Helsingissä on parin vuoden ajan otettu asukkaat mukaan ilmanlaadun mittauksiin.

Mukaan värvättiin 157 vapaaehtoista, ja he käyttivät Helsingin yliopiston kehittämää ilmanlaatusensoria liikkuessaan omilla asuinalueillaan Vallilassa, Jätkäsaaressa ja Pakilassa.

Älypuhelinsovelluksella käytettävän automatisoidun sensorin voi kiinnittää vaikkapa reppuun. Se mittaa pienhiukkasia, hengitettäviä hiukkasia, otsonia, häkää, typpidioksidia, lämpötilaa, ilmanpainetta, kosteutta, liikettä ja valoa.

Mittauksin asukkaat saivat tietää esimerkiksi tuttujen reittien ilmanlaadun, jolloin omia arkireittejä saattoi muuttaa puhtaamman ilman alueille.

Kaupunkilaiset saivat myös vaikuttaa oman asuinalueensa ilmanlaatuun Jätkäsaaressa, Vallilassa ja Pakilassa äänestämällä mieluisimpia asiantuntijoiden valitsemia tekoja.

Vuoden 2021 toimenpiteitä olivat muun muassa tehostetut katupesut ja pölynsidonta, nastarenkaiden tunnistus- ja kuuntelujärjestelmät sekä jaetut sähkökuormapyörät.

Asukasmittaukset tehtiin EU:n rahoittamassa Hope-hankkeessa, ja niitä kertyi yli miljoona.

– Jokainen pystyy vaikuttamaan ilmanlaatuun päivittäisillä valinnoillaan. Liikkumisessa tulisi suosia kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Autolla ajaessa ilmanlaadun kannalta paras vaihtoehto ovat kitkarenkaat, sillä lähes puolet katupölystä on peräisin nastarenkaiden irrottamasta tien päällysteestä, projektipäällikkö Ville Nousiainen Forum Virium Helsingistä sanoo.

Lisäksi on tärkeää puuta polttaessa käyttää vain kuivaa puuta. Roskia ei pitäisi polttaa tulisijassa, ja säännöllisestä nuohouksesta pitäisi huolehtia.

Ympäristöministeriön mukaan Suomessa kuolee vuosittain ilmansaasteiden takia jopa 2 000 ihmistä ennenaikaisesti. Ilmanlaatu parani tilapäisesti vuonna 2020, kun liikenteen päästöt vähenivät koronapandemian takia asetettujen liikkumisrajoitusten vuoksi.