Apu

Ilmastonmuutos kiihdyttää Lapin metsien kasvua – Mutta puut paljastavat, että Lappi viilenee 65 vuoden välein


Kukastunturilla 250-vuotiaat ikimännyt eli aihkit ovat saaneet seurakseen nuoria männyntaimia. Koko Lappi voi olla Utsjokea myöten metsän peitossa, jos sen ilmasto lämpenee pysyvästi 2–3 astetta. Tällä hetkellä pohjoisimmassa Lapissa kasvaa vain tunturikoivua ja -pajua.
Kuvat Kai Tirkkonen

Ollaan Kolarissa. Lapin kesien lämpeneminen näkyy konkreettisesti täällä metsärajalla Yllästunturin naapurissa Kukastunturin laella, jonne on yllättäen varttumassa uusi puusukupolvi.

Taimet ovat saaneet siemenensä tunturin laella kasvavista noin 250-vuotiaista ikimännyistä, jotka tuottavat edelleen hämmästyttävän runsaasti käpyjä.

– Toivottavasti suotuisat kasvuolot jatkuvat tunturiylängöllä, jotta taimet selviytyvät hengissä. Pari seuraavaa vuosikymmentä ovat selviytymisen kannalta kriittisiä, kertoo metsäntutkija Mauri Timonen Luonnonvarakeskus Luken Rovaniemen toimipaikasta.

Samanlaista tunturien lakialueiden taimettumista on havaittu muuallakin Lapissa.

Ikimänty 800 vuotta

Lämpimät lounaistuulet levittivät 1750-luvulla männyn siemeniä alempana etelärinteellä sijainneesta metsästä ylös tunturin huipulle.

Tämä lyhyt kymmenen vuoden pituinen lämmin ajanjakso synnytti tunturin laelle merkillisen metsän, joka voi edelleen hyvin. Tämän lakimetsän ja nykyisen alempana sijaitsevan talousmetsän välissä on suuri korkeusero.

– 1750-luvulla Suomessa oli poikkeuksellisen lämmin ilmastojakso, joka kesti vuosikymmenen verran, Timonen sanoo.

Lämmin ilmastojakso näkyy myös silloisen Turun Akatemian lämpötilan mittaussarjassa sekä poikkeuksellisen kuivasta kesästä kertovassa historiatiedossa.

Pohjoisessa mänty kasvaa jopa 800-vuotiaaksi.

Vihreä väri kertoo havumetsävyöhykkeestä, punainen lehtimetsästä. Vaalealla alueella tunturin laella kasvaa 250 vuotta vanhoja mäntyjä.

Katovuosina kolmannes väestöstä kuoli nälkään

Lustojen paksuuksia vertailemalla Luke on yhdessä Joensuun ja Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa rakentanut lustokalenterin, metsänrajan ilmastohisto­rian, joka ulottuu 7 600 vuoden päähän.

Se on edellyttänyt, että koko tältä ajanjaksolta on löytynyt puita, joiden ikä on voitu määrittää. Lisäksi Lapin järvien pohjista on löytynyt riittävästi subfossiilipuita.

Esimerkiksi kesien 1695 ja 1696 alkukesän ankarat hallat aiheuttivat suuret katovuodet, jolloin kolmasosa Suomen väestöstä kuoli nälkään. Lustokalenterista nähdään, että osassa puista lustonkasvu jäi noin puoleen normaalista.

Puun vuosikasvun paksuudesta muodostuva vuodentarkka lukujono, lustokalenteri, kertoo ajasta, jolta puu on peräisin. Myös vanhojen hirsitalojen hirren ikä voidaan selvittää vertaamalla sen vuosilustojen leveysvaihtelua puuhun, jonka elinvuodet ovat selvillä.

– Männyn uudistumista rajoittaa Lapin metsänrajalla heinäkuun keskilämpötila, jonka on oltava vähintään 12,2 astetta, Timonen sanoo.

Saman voi sanoa myös näin: Jotta mänty tuottaisi siemeniä, on kukkimista edeltävän ja sitä seuraavan vuoden lämpösumman ylitettävä 880 dd (degree days).

Lämpösumma tarkoittaa kasvukauden aikana yli viisi lämpöastetta ylittävien vuorokautisten keskilämpötilojen summaa.

