Yllättävä syy rajuun yhteenottoon: Intiasta ja Pakistanista on tullut yhä enemmän toistensa kaltaisia

The Atlanticin alkuperäisen, englanninkielisen jutun voit lukea tästä linkistä.

Intian ja Pakistanin välinen konflikti on nyt kiristynyt nopeammin kuin koskaan aiemmin sen jälkeen, kun molemmat maat hankkivat ydinaseet 1900-luvun loppupuolella.

Konfliktin kärjistymisen yhtenä syynä voi olla se, että Intian ja Pakistanin nykyiset hallinnot muistuttavat toisiaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin niiden historiassa.

Aiemmin maat erosivat toisistaan selvästi. Intia profiloitui sekulaariksi demokratiaksi, Pakistania taas määrittelivät vahvasti uskonnollinen politiikka ja sotilasvalta. Nyt, julkisesta vihamielisyydestä huolimatta, hallituksista on tullut toistensa peilikuvat.

Molempia ovat alkaneet määrittää demokratian kaventuminen, rajaseutujen levottomuudet ja uskonnollinen ylemmyydentunto. Hallinnot ruokkivat toinen toisensa kaunaa ja ääriajattelua.

Pakistanin armeijan komentaja Asim Munir piti 17. huhtikuuta Islamabadissa sotaisan puheen. Siinä hän esitti oman näkemyksensä Pakistanin valtion perustamishistoriasta ja sanoi julkisesti, että ”olemme kaikin tavoin erilaisia kuin hindut”. Munir myös kutsui Kashmiria Pakistanin ”kaulavaltimoksi” ja lupasi, ettei maa milloinkaan hylkää kashmirilaisia heidän ”sankarillisessa kamppailussa Intian miehitystä vastaan”.

Viisi päivää myöhemmin, 22. huhtikuuta, tunnistamattomat militantit hyökkäsivät turistien kimppuun Intian hallinnoiman Kashmirin alueella Pahalgamissa. Idyllisellä Baisaranin laakson kedolla oli tapahtumahetkellä noin kaksituhatta vierailijaa.

Hyökkääjät pakottivat ihmiset ilmoittamaan uskontonsa tai lausumaan islamilaisen rukouksen. Näin he tunnistivat hindumiehet, joista surmattiin 26 teloitustyyliin, enimmäkseen päähän ampumalla. Ainoa poikkeus oli yksi paikallinen kashmirilainen mies, joka oli yrittänyt vastustaa hyökkääjiä. Kaikki muut uhrit olivat hinduja.

Pahalgamin joukkomurha järkytti Intiaa ja nostatti raivoa yli poliittisten rajojen. Samalla isku herätti kysymyksiä turvallisuusjärjestelyiden puutteista ja Narendra Modin hallituksen Kashmir-politiikasta. Modi poisti alueelta autonomian vuonna 2019.

Kriittiset äänet kuitenkin hukkuivat nopeasti hypernationalistiseen rummuttamiseen. Hallitusta tukevat mediat ja hindunationalistiset sosiaalisen median tilit alkoivat vaatia sotilaallista kostoa.

Sotilaallinen vastaus Pahalgamin iskuun näytti nopeasti väistämättömältä. Kaksi päivää verilöylyn jälkeen Modi puhui vaalitilaisuudessa. Kesken puheen hän vaihtoi yllättäen kielen englanniksi:

”Haluan sanoa koko maailmalle, että Intia tunnistaa, jäljittää ja rankaisee jokaista terroristia ja heidän tukijansa. Jahtaamme heitä maan ääriin saakka.”

Intia ja Pakistan ovat käyneet Kashmirista kolme sotaa ja lukuisia pienempiä yhteenottoja vuodesta 1947 lähtien. Viime vuosikymmenellä Intia on omaksunut Modin johdolla niin sanotun ”rankaisevan pelotteen” opin. Sen mukaan yksikään hyökkäys ei voi jäädä ilman vastaiskua.

Vuonna 2019 terrori-isku surmasi Kashmirissa kymmeniä puolisotilaallisten joukkojen jäseniä. Kaksi viikkoa myöhemmin Intian ilmavoimat iski syvälle Pakistaniin. Seurasi ilmataistelu, joka vei maat sodan partaalle.

Intian tuolloinen ilmahyökkäys kohdistui Balakotiin, Khyber-Pahhtuntan alueelle, mikä osoitti, että Modi oli jo 2019 valmis laajentamaan sotatoimia myös Kashmirin ulkopuolelle.

