Apu

Ilmavoimien testeissä Hornetien seuraajaksi tarjolla tutkaa huijaava F-35 – Tuhovoima omaa luokkaansa

Ilmavoimien testeissä Hornetien seuraajaksi tarjolla tutkaa huijaava F-35 – Tuhovoima omaa luokkaansa
Hornetien seuraajaehdokkaita on testattu viikkojen ajan. F-35-hävittäjän matka Suomeen kesti, mutta esillä oli kone, jota tutkat eivät kunnolla havaitse.

Noin pienikö se on? Ensivaikutelma tuhovoimaltaan valtavasta F-35-hävittäjästä on vaatimaton ja harmaa.

Harmaa ja sateinen on myös keli Satakunnan lennoston tukikohdassa Pirkkalan lentokentällä, jonne on parkkeerattu kaksi amerikkalaista häivehävittäjää.

Maanpinnalla, ilman siipien alle sijoitettuja ohjuksiaan, hävittäjät eivät näytä yhtä mahtipontisilta kuin valmistajayhtiö Lockheed Martinin pr-kuvissa.

Amerikkalaiseen tapaan koneet on nimikoitu pilottiensa mukaan. Toisen hävittäjän kyljessä lukee SSgt Derek Leuzinger, SrA Tyler Viers ja toisessa Capt Brian ”Bass” Farmer.

Everstiluutnantti ”Chill Wall” kehuu F-35-hävittäjää helpoksi lentää. Hän on lentänyt koneella yli 400 tuntia.

Suomalaisten ja toimittajien pettymykseksi koneilla ei ole lentotoimintaa Lockheed Martinin järjestämänä F-35-mediapäivänä, sillä pilotit viettävät lakisääteistä lepopäiväänsä pitkän matkan jälkeen.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan Arizonasta nousseiden hävittäjien olisi pitänyt olla perillä Suomessa torstaina helmikuun toisella viikolla, mutta pitkäksi venähtänyt matka päättyi vasta sunnuntai-iltana.

Viivästyksen syynä oli Pohjois-Amerikan ja Atlantin yllä riehunut myrsky, jonka vuoksi lentosuunnitelmia jouduttiin muuttamaan monta kertaa.

Hävittäjiä ei ole tarkoitettu näin pitkiin lentoihin. Siksi niiden mukana kulki tankkauskone, jonka piti tankata lentokoneita ilmassa tuhannen kilometrin välein.

Myrskyn ja tankkauskoneeseen tulleen vian vuoksi kaksi neljästä hävittäjästä jäi valtameren taakse, jotta Suomen testeihin vaaditut kaksi konetta saatiin varmasti ajoissa perille.

Myöskään ruotsalaisvalmisteinen Gripen ei päässyt oman valmistajansa mediapäivänä ilmaan – syynä oli supisuomalainen räntäsade.

Vääräleuat saivat aiheen irvailla vain poutasäällä toimivista taistelukoneista, mutta kyse ei ollut lentokyvyn puutteesta kehnossa kelissä vaan säätilasta, jonka vuoksi vaativia sensoritestejä ei ollut mahdollista tehdä.

Toimittajien pettymykseksi pilotit viettivät lakisääteistä lepopäiväänsä pitkän matkan jälkeen, eli lentotoimintaa ei ollut.

Koelentoja tekevät koneiden omat pilotit

Suomen Hornet-hävittäjien seuraajat valitaan monivuotisessa HX-hankkeeksi kutsutussa prosessissa.

'Nyt on meneillään HX Challengeksi (HX-haaste) kutsuttu vaihe, jossa verrataan tarjouskilpailussa mukana olevien hävittäjien todellista suorituskykyä valmistajien alustavissa tarjouksissaan esittämiin lupauksiin.

Koelentoja tekevät Suomessa koneiden omat pilotit, ja kutakin konetta testataan noin viikon ajan.

Suomen ilmavoimat on kutsunut toimittajia paikalle jokaisen viiden hävittäjäehdokkaan mediapäivään Pirkkalaan.

Esittelyvuorossa oleva Lockheed Martin -yhtiö onkin onnistunut luomaan aulatilaan pienellä yksityiskohdalla amerikkalaisen Top Gun -elokuvan tunnelman.

Toimittajan talvitakki mahtuu naulakkoon Yhdysvaltain ilmavoimien everstiluutnantin ruskean pilottitakin viereen.

Lentäjän takin erottaa siitä, että siihen on brodeerattu ”Clint Henderson, LTCOL USAF”. Toimittajan takissa kaulusvuori repsottaa.

