Apu

Islantia valloittamaan

Islantia valloittamaan

Maassa on vain rapiat 300 000 asukasta eikä omaa armeijaa lainkaan.
Teksti Yrjö Rautio
Mainos

Suomen kaltaisen pienen maan on vaikeaa löytää ympäristöstään maita, joita kannattaisi lähteä valloittamaan.

Islanti sopii tähän tarkoitukseen erinomaisesti. Maassa on vain rapiat 300 000 asukasta eikä omaa armeijaa lainkaan. Ainoa pulma on, että se on sotilasliitto Naton jäsen ja saattaisi saada tiukan paikan tullen jenkit avukseen. Mutta eiköhän sekin ongelma ole kierrettävissä.

Suomi aikoo lähettää 2–4 Hornetia tammi-huhtikuussa 2014 valvomaan Islannin ilmatilaa kolmeksi viikoksi. Sehän ei ole vielä yhtään mitään. Suomen pitäisi sopia Islannin ja Naton kanssa, että me vastaamme pysyvästi koko Islannin puolustuksesta.

Samalla Nato luopuisi tietenkin jäsenestään ja velvoitteistaan. Silloin ei tarvitsisi spekuloida Suomessa, onko Islannin ilmavalvonta salakäytävä, jota myöten meidät salakuljetetaan Natoon. Suomi pikemminkin salakuljettaisi Islannin pois Natosta.

Ei Islantia tarvitsisi välttämättä liittää Suomeen. Se voisi säilyä muodollisesti itsenäisenä, kunhan sitoutuisi toimittamaan vuosittain sovittavan määrän hyvää silliään suomalaisten pöytiin. Se olisi edullinen kauppa Natolle, Suomelle ja Islannille.

Tuomiojan johdolla

Islannin ilmavalvonnasta on saatu kehitetyksi poliittinen meteli, joka ylittää kaiken kohtuuden.

Pari-kolme suomalaista hävittäjää valvoisi tai tarkkailisi tai harjoittelisi tai muuten vain lentelisi kolmen viikon ajan ilmatilassa, jota ei ole loukattu kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Tämä veisi joidenkin mielestä Suomen Natoon.

Sepä vasta olisikin – Suomi Natoon ulkoministeri Erkki Tuomiojan johdolla!

Suomi on osallistunut Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin Kosovossa ja Afganistanissa. Nämä ovat noin tuhat kertaa merkittävämpiä asioita kuin Islannin ilmatilan valvonta, eivätkä nekään ole tehneet Suomesta Naton jäsentä.

Ei siinä toisaalta paljon hävittäisi, vaikka Islantiin ei mentäisikään. Pohjoismainen yhteistyö tuskin siihen kaatuisi.

Suomalaiset Hornetit osallistuisivat nyt ensimmäistä kertaa operaatioon maan rajojen ulkopuolella. Sen vuoksi on tarkoin katsottava, että asiassa menetellään lakien vaatimalla tavalla ja että eduskunta sanoo viimeisen sanan.

Pikkupolitikointia

Suomessa on varjeltu näihin asti ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteisymmärrystä. Eipä varjella enää.

Pohjoismaista turvallisuuspoliittista yhteistyötä on kaivattu, mutta nyt kun sitä on tarjolla, se ei kaikille kelpaakaan, kuten presidentti Sauli Niinistö huomautti maanantaina.

Ei ole yllättävää, että Perussuomalaiset vastustaa osallistumista Islannin ilmatilan valvontaan. Hehän vastustavat likimain kaikkea kansainvälistä yhteistyötä ja solidaarisuutta.

Yllättävää on, että myös keskusta ryhtyi politikoimaan tällä asialla. Ei ole epäilystäkään, että se kannattaisi osallistumista, jos se olisi hallituksessa.

Vielä yllättävämpää on, että myös Sdp:n eduskuntaryhmä jarruttelee hanketta.

Ilmeisesti joku haluaa vetää maton Tuomiojan alta ja nousta itse ulkoministeriksi, kun ministereitä pian kierrätetään.

Erkki Tuomioja, Islannin ulkoministeri Steingrimur Sigfusson ja Tanskan ulkoministeri Villy Sovndal tapasivat Pohjoismaiden ulkoministereiden kokouksessa viime viikolla.

Kuvaaja: Vesa Moilanen

HEITTOLAUKAUKSIA:

1) Heikkoa ihmisainesta on helppo löytää, sillä se on koottu kokoomusnuorten johtoon.

2) Heikkoa ihmisainesta ovat myös ne, joiden nimiä ei mainittu viime viikon verouutisissa.

3) Lapsilisät köyhiltä lapsilta rikkaille aikuisille, joilla on lapsekkaita ajatuksia!

4) Puolue tarvitsee nuorisojärjestön kertomaan, mitä puolueessa todella ajatellaan.

5) Talvivaaran jäte­vesialtaan pato ei pidä, sillä se on tehty heikosta maa-aineksesta.

6) Armeijan käyneille on saatava veronkevennys ja armeijaa yhä käyville repunkevennys.

Julkaistu: 7.11.2012