Toukokuun hyökkäyksissään Intian armeija meni vielä pidemmälle. Se teki iskuja yhdeksään kohteeseen niin Pakistanissa kuin Pakistanin hallitsemassa Kashmirissa. Yksi iskukohteista oli Punjabin provinssi, jossa asuu lähes puolet pakistanilaisista. Samalla alueella sijaitsevat Lahore ja Rawalpindi, vaikutusvaltaisen armeijan päämaja.

Pakistan on käynyt epäsymmetristä kamppailua Intiaa vastaan jo vähintään vuodesta 1971 lähtien. Silloin se hävisi sodan Intialle, minkä seurauksen Pakistanin itäinen osa irtautui muodostaen itsenäisen Bangladeshin.

1980-luvulla Islamabad tuki CIA:n opastuksella islamistitaistelijoita, jotka halusivat karkottaa Neuvostoliiton Afganistanista. Kun neuvostoarmeija poistui Afganistanista vuosikymmenen lopulla, jihadistiliike käänsi katseensa Kashmiriin. Kashmirissa liike pystyi hyödyntämään laajaa tyytymättömyyttä Intian hallintoon.

Pahalgamin kaltaisten iskujen pidemmän aikavälin strateginen tarkoitus on lietsoa uskonnollisia levottomuuksia Intian sisällä. Militantit toivovat hinduenemmistön kääntyvän muslimivähemmistöään vastaan. Se tekisi Intiasta sisäisesti heikomman, minkä vuoksi se olisi alttiimpi separatismille ja sen nousu maailmanpolitiikassa hidastuisi.

Pakistan saa tahattomasti tukea Intian hindunationalistilta. Narendra Modin kymmenen vuoden valtakauden aikana hindunationalistinen liike on vahvistunut merkittävästi ja demonisoi muslimeja sekä Intiassa että Pakistanissa. Liikkeen retoriikassa nämä kaksi ryhmää sekoitetaan tarkoituksella toisiinsa.

Pahalgamin iskujen jälkeen väkivalta muslimeja kohtaan lisääntyi eri puolilla Intiaa. Modin hallitus korosti osaltaan konfliktin uskonnollista ulottuvuutta nimeämällä sotilaallisen vastaiskunsa Operaatio Sindooriksi. Sindoor tarkoittaa naimisissa olevan hindunaisen perinteistä punaista otsamerkkiä. Kun raskaat taistelut puhkesivat maiden rajalla, Pakistanin armeija iski sikhien temppeliin Intian hallitsemassa Kashmirissa. Hyökkäys tappoi ainakin kymmenen siviiliä.

Intia ja Pakistan olivat vaarallisen lähellä ydinsotaa myös vuonna 2019. Silloin Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeon viime hetken diplomaattiset toimet lievensivät kriisiä.

Nykyinen kriisi on kuitenkin laajempi sekä mittakaavaltaan että ankaruudeltaan. Intian iskut ovat kylväneet kaaosta Pakistanin kaupungeissa. Intiassa Mumbai ja New Delhi on pimennetty koesähkökatkoilla.

Intia ilmoitti kuun alkupuolella tuhonneensa ilmatorjuntajärjestelmiä useissa Pakistanin kaupungeissa, myös Lahdessa. Iskut olivat vastaus Pakistanin yrityksiin iskeä sotilaskohteisiin Pohjois- ja Länsi-Intiassa. Pakistan kertoi ampuneensa alas 29 intialaista droonia ja kutsui iskuja ”vakavaksi provokaatioksi”.

Myös Pakistan laukaisi ohjuksia ja drooneja kolmeen sotilastukikohtaan Pohjois-Intiassa ja Intian hallitsemassa Kashmirissa. Monet tiedotusvälineet kuvasivat tilannetta avoimena sotana.

Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio keskusteli Intian ulkoministerin Subrahmanyam Jaishankarin ja Pakistanin pääministerin kanssa. Hän vetosi jännitteiden lieventämiseen ja neuvottelujen jatkamiseen.

Intian ja Pakistanin välillä on viime päivät vallinnut aselepo, mutta jos rauhallista ulospääsyä konfliktista ei löydy, intialaiset ja pakistanilaiset ajautuvat kohti katastrofia.

©2025 The Atlantic Monthly Group. Kaikki oikeudet pidätetään. Jakelu: Tribune Content Agency, LLC.

Artikkeli on käännetty tekoälyn avulla.