
Ilmastolakia vastaan hyökätään nyt jopa hallituksen sisältä – Tavoitteita ei olla vesittämässä, vakuuttaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala
Tiedot Suomen metsien muuttumisesta päästölähteiksi käynnistivät vaatimukset ilmastolain uudelleenarvioinnista. Ilmastoministeri Sari Multalan mukaan hallitusohjelmaan kirjatuista tavoitteista ei luovuta, mutta luvut saattavat vielä tarkentua.
”On selvää, että hallitusohjelmaa noudatetaan tässä. Se on se pohja, jonka mukaan työtä tehdään, vastaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok) kysymykseen ilmastolain tavoitteista joustamisesta. Ilmastolaki ja siihen kirjattu tavoite Suomen hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä on viime aikoina kyseenalaistettu laajasti, ja lain muuttamista on esitetty myös hallituksen sisältä.
Vaatimusten taustalla ovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tammikuussa julkaisemat ennakkotiedot, joiden mukaan Suomen metsät ovat muuttuneet hiilinielusta päästölähteeksi. Suomen hiilineutraalisuustavoite nojaa pitkälti metsien hiilensidontaan, minkä vuoksi muutos olisi tavoitteen kannalta katastrofi.
Keskeiset maa- ja metsätalousalan järjestöt ovat vaatineet ilmastolain muuttamista, koska niiden mukaan Sanna Marinin (sd) hallituksen aikana sovittua tavoitetta ei näillä tiedoilla tulla saavuttamaan. Päästötavoitteen realistisuuden ovat kyseenalaistaneet myös valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd).
– Järki leviää, viimeinkin, Purra kommentoi sosiaalisessa mediassa Metsäteollisuus ry:n vaatimusta ilmastolain avaamisesta.
Multala vastaa, että vaikka hiilinieluihin liittyvät haasteet ovat uusien tietojen valossa kasvaneet, ei hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta olla muuttamassa.
– Hallitusohjelmaa tehtäessä oli jo tiedossa, että haaste tulee olemaan suurempi kuin mitä ilmastolakia kirjoittaessa tiedettiin. Silti kaikki puolueet sitoutuivat siihen, että sen mukaan mennään.
Ministeri kuitenkin huomauttaa, että Luken esittämät luvut ovat vasta arvioita, jotka voivat vielä muuttua.
– Meillä on Suomessa todella pitkä tuntemus ja historia metsätutkimuksen tekemisestä, ja siihen on totuttu luottamaan. Mutta tieteeseen kuuluu, että kun tulee uutta tietoa, niin myös tulokset tarkentuvat.
Suomen ilmastolaki ei ole ainoa Suomea hiilinieluasiassa velvoittava asia, Multala muistuttaa. EU:n maankäyttösektorin lähivuosien tavoitteet ovat itse asiassa kovemmat kuin Suomen oman hiilineutraalisuustavoite.
– Kysymys on nyt siitä, että ennen kuin tehdään johtopäätöksiä luvuista, niin varmistetaan, että eri maista on käytettävissä vertailukelpoista tietoa. Suomi on ollut näissä asioissa edelläkävijä eikä voi olla niin, että jos meillä on käytössämme tarkempaa tai nopeammin päivittynyttä tietoa, niin kärsisimme siitä.
Haastattelu tehdään Vantaan Kuusijärven ulkoilualueella, joka sijaitsee Sipoonkorven kansallispuiston tuntumassa ja lähellä Multalan perheen kotia. Täällä hän käy usein lenkkeilemässä ja kesäisin lasten kanssa uimassa. Maaliskuun alussa tavallisesti myös hiihtämässä, mutta Etelä-Suomen lumettoman talven vuoksi latuja ei ole päästy ajamaan.
Kassissa ministerillä on mukanaan avantouintivarusteet, ja haastattelun päätteeksi hän pulahtaa aamu-uinnille. Avantouintia Multala kertoo harrastavansa aina ehtiessään. Tänä talvena hän ei ole maksanut talviuintiseuran jäsenmaksua, joten uinnin päätteeksi vaatteet täytyy vaihtaa kylmäkopissa.
Vuonna 2015 ensimmäisen kerran eduskuntaan noussut Multala toimi aluksi Petteri Orpon (kok) hallituksen tiede- ja kulttuuriministerinä. Tammikuussa hänestä tuli ympäristö- ja ilmastoministeri edeltäjä Kai Mykkäsen (kok) siirryttyä Espoon kaupunginjohtajaksi. Multala arvioi, että politiikan suhteen hänen ja Mykkäsen väliltä ei löydy suuria eroja.
– Itse olen toiminut Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtajana kuusi vuotta, ja maankäytön ja asumisen kysymykset ovat minulle erityinen vahvuusalue. Kailla se oli varmaan energiapolitiikka. Ehkä tässä on se ero, Multala pohtii.

Samaan aikaan kansanedustajina aloittaneet Multala ja Mykkänen ovat istuneet yhdessä eduskunnan ympäristövaliokunnassa sekä toimineet Saaristomeriryhmässä. Multala on purjehduksen kolminkertainen maailmanmestari, ja moni muistaa hänet edelleen hänen urheilu-uraltaan. Nykyisin Multala kertoo harrastavansa lähinnä retkipurjehdusta kesäisin perheensä kanssa.
