Apu

Jääkiekkoilija Teemu Ramstedt käänsi vaikean sairauden voitoksi



Jääkiekkoilija Teemu Ramstedt käänsi vaikean sairauden voitoksi

Kun Teemu Ramstedt kuuli sairastavansa kroonista haavaista paksusuolentulehdusta, hän pelkäsi, ettei elämä olisi enää entisensä. Sen sijaan hän löysi elämälleen uuden merkityksen.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Petri Mulari

Jääkiekkoilija Teemu Ramstedt, 28, alkoi olla varma kaksi vuotta sitten keväällä, ettei kaikki ole kunnossa.

Takana oli lukuisten vessareissujen vuoksi paljon unettomia öitä, suolisto-oireet olivat alkaneet oireilla entistä voimakkaammin. Ulosteessa alkoi esiintyä verta, mikä aiheutti pelonsekaisia tuntemuksia.

Lääkäri ohjasi tähystykseen, kameralla diagnoosi olisi helppo tehdä. Lääkäri sanoi tulehduksen olevan niin voimakas, että se viittasi suolistosairauteen. Lääkäri yritti rauhoitella Ramstedtia, että elämänmittaisesta sairaudesta huolimatta ei olisi syytä ahdistua – tästä olisi mahdollista selviytyä.

Aluksi Ramstedt tunsi helpotuksen virtaavan kehon läpi. Oireille oli olemassa nimi, ja vaivoja voitaisiin nyt hoitaa. Kolmen viikon epätietoisuuden päättymisen tuoman helpotuksen jälkeen Ramstedt kuitenkin huomasi takaraivossa jyskyttävän vain lääkärin lausumat kaksi sanaa: ”Elämänmittainen sairaus.”

Kävellessään diagnoosipaperit kädessään sairaalan ovesta hän tunsi olonsa lohduttomaksi, ja tunteet ottivat vallan.

– Itku siinä pääsi. Se oli vaikea paikka, Ramstedt muistaa.

Päässä pyöri kysymysten tulva.

– Kun ammatissa on kyse huipputasolla urheilemisesta, sitä mietti, pystyykö oikeasti selviytymään tästä. Kykenenkö pelaamaan uran, jonka olin suunnitellut?

Kun Helsingin IFK:ssa pelannut Ramstedt lähti etsimään lisätietoa sairaudestaan, hän sai huomata, että Suomessa harva oli puhunut ääneen kiusallisesta ja arvaamattomasta sairaudesta.

Se ihmetytti, koska Suomessa on todettu noin 45 000 diagnosoitua tapausta. Ramstedt ajatteli ensi kertaa, että asian pitäisi muuttua.

Ramstedt puhui sairaudestaan IFK:n valmennusjohdolle ja kapteeneille. Vaikka jääkiekkoyhteisöä pidetään machoympäristönä, jossa heikkouksia ei herkästi esitellä, Ramstedt näkee asiat toisin.

– Minulla ei ole kokemusta muista työyhteisöistä, mutta koen, että jääkiekkoyhteisössä on helppo puhua kipeistä asioista – myös tästä.

Ramstedt ei halunnut, että hänen sairaudestaan tulisi häiriötekijä joukkueelle ennen kauden tärkeimpiä otteluita ja päätti puhua joukkuetovereilleen laajemmin vasta seuraavana syksynä.

Kesällä syntyi ajatus puhua asiasta julkisestikin. Tausta-ajatus oli vilpitön.

Ehkä jollekin sairauden kohtaaminen voisi olla helpompaa, jos hän tunnettuna jääkiekkoilijana kertoisi kokemuksistaan.

Alkuvuodesta Ramstedtilla oli menossa taudin akuutti vaihe.

Hetki ennen tammikuun HIFK–HPK-kotiottelua Ramstedt huomasi, että taudin oireilut olivat voimakkaita. Hän riensi varusteet riisuen vessan kautta odottamaan jäälle menoa. Kun Ramstedtin nimi ja pelinumero kuulutettiin jäähallissa, enää ei voinut kääntyä. Joukkuetoveri Lauri Taipalus kannusti, mikä tuntui hyvältä.