Paikalla on kolmisenkymmentä mediatyöläistä, neljä tanakkaa tv-kameraa sekä myyjien että ostajien edustajia.

Hävittäjälentäjillä on vahva keskinäinen tiimihenki.

Suomen ja USA:n pitkä yhteistyö

Tilaisuudessa puhuvat Suomen ilmavoimien ja HX-hankkeen edustajat, vihreisiin maastopukuihin pukeutuneet Yhdysvaltain ilmavoimien sotilaat ja Yhdysvaltojen Suomen-suurlähettiläs Robert Pence (ei sukua varapresidentti Mike Pencelle).

Presidentti Donald Trumpin virkaansa nimittämä Pence kehuu Yhdysvaltojen ja Suomen puolustusyhteistyön pitkää perinnettä.

Hänen jälkeensä suunvuoron saa hieman Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeolta näyttävä Steve Over. Hän on Lockheed Martinin kansainvälisen liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja.

Over on ehta markkinamies, sillä kun suurlähettiläs Pence vetoaa antiikin filosofin Ciceron sanoihin ja maanpuolustustahtoon ja sotilaat puhuvat hävittäjiensä teknisestä ylivoimasta, Over vetoaa sotilaiden äiteihin.

– Ketkä ovat parhaita puolestapuhujiamme? Sotaan lähtevien sotilaidemme äidit, jotka ovat kiitollisia siitä, että heidän lapsensa palaavat koneillamme elävinä, Steve Over ylistää F-35-koneiden selviytymiskykyä taisteluissa.

Majuri Jordan ”Burn” LeVine selostaa yleisölle, miten jokaisesta uudesta F-35-koneesta tulee osa ilmapuolustuksen aivoja. Hävittäjät ja niitä huoltavat tukikohdat ovat keskenään vahvasti verkottuneita, ja esimerkiksi varaosia on kriisitilanteissakin nopeasti saatavilla.

Sitä hän ei julkisesti kerro, mistä hän on saanut nimikyltissä olevan lempinimensä ”Burn”. Avulle hän kuitenkin paljastaa nimen taustan.

– Jouduin lapsena pulaan leikkiessäni tulitikkujen ja kuivien puunlehtien kanssa. Siinä kärähtivät muun muassa kulmakarvani. Sama sattui uudestaan, kun olin vanhempi. Ystäväni antoivat minulle sen vuoksi lempinimen ”Burn”, LeVine kertoo.

Suomella tarve 64 hävittäjälle

Suomen HX-ohjelmaa johtaa puolustusministeriössä Lauri Puranen, joka on kenraalimajuri evp, ilmavoimien entinen komentaja ja puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja.

Puranen ei ole itse paikalla hävittäjien mediapäivissä, joten tapaamme hänet puolustusministeriön tiloissa Helsingissä.

Alun perin puhuttiin Suomella olevan 64 hävittäjän tarve, eikä määrästä haluttu tinkiä. Lukua perusteltiin ilmavoimien taistelutavalla, joka perustuu neljän koneen parviin. Kun neljännes koneista on aina huollossa, jäljelle jäävillä parvilla pitää pystyä puolustamaan pitkulaista maata etelässä ja pohjoisessa.

Entinen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) sanoi Verkkouutisten haastattelussa joulukuussa 2018 taloustieteen professorin Roope Uusitalon ”tekevän itsestään pellen, kun ottaa kantaa asioihin, joita hän ei ymmärrä”.

Uusitalo oli pohtinut Twitterissä, että jos hävittäjiä ostettaisiin vain 47, rahaa säästyisi muihinkin tarpeisiin.

Sittemmin 64 hävittäjän ehdottomasta vaatimuksesta on tarkentavassa tarjouspyynnössä luovuttu.

– Hallitusohjelmassa puhutaan Hornetien täysimääräisestä korvaamisesta, ja Horneteja oli alun perin 64. Pyysimme alustavassa tarjouspyynnössä tarjoukset 64 koneesta, ja saimme siten selville hintaluokan. Talouspoliittisesta ministerivaliokunnasta tuli linjaus, että yläraja on 10 miljardia euroa. Seuraavaksi valmistajat kertovat meille, mitä he pystyvät tällä rahalla tarjoamaan, Puranen sanoo.

Hän myöntää, että kaikilla tarjouskilpailussa mukana olevilla valmistajilla on kova haaste saada täytettyä suomalaisten vaatimus maksimaalisesta suorituskyvystä.

