Wolfsburgiin viime keväänä, jonka aikana mies tasapainotti joukkueensa pelaamista ja on kerännyt sen jälkeen varsin kunnioitettavan 1.66 pisteen ottelukohtaisen pistekeskiarvon 26 pelissä. Itävaltalainen jätti Englantiin perinnökseen kaksi murskaavaa 9–0-tappiota, Leicesterille ja Manchester Unitedille. Isomaalisia ovat pelit olleet myös Bundesliigassa, mutta murskatappioiden sijaan arkistoissa komeilee muun muassa marraskuun lopulta Leipzigista haettu 5–1-vierasvoitto.

Tasaisessa sarjassa Wolfsburg on tällä hetkellä kymmenen kärjen ulkopuolella, mutta ainoastaan neljä pistettä kuudentena olevaa Dortmundia jäljessä. Myös Saksan Cupissa Volkkarit ovat jatkossa, joten kevättä voidaan Ala-Saksissa odottaa varsin innostuneena.

Parempaa odotettiin:

RB Leipzig

Red Bullin lippulaivan runko on vaihtunut melko totaalisesti viimeisten kahden-kolmen kauden aikana, ja pelaajat, jotka seuran nostivat alasarjoista aina Bundesliigan mestaruuskamppailuihin ja Mestarien liigan välieriin, alkavat olla muisto vain. Seurasta on lähtenyt hurja määrä laatua, eikä mikään joukkue olisi entisensä ilman Dani Olmoa, Josko Gvardiolia, Dominik Szoboszlaita, Christopher Nkunkua tai Konrad Laimeria. Kun myös aiemmin valkopaidoissa loistaneet Marcel Sabitzer, Ibrahima Konate, Dayot Upamecano sekä Emil Forsberg ovat jääneet korvaamatta saman tason pelimiehillä, ei ole ihme, että kuluva kausi vaikuttaa selkeältä välivuodelta. Valmentaja Marco Rosella on käsissään todennäköisiä tulevaisuuden timantteja, joista jo esimerkiksi PSG:sta lainalla oleva Xavi Simons loistaa kirkkaana jo nyt, mutta Antonio Nusan, Benjamin Seskon tai Lois Opendan nuorille harteille joukkueen nostaminen kovimpaan menestykseen asti on vielä tekemätön paikka.

Kaiken tämän jälkeen Bundesliigan talvisijoitus neljä tuntuu jopa pieneltä voitolta, mutta Mestarien liigan nolla pistettä kuudesta ottelusta kertoo jättiorganisaation varmasti tavoitteleman todellisen menestyksen olevan vielä kaukana. Red Bullin sarvien alle eräänlaiseksi strategiseksi konsultiksi palkatun Jürgen Kloppin vaikutus paitsi koko maailmanlaajuisen seuraverkoston, myös sen kirkkaimman kruunun toimintaan on äärimmäisen mielenkiintoista seurattavaa tulevina vuosina.

Eurooppa, haaste yli omien kykyjen:

Klassisen esimerkin menestyksen tuomasta menestymättömyydestä antavat viime kauden seiska Hoffenheim ja kasi Heidenheim. Varsinkin Heidenheim on pelannut Konferenssiliigassa tuloksellisesti varsin kelvollisesti, eikä Hoffenheimkaan ole vielä ulkona Eurooppa liigan jatkopeleistä, mutta ne todelliset ongelmat ovat kotoisessa Bundesliigassa.

Molemmille putoaminen olisi erittäinkin realistinen lopputulos tämän kauden osalta, elleivät Bochum ja Holstein Kiel olisi vieläkin heikompia. Hoffenheim tai Heidenheim eivät ole ensimmäisiä seuroja, jotka havahtuvat siihen haasteeseen, mikä syntyy, kun peli viikossa -tahti muuttuukin kaksi peliä viikoon -tahdiksi. Eikä ongelma ole pelkästään pelien määrä, vaan uudet vastustajat erilaisilla pelitavoilla vaativat enemmän keskittymistä ja valmistautumista, ympäri Eurooppaa reissaamisen viedessä aikaa ja energiaa. Isoimmilla seuroilla on varaa kierrättää ja niillä on usein enemmän kokemusta ja osaamista kasvaneiden pelimäärien selvittämisestä. Vaikka kokemus europeleistä on varsinkin kannattajille upea, voi maanosan kiertämisellä olla karmivat seuraukset seurojen tuleviin vuosiin.

Ennustan Bundesliigan mestaruuskamppailusta kahden kauppaa. Bayern München on siinä mukana aivan varmasti, mutta helpolla se ei tule palkintolautasta tulevana keväänä nostamaan. Vaikka alkukaudesta näytti siltä, ettei Bayer Leverkusen kykene mestaruuttaan puolustamaan, on sen otteissa viime viikkoina näkynyt selkeitä mestarin merkkejä. Viiden ottelun voittoputkeen syyskierroksensa päättänyt Lukas Hradeckyn edustama Leverkusen on jälleen tasapainoisempi, parempi puolustamaan ja sen avainpelaajat alkavat olla fyysisesti kunnossa.

Helmikuun 15. päivä kannattaa laittaa kalentereihin jo nyt, sillä silloin BayArenalle saapuu iso ja mahtava Bayern ja pelissä on, ei enempää eikä vähempää, kuin Bundesliiga-kauden mestaruus. Samalla mittaa toisistaan ottavat kaksi liigan sekä Saksan jalkapalloilun kirkkainta tähteä, Jamal Musiala ja Florian Wirtz.