– Se osoittaa, miten avoimuus auttoi. Hän osasi suhtautua tilanteeseen ja osasi tukea. Se on ainoa kerta, kun olen mennyt itkien jäälle. Tuntui pahalta, mutta sain pelattua pelin loppuun.

Ramstedtin sairautta on hoidettu kortisonikuureilla, mikä saa verenvuodon loppumaan. Sillä saattaa olla urheilijalle hankalia sivuvaikutuksia.

– Kortisonihoito voi aiheuttaa painonnousua ja uniongelmia. Viime keväänä, kun annostusta jouduttiin nostamaan, painoni nousi nopeasti 4–5 kilolla. Tammikuun lopulla en olisi uskonut, että voisin pelata hyvät pudotuspelit, Ramstedt sanoo.

Kausi sujui hyvin, ja Ramstedt oli pudotuspeleissä IFK:n tehokkain, valovoimaisin pelaaja.

Kausi päättyi kirjaimellisesti kyyneliin, kun Ramstedtin tasoitusmaali ratkaisevassa finaalissa hylättiin dramaattisesti summerin ehdittyä soida hetki ennen kiekon lipumista Tapparan maaliin.

– Finaalitappio olisi ollut vieläkin kovempi paikka, jos en olisi ymmärtänyt sairauteni vuoksi, että voittojen ja tappioiden välissä elämässä on merkittävämpiä asioita. Terveys on yksi niistä. Se on kasvattanut urheilijana ja ihmisenä.

Aika tekee tehtävänsä, Ramstedt sanoo. Kun hän pystyi puhumaan ihmisille entistä enemmän ja huomasi sen helpottavan,  hän rohkaistui lopullisesti. Kun ei tarvinnut enää selitellä, ja sairaudesta pystyi kertomaan suoraan, syntyi ajatus jostain suuremmasta.

Vertaistukiryhmissä hän oli tavannut muita, joilla oli samantyylisiä kohtaloita, mutta huomattavasti pahempia oireita. Ramstedt löysi itsestään halun auttaa. Siihen hänellä oli tähtijääkiekkoilijan asemassa mahdollisuus.

Yksi sykäys ajatukselle tuli, kun Ramstedt luki lehdestä artikkelin Anna Hakalasta. Tämä oli Suomen Lukiolaisten liiton järjestämässä kiusaamisen vastaisessa kampanjassa kertonut tarinansa kamppailusta tulehduksellista suolistosairautta vastaan. Hakala kertoi, kuinka ihmiset ja jopa terveydenhuollon ammattilaiset olivat kohdelleet häntä  kohtuuttomasti.

– Silloin viimeistään ymmärsin, miten suuria vaikeuksia joillain on ollut ja on.

Ramstedt oli valmis antamaan haastattelun julkisuuteen. Samalla päässä syttyi lamppu yhdistää asia Ramstedtin toiseen intohimoon, pyöräilyyn.

Syntyi pyöräilyseura IBD Cycling ry. Sen tavoitteena on levittää sanomaa tulehduksellisista suolistosairauksista.

Pyöräilytallin päätavoitteita on tuoda tulehduksellisia suolistosairauksia tutuksi uudelle kohderyhmälle, saada toiminnalla tietoa levitettyä sekä enemmän sairastuneita ja heidän läheisiään vertaistuen piiriin. Lisäksi halutaan houkutella uusia harrastajia liikunnan, erityisesti pyöräilyn pariin.

IBD Cyclingin verkkosivut muistuttavat, että hyvä yleiskunto parantaa sairauden hoitotasapainoa.

– Kun yhdistys perustettiin, olin porukassa ainoa, joka sairasti. Alkuvuodesta alettiin selvitellä, olisiko muita, jotka voisivat lähteä mukaan.

