Ilkka Remes: "Suomalaisvakoojan paljastuminen on vain ajan kysymys"
Ilkka Remeksen 24. jännitysromaani Kotkanpesä ammentaa Natsi-Saksan ja muiden totalitaaristen diktatuurien perinnöstä. Tarinasta löytyvät myös nykyajan tietoturvariskit, lähes kaikkialle yltävä digitaalinen valvonta ja valtioiden halu kaventaa kansalaisten perusoikeuksia.
Ilkka Remes on tarkka yksityiskohdista kirjoissaan, ja sitä suuri osa hänen lukijoistaan myös odottaa. Maailmanpolitiikassa on ollut dramaattisia käänteitä aiemminkin, mutta pahemmin kärjistämättä: tuntuuko jo, että osa reaalimaailman käänteistä olisi kirjoissa tai elokuvissa epäuskottavia?
– Kyllä tänä päivänä löytyy paljon tosielämän tapahtumia, joita en takavuosina olisi sisällyttänyt tarinaan juuri epäuskottavuuden vuoksi. Jännityskirjailijan kannalta tällainen maailmantilanne laventaa aihepiirejä ja kasvattaa panoksia, Remes vastaa Avulle sähköpostitse.
Remeksen mukaan esimerkiksi koronakriisin hoitoon Suomessa on liittynyt hyvin erikoisia seikkoja, joita hän ei aiemmin olisi pitänyt uskottavina.
– Ne ovat luonteeltaan klassista trillerikuvastoa, jonka liittyminen tosielämän valtio- ja virkamiesjohtoon on hätkähdyttävää, hän kommentoi.
"Suomalaisvakoojan paljastuminen vain ajan kysymys"
Kotkanpesässä (WSOY) totalitaarinen Saksa hallitsee lähes koko Eurooppaa, myös Suomea. Sisarukset Erika ja Tuomo Manner törmäävät sukusalaisuuksiaan penkoessaan muun muassa vakoojaan, joka työskentelee kaikkein "pyhimmässä", totalitaarisen Suur-Saksan valtakunnankansliassa. Tarkoituksena on kaataa diktatuuri maanalaisen toiminnan ja Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n avulla.
Vakoojateema on noussut laajempaan keskiöön niin tieto- kuin fiktiopuolella. Remeksen mukaan teema on antoisa jo siksi, että juonenkäänteiden lomassa päästään käsittelemään yksilöiden dramaattisten ratkaisujen ohella yhteiskunnassa pinnan alla olevia jännitteitä.
– On vain ajan kysymys, milloin suomalainen henkilö paljastuu vakoojaksi. Oletus siitä, että me olisimme tällaiselle jotenkin immuuneja on yhtä virheellinen kuin se, ettei Helsingin huumepoliisin päällikkö voisi kytkeytyä huumekauppaan.
– Suomessa vakoilututkinta on kuitenkin Venäjä-suhteiden takia poikkeuksellisen herkkää, ja jos vaakakuppiin joutuu tarpeeksi isoja asioita, on Suomella perinteisesti taipumusta joustaa mieluummin oikeusvaltioperiaatteissa kuin riskeerata suhteet Moskovaan, Remes lataa.
"Milloin valtiovalta saa pakolla ohjata ihmisten elämää?"
Natsi-Saksa taas on jaksanut kiehtoa vuosikymmeniä, ja siitä ilmestyy yhä uusia teoksia. Mistä se mielestäsi kertoo ja mikä on oma suhteesi aihepiiriin?
– 1930–40-luvulla tapahtui poikkeuksellisia ja käsittämättömiäkin asioita sekä yksilötasolla että valtioiden välillä, joten niissä riittää tutkimista ja draamaa. Selkeä asetelma hyvän ja pahan taistelusta osuu ihmisen haluun käsitellä isoja moraalisia kysymyksiä, Remes vastaa.
Hän muistuttaa, että tavalliset kansalaisetkin joutuivat tekemään perustavanlaatuisia valintoja natsien pakkovallan ja ryhmäpaineen alla. Oli helpompaa tai jopa elinehto katsoa poispäin ja pitää yllä tietämättömyyttä esimerkiksi naapurustosta kadonneiden juutalaisten kohtalosta.
"Painetta kansalaisten valintojen rajaamiseen on myös demokraattisissa länsimaissa, Suomi mukaan lukien."
– Näiden kansalaisten tilanteeseen eläytyminen auttaa osaltaan ymmärtämään, millaisia omat valinnat voisivat vastaavassa paikassa olla. Nytkin monessa autoritäärisesti hallitussa maassa on ajankohtainen kysymys siitä, mihin rajaan saakka yksilöllä on vapaus määrätä omasta elämästään. Painetta kansalaisten valintojen rajaamiseen on myös demokraattisissa länsimaissa, Suomi mukaan lukien.
Koronapandemia ja kansalaisten pakko-ohjaus
Kotkanpesässä eletään ulkoisesti nykyisen näköisessä Suomessa ja Euroopassa, mutta kansalaiset ja valtiojohto joutuvat samojen kysymysten ääreen kuin todellisessa Kiinassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä.
Remes kysyy, millaisten tavoitteiden saavuttamiseksi valtiovalta saa pakolla ohjata ihmisten elämää. Entä jos niiden varjolla poljetaan sellaista kansalaisten oikeutta, joka myöhemmin todetaan paljon tärkeämmäksi kuin mitä tavoitteet olivat?
Sitä joudutaan pohtimaan myös koronapandemian rajoitusten kohdalla. Suomessa kansalaisten oikeudet taataan viime kädessä perustuslaissa, jonka noudattamista valvova valiokunta on palauttanut hallituksen rajoitusesityksiä uudelleenvalmisteluun tai muokattaviksi, harvinaisen kovasanaisillakin saatteilla.
"Koronapandemia on havahduttanut huomaamaan, kuinka tärkeää ihmisten välinen solidaarisuus ja toisaalta yksilön vastuu on tällaisessa tilanteessa."
Remes työskentelee myös Lontoossa, jossa kamppaillaan koronan lisäksi brexit-prosessin kanssa. Missä määrin pandemia on vaikuttanut elämääsi?
– Eniten varmaan samoin kuin muillakin. Se on havahduttanut huomaamaan, kuinka hauras ja haavoittuva elämäntapamme on häiriöille, ja kuinka tärkeää ihmisten välinen solidaarisuus ja toisaalta yksilön vastuu on tällaisessa tilanteessa.
