Suomalaisalus opettelee ohjaamaan itseään – Autonominen laiva voi seilata hitaammin ja säästää polttoainetta
Kapteeni siirtyy etäohjauskeskukseen, kun laiva saa tekoälyn.
Turun ammattikorkeakoulun rakentama testialus eM/S Salama on suunnannäyttäjä itsenäisesti kulkevien laivojen eli autonomisen merenkulun kehittämisessä.
Sähkökäyttöisellä 7-metrisellä aluksella on lukuisia sensoreita, joiden avulla se kerää tietoa ympäristöstään ja luo tilannekuvaa etäohjauskeskusta varten. Toiminnan taustalla on tekoäly.
– Aluksella on muun muassa RGB- ja lämpökameroita, tutka, laserkeilan, inertiamittausyksikkö ja satelliittipaikannusjärjestelmiä. Kerättyä dataa käytetään aluksi autonomisen liikkumisen mahdollistavien algoritmien, kuten koneoppimisen kehittämiseen ja myöhemmin aluksen autonomiseen operointiin, kertoo Turun ammattikorkeakoulun AIS Labin johtava asiantuntija Tero Jokela.
Älykkäiden ja autonomisten laivojen kehityksen taustalla on merenkulun turvallisuuden ja tehokkuuden parantaminen.
– Autonominen merenkulku mahdollistaa toteutuessaan huomattavia säästöjä laivojen operoinnissa. Vähentyneet miehistökustannukset ovat niistä vain osa, sillä itsenäisesti kulkevat alukset voivat ajaa hitaammin. Se optimoi polttoaineen kulutuksen.
Kehityksen pullonkaulana ei ole teknologia, vaan merenkulun määräykset ja standardit. Ainakin kansainvälisesti purjehtivien alusten yleistymistä hidas sääntötyö saattaa viivyttää.
– Autonomiset toiminnot mahdollistavat teknologiat kehittyvät suhteellisen nopeasti, mutta merenkulun kansainvälinen säännöstö päivittyy melko hitaasti. Merenkulun kansainvälinen kattojärjestö IMO työstää parhaillaan autonomisia aluksia koskevaa säännöstöä.
Jokela uskoo, että ensimmäiset autonomiset rahtilaivat voivat seilata vesillä jo hyvinkin pian. Esimerkiksi Norjan Porsgrunnissa otettiin keväällä 2022 käyttöön itseohjautuva Yara Birkeland, joka on siirtymässä vähitellen kohti täysin autonomista operointia.
Sähkön voimalla kulkeva 80-metrinen konttialus kuljettaa lannoitteita vakioreitillä.