Itämeren suojelun tärkeyttä Multala on pitänyt esillä ilmasto- ja metsäkeskustelun rinnalla. Venäjän hyökkäyssota on tuonut tähän uutta haastetta, kun yhteistyö Venäjän kanssa on poikki. Huonokuntoisella varjolaivastolla toimivat öljykuljetukset ovat samalla lisänneet öljyvahingon mahdollisuutta.
– Onnettomuusriskin kannalta tämä on tietysti huolenaihe.
Rahtialuksia on myös epäilty vedenalaisen infrastruktuurin tahallisesta tuhoamisesta. Tähän liittyvä keskustelu on vienyt paljon tilaa Itämeren suojelulta.
– On selvää, että kansainvälisissä keskusteluissa myös merenalaiset asiat nousevat nyt huomattavasti enemmän luonnonsuojelun ja esimerkiksi meren rehevöitymisen rinnalle.
Mutta ne metsät. Kaikki viittaa siihen, että keskustelu hiilinieluista ja esimerkiksi metsien hakkuumääristä ei tule ainakaan hiljenemään. Tammikuussa Multala onnistui suututtamaan ympäristöväen toteamalla ensimmäisessä tiedotustilaisuudessaan, että Suomen hakkuiden lopettaminen ei maailman ilmastoa pelasta. Myöhemmin Multala pahoitteli sananvalintaansa epäonnistuneeksi.
Metsät kuumentavat suomalaisten tunteita. Multala huomauttaa, että Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa. Aihe koskettaa siis todella monia myös taloudellisesti.
Ympäristöjärjestöt ovat vaatineet metsien hakkuumäärien rajoittamista kestävämmälle tasolle. Orpon hallituksen linja on kuitenkin ollut, ettei yksityisten metsien hakkuumääriä tulla rajoittamaan. Multalan mukaan tällainen olisi jo teknisesti vaikeaa.
– Kyllä meillä kaikki muut keinot ovat siinä ensisijaisia, ja tämä on kirjattu selvästi myös hallitusohjelmaan. Esimerkiksi metsän kiertoajan pidentämisellä sillä, että ei tehdä varhaisessa vaiheessa liian suuria harvennushakkuita, voi olla iso vaikutus.

Multala mainitsee kevään aikana tulevan hallituksen energia- ja ilmastostrategian, jossa tullaan linjaamaan päästöjen vähentämiseen ja hiilinielujen vahvistamiseen tähtäävistä keinoista. EU:n tasolla keskustelu liittyy siihen, joutuuko Suomi mahdollisesti maksamaan korvauksia pienentyneistä hiilinieluistaan.
– Tämä on pitkä prosessi, josta käydään keskustelua komission kanssa moneen otteeseen. Johtopäätöksiä ei tehdä komissiossa vielä pitkään aikaan.
Ilmastolakiin kirjattujen perustelujen mukaan ilmastolaista tehdään arvio vuoden 2025 aikana. Lain arvostelijat ovat esittäneet, että tämän perusteella päästötavoitetta voitaisiin päivittää alaspäin.
Multalan mielestä on ennenaikaista vetää johtopäätöksiä.
– Pitää ensin arvioida ja vasta sen jälkeen tehdä johtopäätökset. Ainakin yksi siinä katsottava asia on, että onko siihen kirjattu kaikki mahdolliset keinot päästöjen vähentämiseen. Esimerkiksi teknisten nielujen osuutta ei käsitykseni mukaan ole arvioitu kovin merkittäväksi. Tiedämme jo nyt, että jos me haluamme päästä siihen tavoitteeseen, niin tarvitsemme uusia keinoja.
Maailmalla ja myös Euroopassa on viime aikoina ryhdytty korostamaan taloudellista kilpailukykyä ilmastotavoitteiden sijaan. Donald Trumpin mellastuksen lisäksi esimerkiksi Saksan tuleva liittokansleri Friedrich Merz on kertonut aikovansa purkaa edellisen hallituksen ilmastotoimia.
Multala ei silti usko, että puhtaaseen energiaan siirtyminen olisi vaarassa.
– Jos katsotaan pidemmällä aikavälillä EU:n kilpailukykyä, mistä se voi syntyä, niin ei ainakaan fossiilienergiasta.
Multalan mielestä on selvää, että myös Suomessa jo hyvässä vauhdissa oleva päästöjen vähentäminen jatkuu myös tulevaisuudessa.
– Näin ainakin toivon, sillä Suomen kilpailukyvyn kannalta tämä on se suunta, johon meidän kannattaa kulkea. Tätä vahvistaa myös laaja yrityksistä tuleva viesti. Suomen kilpailuetu on, että olemme edelläkävijöitä puhtaiden teknologioiden kehittämisessä ja näiden ratkaisujen viemisessä maailmalle ja että meillä on puhdasta energiaa, joka houkuttelee investointeja Suomeen.