Näin on nyt käynyt valtavan pitkän ­tauon jälkeen Kukastunturin huipulla sekä muualla Lapissa, kuten Levin huipulla, jossa kasvaa myös 1700-luvun puolivälissä kasvunsa aloittaneita tuulen tuivertamia tunturimäntyjä.

Lämpimän kesän paksut vuosirenkaat

Tutkija Timonen kairaa Kukastunturin kilpikaarnaisesta aihkista eli ikivanhasta männystä noin neljä milliä paksun tikkumaisen lustonäytteen.

Sen lustoista voi laskea puun rinnankorkeusiän, joka on 250 vuotta. Puun todellinen ikä on 10–20 vuotta pidempi, sillä puulla kestää kasvaa jopa 30 vuotta 1,3 metrin korkuiseksi. Kairaus ei vioita puuta, vaan se kasvaa edelleen hyvin.

Luken tutkija Mauri Timonen kairaa lustonäytettä 250 vuotta vanhasta männystä eli aihkista Kukastunturilla.

– Vuosilustosarja kertoo meille yllättävän paljon kunkin vuoden ilmastohistoriasta. Esimerkiksi vuodet 1837 ja 1902 olivat Lapissa niin kylmiä, että kasvu jäi puoleen. Mänty kasvaa Lapissa vain kesä- ja heinäkuussa. Toisaalta 1800-luvulla ja 1930-luvulla Lapissa oli lämpimiä kesiä, jolloin puihin muodostui paksuja lustoja eli vuosirenkaita, Timonen kertoo.

Kyynelniemen vuosilustoindeksistä laskettu heinäkuun keskilämpötila. Vihreä viiva näyttää 11 vuoden tasoituksen.

Timonen muistuttaa, että lustoissakin näkyvä noin 65 vuoden pituinen ilmaston syklisyys kiihdyttää tai hidastaa metsänkasvua: 1930-luvulla oli lämmintä, 1960-luvulla kylmää ja vuosituhannen vaihteessa jälleen lämpimämpää.

– Tämä seikka tahtoo jäädä piiloon ilmastokohun alle. Myös merivirtojen viilentymisestä aiheutuva viilentyvä ilmasto voi tulla joillekin yllätyksenä, Timonen lisää.

Kylmän ilmastojakson voi Timosen mukaan aiheuttaa esimerkiksi suuri tulivuorenpurkaus.

Tällöin metsien kasvu voi taantua koko Suomessa. Voi käydä myös toisin päin.

– Utsjoella kasvoi 5 000 vuotta sitten järeitä petäjiä, joita on löytynyt hyvin säily­neinä järvien pohjaliejusta. Nyt samankokoisia mäntyjä kasvaa yli sata kilometriä ete­lämpänä, Timonen kertoo.

Lapin metsät kasvusuunnassa

Metsäteollisuus odottaa vesi kielellä Lapin kasvavia hakkuumahdollisuuksia, joita ilmaston odotettu lämpeneminen ruokkii. Tähän perustuvat myös kaavaillut suuret Lapin metsäteollisuuden investoinnit.

Lapin metsien kasvu on puolestaan kiihtynyt 5,4 miljoonalla kuutiometrillä viimeisten 20 vuoden aikana. Lapin metsät kasvavat nyt 13,3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kasvu on lisääntynyt metsänhoidon ja metsien suotuisan ikärakenteen ansiosta.

Koko Suomen puuston määrä on Luken johtavan tutkijan Kari T. Korhosen mukaan 2,5 miljardia kuutiometriä ja kasvu 107 miljoonaa kuutiota. Hänen mukaansa suurin kestävä hakkuumahdollisuus vuoteen 2024 saakka on 84,3 miljoonaa kuutiota runkopuuta vuodessa. Se on noin 20 prosenttia enemmän kuin nyt hakataan. Vuoden 2024 jälkeisellä kymmenvuotiskaudella hakkuita voitaisiin nostaa peräti 93 miljoonaan kuutioon vuodessa.

Mutta mikä on kestävä ja oikea hakkuumäärä? Siitä käydään parhaillaan yhteiskunnallista keskustelua, jossa vaakakupissa ovat ilmastonmuutos ja luonnonsuojelukysymykset, metsätalous, metsänomistajien oikeudet ja koko Suomen talous.

Julkaistu: 21.9.2019