Mukaan lähtivät samaa tautia sairastavat jääkiekkoilijat Jari Sailio, Jesse Saarinen ja Ville Uusitalo sekä entinen maajoukkuekuulantyöntäjä Conny Karlsson. IBD-viikolle puhumaan saatiin maailmanmestarikiekkoilijat Raimo Helminen ja Esa Keskinen.

– Sailio istui viereisellä paikalla, kun pelasimme yhdessä Espoon Bluesissa. Silloin hänellä alkoivat oireet, mutta emme koskaan tulleet puhuneeksi asiasta. Ramstedt pitää tärkeänä osana työssään yhteistyötä Crohn ja Colitis ry:n kanssa, joka on Suomessa IBD:tä sairastavien etujärjestö.

– Koen, että olemme saaneet tuotua asiaamme uudella tavalla esille niille ihmisille, jotka eivät IBD:stä ole tienneet. Siten yhä useampi sairastava on myös aktivoitunut tuomaan asiaa esille.

Suomessa on lähes 45 000 ihmistä, jotka sairastavat

tulehduksellisia suolistosairauksia – tähtikiekkoilija

Teemu Ramstedt on yksi heistä.

Tulehduksellisten suolistosairauksien aiheuttamia syitä ei ole aukottomasti todistettu eikä Ramstedtkaan tiedä, mistä syystä hän on sairastunut.

– Toisaalta sillä ei ole merkitystä, mistä sairaus on tullut, jos se kuitenkin on ja minussa pysyy. Se ratkaisee, miten sairauden kanssa eletään, Ramstedt toteaa.

Teoria hänellä on. Pelatessaan Espoon Bluesissa Ramstedtin etuvarpaan kynsi tulehtui pahasti, minkä seurauksena hän joutui syömään viisi antibioottikuuria puolen vuoden aikana.

– Yhdistin teorian kokemukseeni. Niin paljon sattumia on, että jotain perää siinä on oltava. Siksikin on tärkeää puhua asiasta julkisesti. Se voi aiheuttaa sen, että asiaa tutkitaan nopeammin ja kysymyksiin saadaan luotettavia vastauksia. Seuraava nuori jääkiekkoilija ei ehkä siten saa sairautta.

– Näyttää siltä, että tästä on tulossa kansantauti, jollain aikavälillä se alkaa vaikuttaa kansantaloudellisestikin. Väkilukuun suhteutettuna Suomessa on eniten sairastuneita, mikä viittaisi siihen, että jotain täällä tehdään väärin.

Tällä kaudella jääkiekkoliiga KHL:n Amur Habarovskissa kiekkoileva Ramstedt haluaa rohkaista ihmisiä puhumaan sairauksistaan ja olla esimerkkinä muuttamassa valloilla olevaa urheilun keskustelukulttuuria puhumalla asioista niiden oikeilla nimillä.

Urheilusta yritetään usein maalata maailmaa, jossa kaikki on hyvin ja kaikilla on mukavaa. Taustalla voi silti olla epäkohtia, jotka tekevät urheilumaailmasta erilaisen kuin julkisuuskuva antaa ymmärtää.

– Jos heittää ympäripyöreitä, on ehkä kaikkien kaveri, mutta harvoin asiat silloin etenevät. Moni urheilija ei sano todellista mielipidettään medialle. Haluaisin rohkaista, että puhutaan mieluummin avoimesti, ettei hyssyttelyn jälkeen jouduttaisi ihmettelemään, miksi mikään ei muutu.

Ramstedt sanoo, ettei vanhana halua löytää itseään ”kiikkustuolista miettimässä”, mitä asiasta olisi pitänyt aikoinaan sanoa.

Ramstedt toimii myös pelaajayhdistys SJRY:n varapuheenjohtajana. Päätä ei palele, kun Ramstedt väläyttelee haaveenaan olla tulevaisuudessa jopa Jääkiekkoliiton puheenjohtaja.

Hänestä on jo nyt tullut jääkiekon äänitorvi, jolta tiedostusvälineet kysyvät kannanottoja päivänpolttaviin puheenaiheisiin.

– Haluan olla vaikuttamassa asioihin. IBD-toiminta tuli sattuman kautta, mutta urheilussa tietysti haluan verkostoitua. Se helpottaa uran jälkeen oman väylän löytymistä.