– Kyse ei ole vain koneista vaan myös huoltojärjestelmistä, aseista, koulutusjärjestelmistä, koulutuksista, ohjekirjastoista ja teollisesta yhteistyöstä. Tällä rahalla pitäisi saada koko järjestelmä hankittua ja tuotettua kriisiajan suorituskyky.

Purasen mukaan hävittäjien lopullinen määrä selviää tarjouskilpailun edetessä.

– Kuusikymmentäneljä on vieläkin lähellä tavoitetilaa, mutta todennäköisesti jokainen valmistaja tarjoaa eri määrää koneita ratkaisupaketissaan. Sen paketin suorituskyvyn testaamme simuloidulla sotapelillä. Siinä tulevat erot esiin – jokin kone saattaa olla taistelukestävämpi, ja sille voi tulla vähemmän konemenetyksiä, vaikka alkuperäinen määrä olisi vähäisempi kuin muilla.

Uudet hävittäjät käyttöön 2020-luvun lopulla

Puolustusvoimien HX-hanke etenee hävittäjien testien ja tarkentavien tarjousten jälkeen neuvotteluvaiheeseen, jossa määritellään lopullisten hankintakokonaisuuksien sisällöt. Valmistajilta pyydetään lopulliset tarjoukset tämän vuoden loppuun mennessä.

Lopullisessa arvioinnissa voittajaksi ei välttämättä valikoidu vaikkapa nopein tai parhaiten vihollisen tutkaa huijaava hävittäjä.

Puolustushallinnon asiantuntijat arvioivat Suomelle tarjottuja järjestelmiä muun muassa suorituskyvyn, elinkaarikustannusten, huoltovarmuuden ja kotimaisen teollisuuden osallistumisen sekä turvallisuus- ja puolustuspoliittisten vaikutusten perusteella.

Asiantuntijat esittävät poliittiselle johdolle ykkösehdokastaan, ja valtioneuvosto tekee päätöksen uusista hävittäjistä vuonna 2021.

Lienee varmaa, että asiantuntijoiden valitsemalle ykkösehdokkaalle syntyy aikanaan myös poliittista vastustusta, mutta ammattilaisten tekemien testien, simulaatioiden ja kokonaisevaluaation tuloksia on hankala mennä kiistämään maallikkotietämyksellä ja pelkästään poliittisilla argumenteilla.

Uudet hävittäjät otetaan käyttöön 2020-luvun loppupuolella.

Pirkkalaan saapui kaksi amerikkalaista hävittäjää Suomen HX Challenge -testilentoja varten. Kenttä vilisi uteliaita toimittajia ja kuvaajia.

Pienet vihreät miehet

Palataan Pirkkalaan, jossa haalareihin pukeutuneet, lentäjiltä vaikuttavat pienet vihreät miehet herättävät toimittajissa suurta kiinnostusta.

Yhden haalarimiehen rinnassa lukee Hammy Mangeri. Erikoinen nimi, josta ei löydy pikaisella tarkistuksella jälkeäkään sosiaalisesta mediasta eikä Googlen hausta.

Mangeri myöntääkin, että kyseessä on pseudonyymi. Hän kertoo, ettei ole hävittäjälentäjä vaan mukana koelentojen tukitoiminnoissa.

F-35-koneiden edustalla tapaamme everstiluutnantti Chill Wallin. Hän on hävittäjät Suomeen lentäneiden pilottien kouluttaja mutta saapui itse reittikoneella.

Hänelläkin on rintamuksessa keksitty nimi.

– Oikea nimeni on Jason, mies virnistää.

F-35:n erikoisuus on integroidut aseluukut, jotka näyttävät aseistuksen vain kun luukut aukeavat. Kuvassa on Israelin armeijan kone.

Ilmeisesti nimimerkeissä on kyse sotilaiden yksityisyyden varjelusta. Tilaisuudessa julkisesti puhuvat, kuten majuri Jordan ”Burn” LeVine, esiintyvät oikeilla nimillään.

37-vuotias everstiluutnantti ”Wall” kertoo, että hänellä on takanaan 460–470 lentotuntia F-35-koneilla. Konetyypin lentotunnin hinta on nykyisin 32 000 euroa. Valmistajan edustaja arvioi sen laskevan viidessä vuodessa noin 25 000 euroon.

Aiemmin everstiluutnantti on lentänyt F-16-hävittäjillä.

– F-16:lla olin taistelussa Lähi-idässä, jossa tuin paria sotilasoperaatiota, hän kertoo lyhyesti.

