Jopa kahvia kokeiltu hyttyskarkotteena – Jaakko Vasarainen investoi inisijöiden estimiin satoja euroja

Jaakko Vasarainen esittelee hyttysansan keräämää saalista, kämmenellistä kuivunutta ja kuollutta hyttysmassaa. Parhaimmillaan laite kerää tämän määrän vuorokaudessa.

Neljä kesää sitten Vasarainen päätti taistella hyttysiä vastaan tavallista järeämmin keinoin. Hän hankki Heinäveden mökilleen verkkovirralla toimivan hyttysansan.

– Eihän tämä totaalisesti kaikkia hävitä. Aina niitä jossain on, mies kommentoi, mutta kertoo olevansa tyytyväinen noin 500 euron hankintaan.

Nestekaasupulloon liitetty hyttysansa muuttaa nestekaasun hiilidioksidiksi, joka houkuttelee hyttysiä puoleensa. Houkutusvaikutusta voi tehostaa erillisellä houkutinaineella. Kun hyttynen lähestyy laitetta, imuri vetää sen sisälle ansalaatikkoon, josta se ei pääse pois. Itikat kuivuvat ja kuolevat.

– Ensimmäisenä kesänä siirtelin ansaa eri paikkoihin. Nyt olen huomannut, että se kerää hyttysiä paremmin ollessaan yhdessä ja samassa paikassa. Saunan edestä se on ottanut hyvin. Kyllä tässä huomaa, että itikoita on vähemmän, mies kertoo.

Lapissa edelleen runsaasti hyttysiä

Kainuun ELY-keskuksen hyönteistutkija Reima Leinonen luonnehtii kuluvaa hyttyskesää vaihtelevaksi.

– Keväällä lunta oli paljon ympäri Suomea, mikä edesauttoi hyttysten kehittymistä. Keväällä laaja hellejakso aiheutti sen, että hyttyset kuoriutuivat samanaikaisesti laajalla alueella. Silloin hyttysiä saattoi olla tavallista enemmän. Mitään laskennallista dataa hyttysten määrän vaihteluista ei ole kuitenkaan olemassa.

Kuoriutumisen jälkeen hyttyset lentävät Leinosen mukaan 3–4 viikkoa, minkä jälkeen tilanne helpottaa. Eteläisessä Suomessa hyttysten määrä on jo vähentynyt, mutta esimerkiksi Kainuussa ja Lapissa niitä on edelleen runsaasti.

– Pitää muistaa, että Suomessa on noin 40 hyttyslajia. Eri lajit kuoriutuvat hieman eri aikaan, joten hyttysiä riittää vielä jonkin aikaa. Niiden elinikään vaikuttaa myös se, että osassa kosteita maaston painanteita lumet ovat sulaneet myöhemmin, jolloin hyttysten esiintymisen aikajänne on pidempi kuin kolme viikkoa.

Kerää myös mäkäräisiä

Jaakko Vasarainen on huomannut, että hyttysten määrä Pohjois-Karjalan Heinäveden mökin pihamaalla on vähentynyt alkukesästä. Osan vähenemisestä hän uskoo olevan ansan ansiosta.

– Hyttysansa on parempi ratkaisu verrattuna karkotteisiin ja suihkeisiin, jotka haisevat ja ovat myrkyllisiä luonnolle. Uskoisin, että hyttysansa on ekologisempi keino.

Vasarainen käyttää hyttysansassaan hajustepalaa, joka maksaa noin 30 euroa ja kestää noin kolme viikkoa. Nestekaasua kuluu kaksi 13 kilon pulloa kesän aikana. Vesisateisina päivinä hän ei pidä ansaa päällä.

Osa linnuista on ottanut ansasta ilon irti: eräänä päivänä Vasarainen seurasi kirjosieppoa, joka kävi napsimassa ansan houkuttelemia itikoita laitteen vierestä.

– Erikoista on ollut se, että laite kerää mäkäräisiäkin. Välillä laatikko on täynnä pientä mäkärää. Joitain paarmojakin siellä on ollut, mies kertoo.

Hyttyshattu päähän

Hyönteistutkijan mukaan paras tapa torjua hyttysten pistoksia on pukeutua oikein.

– Kun menen mökillä puuhommiin, torjun hyttysiä pukeutumalla maastovaatteeseen, joka hylkii vettä. Ei hyttynen sen läpi pistä. Vietän kesät mökillä Suomussalmella, missä hyttysiä on todella paljon, Leinonen kertoo.

Hän suosittelee pukeutumaan pitkähihaiseen paitaan ja pitkälahkeisiin housuihin sekä hyttyshattuun. Vaatteiden värillä ei hänen mukaansa ole suurta merkitystä.

– Lasten kohdalla pitää olla varovaisempi, jos ei tiedä, onko lapsi allerginen pistoille. Silloin kannattaa käyttää hyttyskarkotetta.

Huitominen yleensä vain lisää hyttysten määrää, sillä silloin ihminen erittää enemmän hiilidioksidia, joka puolestaan houkuttelee hyttysiä. Torjunnassa Leinonen kehottaa kokeilemaan myös erilaisia luonnollisia voimakkaita tuoksuja.

– Sitruunaa on pidetty toimivana, samoin laventelia. Voimakas haju sekoittaa hyttysen, eikä sen tee mieli tulla lähelle.

Kahvin tuoksu karkottaa itikat

Jaakko Vasarainen on innostunut kokeilemaan myös muita konsteja hyttysansan lisäksi. Äskettäin hän huomasi mökkiharrastajien Facebook-ryhmässä niksin, jossa itikoiden karkottamiseen käytetään kahvia.

– Laitan noin desin suodatinkahvia peltipurkkiin ja heitän sekaan pienen murusen sytytyspalasta. Kahvi kytee hiljalleen ja palaa sen jälkeen hitaasti. Huomasin, että kahvi karkotti hyttysiä pöydän äärestä. Toisaalta sitä saa olla lisäilemässä puolen tunnin välein, joten kovin halvasta torjuntakeinosta ei ole kyse. Jotkut käyttävät samaan tarkoitukseen kahvinporoja.

Mökin sisätiloissa Vasarainen on testannut pistorasiaan asennettavaa hyttyskarkotinta, jonka teho perustuu hiljalleen laitteesta vapautuvaan aineeseen.

– Aine tuntuu pökerryttävän itikat. Ne eivät kuole, mutta vähenevät selvästi laitteen läheisyydestä. Olen laittanut sen makuuhuoneen pistorasiaan ja pitänyt päällä ennen nukkumaanmenoa, Vasarainen kertoo.