Kaikki eivät ole tervehtineet tyytyväisenä Ramstedtin tekemisiä.

– Harva tulee suoraan päin naamaa sanomaan, mutta olen kuullut kautta rantain, että minun pitäisi keskittyä enemmän jääkiekkoon. Toisaalta mietin, mitenköhän hyvä kausi minun olisi pitänyt pelata, että olisin saanut oikeuden tehdä vapaa-ajallani mitä haluan.

Urheilijaa saa arvostella, mutta aina voi miettiä, miten joku toinen saattaa käyttää vapaa-aikansa esimerkiksi pleikkarilla pelaamiseen.

– Minä haluan käyttää vapaa-aikaani tähän. Se toimii hyvänä vastapainona jääkiekolle.

Yhdistyksen pyörittäminen ei ole aina helppoa. Omaa aikaa, voimia ja rahaa on palanut, mutta Ramstedt on saanut kouriintuntuvia esimerkkejä siitä, että hänen työllään on ollut valtava merkitys.

– Kun tulee viesti, että olen voinut auttaa, tuntuu, että tällaisella jaksaa ainakin kuukauden eteenpäin. Erityisesti lapset koskettavat eniten.

Ramstedtista ja hänen kohtalotoveristaan, kahdeksanvuotiaasta  tamperelaispojasta Nuutti Palvasta oli tammikuussa iso juttu Ilta-Sanomissa. Jutussa kerrottiin Nuutin hävenneen ja pelänneen sairauttaan.

Tavatessaan jääkiekkosankarinsa ja esikuvansa, jota yhdisti sama sairaus, maailma ei enää näyttänyt Nuutin silmissä yhtä synkeältä. Muutos koulukavereiden suhtautumisessakin oli valtava.

– Nuutti on vähän heiveröinen poika.Häntä oli kuulemma koulussa vähän sorsittu läheisiä ystäviä lukuun ottamatta. Mutta kun meistä oli yhteinen lehtijuttu, hänestä tuli koulun kingi, Ramstedt hymyilee.

Nuutin äiti kirjoitti kirjeen Urheilugaalan palkintolautakunnan puheenjohtaja Risto Niemiselle. Kun Vuoden esikuva -ehdokkaana ollut Ramstedt kohtasi palkintogaalassa Niemisen, hänkin kertoi liikuttuneensa syvästi kirjettä lukiessaan.

Ramstedtin silmäkulma kostuu taas.

– Ehkä tässä on saatu jotain aikaiseksi.

IBD:n syytä ei vielä tiedetä

Koska IBD on yleisempää länsimaissa kuin kehittyvissä maissa, syitä on etsitty muun muassa ruokavaliosta, antibioottien käytöstä sekä hygieniatasosta.

Kroonisia tulehduksellisia suolistosairauksia ovat Crohnin tauti ja colitis ulcerosa.

Crohnin taudin tavallisimpia oireita ovat alavatsakivut, ripuli, kuumeilu ja laihtuminen.

Colitis ulcerosa (haavainen koliitti) on tulehduksellinen paksu- ja peräsuolen sairaus. Tavallisimpia oireita ovat ripuli, veriuloste ja vatsakivut.

Crohnin tautia ja colitis ulcerosaa hoidetaan lääkkeillä, vaikeissa tapauksissa leikkauksella.

Crohn ja Colitis ry tarjoaa vertaistukea suolistosairauksia sairastaville ja heidän läheisilleen. Lisätietoja osoitteesta: www.ibd.fi

IBD – tulehdukselliset suolistosairaudet

* Kirjainyhdistelmä IBD tulee englanninkielisistä sanoista Inflammatory Bowel Diseases.

* Suomessa IBD:tä sairastavia on lähes 45 000.

* Uusia tapauksia todetaan vuosittain yli 2 000.

Lähde: Crohn ja Colitis ry/ibd.fi

teksti Samuel Savolainen

Julkaistu: 2.9.2016