Suomella käytössä olevista F18-Horneteista ”Wallilla” ei ole lentokokemusta. Hänellä lienee kuitenkin näkemys siitä, miten kävisi, jos Hornet ja F-35 taistelisivat keskenään.

– Toivottavasti niin ei koskaan tapahdu ystävällismielisten lentoalusten kesken! F-35 on niin sanotun viidennen sukupolven hävittäjä, ja siinä on taistelutilanteita varten uusia ominaisuuksia ja järjestelmiä. Sen selviytymiskyky on täysin eri luokkaa kuin vanhemmilla konesukupolvilla, everstiluutnantti vastaa diplomaattisesti.

Häivetekniikka F35:n erikoisuus

Yksi tällainen F-35:n erityisominaisuus on häivetekniikka, jonka ansiosta kone näkyy huonosti tutkassa. Tämän mahdollistavat esimerkiksi koneen muotoilu ja tutkasignaaleja sirottavat pintamateriaalit. Piiloutumiskykyä parantaa se, jos aseet pidetään piilossa koneen rungossa.

Lockheed Martinin pr-videoissa ”stealth” eli häiveominaisuus esitellään maagisena supervoimana, jonka ansiosta F-35 voi tunkeutua syvälle vihollisalueelle ja palata sieltä koskemattomana takaisin.

Häivetekniikkaa on kuitenkin käytössä jo muillakin hävittäjävalmistajilla, eikä se välttämättä tarjoa merkittävää etulyöntiasemaa enää kymmenen vuoden kuluttua.

Tarjouskilpailussa mukana olevat valmistajat esittelevät omina mediapäivinään koneitaan.  Kuvassa Lockheed Martinin F-35.

Pakollinen kysymys: Top Gun

Amerikkalaiselta lentäjä-ässältä ei voi olla kysymättä, miten hyvin vuonna 1986 ensi-iltansa saanut klassikkoelokuva Top Gun vastaa todellisuutta.

Elokuvassa Tom Cruisen esittämä hävittäjälentäjäkoululainen kisailee ja kiivailee Val Kilmerin esittämän kollegansa kanssa ja rakastuu päätäpahkaa kauniiseen siviilikouluttajaan, jota näyttelee Kelly McGillis.

– Olen nähnyt elokuvan aika monta kertaa, everstiluutnantti ”Chill Wall” nauraa.

– Elokuva kertoo kuitenkin Yhdysvaltain laivaston hävittäjälentäjistä. Meillä on ilmavoimissa omat hävittäjämme. Onhan se elokuva Hollywoodin luomus, mutta esimerkiksi sen kuvaama tiimihenki oman yksikön kanssa on minullekin hyvin tuttua.

JAS-39E Gripen

  • Valmistaja: Saab (Ruotsi)
  • Käytössä: Ruotsi, Tšekki, Unkari, Etelä-Afrikka, Thaimaa, Brasilia (2021)
  • Pituus: 15,2 m
  • Kärkiväli: 8,6 m
  • Lentopaino: 16 500 kg
  • Suurin nopeus: 2 450 km/h

Rafale

  • Valmistaja: Dassault (Ranska)
  • Käytössä: Ranska, Egypti, Qatar, Intia
  • Pituus: 15,72 m
  • Kärkiväli: 10,8 m
  • Lentopaino: 9 500 kg
  • Suurin nopeus: 2 130 km/h

FA-18 Super Hornet

  • Valmistaja: Boeing (USA)
  • Käytössä: USA, Australia, Kuwait.
  • Pituus: 18,31 m
  • Kärkiväli: 13,62 m
  • Lentopaino: 21 320 kg
  • Suurin nopeus: 1 915 km/h

F-35 A Lightning II

  • Valmistaja: Lockheed Martin (USA)
  • Käytössa: mm. USA, Norja, Israel.
  • Pituus: 15,67 m
  • Kärkiväli: 10,65 m
  • Lentopaino: 14 547 kg
  • Suurin nopeus: 1 931 km/h

Eurofighter Typhoon

  • Valmistaja: Airbus, BAE Systems ja Leonardo (Iso-Britannia, Saksa, Italia ja Espanja)
  • Käytössä: Iso-Britannia, Saksa, Italia, Espanja, Itävalta, Saudi-Arabia, Oman, Kuwait, Qatar
  • Pituus: 15,96 m
  • Kärkiväli: 10,95 m
  • Lentopaino: 15 550 kg
  • Suurin nopeus: 2 390 km/h
Julkaistu: 5.3.2020
5 kommenttia