Apu

Ilmastoasioissa on päätösten aika: Suomessa Helsingillä suurin haaste



Ilmastoasioissa on päätösten aika: Suomessa Helsingillä suurin haaste

Lauantaisen ilmastomarssin tuhannet osallistujat vaativat päättäjiltä nopeita ratkaisuja, sillä aikaa ei enää ole.
Teksti Liisa Talvitie
Kuvat Martti Kainulainen / Lehtikuva

Yli 8 000 mielenosoittajaa osallistui lauantaina (20.10.) ilmastomarssiin Helsingissä. Eduskuntatalon eteen päätynyt marssi vaati päättäjiltä nopeita ratkaisuja Suomen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Portailla marssijoita odotti muutamia kansanedustajia eri puolueista ja pari ministeriä. Vain perussuomalaisten edustajia ei ollut saapunut paikalle.

Ilmastopaneelin puheenjohtaja, Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen sanoo, että meistä jokaisella on vastuumme.

– Silti suurin vastuu on ehdottomasti yhteiskunnallisella päätöksenteolla.

YK:n alaisen hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin jälkeen eri puolilla maailmaa on havahduttu siihen, kuinka merkittävistä yhteiskunnan ja talouden muutoksista puhutaan, kun päästöt nollataan nopeasti. Päämääränä olisi, että maapallo lämpenee vain 1,5 astetta.

Raportin mukaan 1,5 asteen tavoitteessa pysyminen tarkoittaisi sitä, että maailmanlaajuiset nettopäästöt täytyisi pudottaa nollaan noin vuoteen 2050 mennessä.

Nettopäästöjen nollaaminen tarkoittaa sitä, että ihmiskunta tuottaa vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin esimerkiksi meret, maaperä ja kasvavat metsät sitovat.

Vaativa haaste

Haasteen vaativuudesta kertoo, että päästöt pitäisi poistaa kaksikymmentä vuotta aiemmin kuin kahden asteen lämpenemisessä. Vauraat teollisuusmaat, kuten Suomi, joutuisivat leikkaamaan omat päästönsä pois vielä tätä nopeammin.

Jo nyt on selvää, että kevään 2019 eduskuntavaaleista tulee ilmastovaalit. Jokaisen puolueen on otettava ilmastoraportin tiedot vakavasti, eikä nykyisen hallituksen päätös kivihiilen käytön lopettamisesta energiantuotannossa vuonna 2029 riitä. Hallituksen esityksen mukaan valmisteilla on myös 90 miljoonan euron kannustepaketti niille kaupunkien kaukolämpöyhtiöille, jotka sitoutuvat luopumaan kivihiilen käytöstä jo vuonna 2025.

– Suurin haaste on Helsingillä, jonka lämmöntuotanto nojaa kivihiileen. Muualla kivihiilestä luopumisen pitäisi onnistua. Turpeen käyttö on jo vähentynyt, ja Oulu on ainoa isompi käyttäjä, Markku Ollikainen sanoo.

Energiasektorilla kivihiilen ja turpeen käyttökielto vähentäisi pari miljoonaa tonnia päästöjä vuodessa.

– Päästöt ovat nyt Suomessa 25 miljoonaa tonnia, ja tässä määrässä ei ole mukana liikenteen päästöjä, Ollikainen toteaa.

Hän sanoo, että aurinko- ja tuulivoimateknologian kehittyminen on tärkeä tulevaisuuden vaihtoehto sähkön tuotannossa, samoin pienoisydinvoimalat.

– Pienoisydinvoimalat voitaisiin rakentaa lähelle asutuskeskuksia, sillä ne eivät tuota korkeaa radioaktiivista jätettä.

Ilmastoraportti 2018

IPCC:n raportin mukaan ihmisen aiheuttama lämpeneminen on vielä rajattavissa 1,5 asteeseen esiteol­lisesta ajasta, mutta se vaatii ennätyksel­lisen nopeita toimia.

Nykyisillä päästö­vähennyksillä tavoitteeseen ei päästä, vaan lämpeneminen nousee kolmeen asteeseen. 

Lähteet: Yleisradio, Helsingin Sanomat

Julkaistu: 22.10.2018