Apu

Unto Hämäläinen: Ilja Repin otti kantaa siveltimellä

Unto Hämäläinen: Ilja Repin otti kantaa siveltimellä
Suomen ja Venäjän suhteissa eletään harvinaisen huonoja aikoja. EU määräsi Venäjälle Krimin miehityksen jälkeen talouspakotteet, joihin Venäjä laati vastapakotteet. Ne ovat seitsemän vuotta kutistaneet Suomen ja Venäjän talousyhteistyötä, kirjoittaa Unto Hämäläinen kolumnissaan.
Julkaistu: 27.7.2021

Koulukirjassa oli pieni mustavalkoinen kuva Ilja Repinin maalauksesta Volgan laut­turit. En tiedä, mikä siinä teinipoikaan kolahti.

Viisikymmentä vuotta piti odottaa, ennen kuin pääsin omin silmin sitä katsomaan. Kohtaaminen Ateneumin salissa oli pysäyttävä ja vaikuttava.

Vanha kaverimme Risto oli kutsunut vaimoni Liisan ja minut näyttelyyn ja selosti taulun syntyä ja historiaa.

Ilja Repin syntyi Ukrainassa, muutti nuorena Venäjälle ja oli alle kolmekymmentävuotias maalatessaan Volgan lauttureita 1870-luvun alussa. Teos oli läpimurto, ja se herätti suurta huomiota koko Euroopassa. Taulussa oli sanoma: Venäjä oli takapajuinen ja tarvitsi ravistelua.

Näyttelykierroksella opin, miten suuret kansanvallan aatteet vaikuttivat Repinin tuotantoon. Hän joutui asumaan pääosan elämästään keisarinvallan Venäjällä ja uskalsi ottaa siveltimellä kantaa.

Keisari Nikolain II:n kukistuminen maaliskuussa 1917 oli Repinille onnen hetki. Ilo vaihtui pian pettymykseksi. Lokakuun sosialistinen vallankumous ei ollut mieleen. Repin ei luottanut Leninin johtamiin bolsevikkeihin.

Repin ei luottanut Leninin johtamiin bolsevikkeihin, vaan kieltäytyi asettumasta Neuvosto-Venäjälle.

Repin kieltäytyi asettumasta Neuvosto-Venäjälle, vaikka maan johto ja taiteilijatoverit houkuttelivat häntä palaamaan kotiin. Omapäisyydestä huolimatta hän säilytti asemansa suurena venäläisenä taiteilijana myös Neuvostoliiton aikana.

Viimeiset vuotensa 1917–1930 Repin asui Kuokkalassa Terijoella, teki yhteistyötä suomalaisten taiteilijoiden kanssa ja lahjoitti taidekokoelman Ateneumille. Kesän näyttelyssä on esillä lahjoitettuja töitä.

Valtaosa Repin-näyttelyn maalauksista on kotoisin Pietarin ja Moskovan suurista museoista, joista Repinin töitä lainataan kitsaasti ulkomaille. Niiden lainaaminen vaatii hyviä suhteita ja sitkeää työtä.

Suomalaiset näyttelyn järjestäjät aloittivat valmistelut yli kymmenen vuotta sitten. Kun näyttely pystytettiin maaliskuussa Ateneumiin, katsojia ei voitu koronarajoitusten takia päästää sisään. Myöhemmin rajoituksia lievennettiin, ja huhtikuun lopulla näyttely avattiin yleisölle.

Heinäkuun loppuun näyttelyn näki yli 50 000 katsojaa. Jos olot olisivat normaalit, Repin-näyttely vetäisi kesän aikana arviolta 200 000–300 000 katsojaa.

Ilja Repinin näyttely osoittaa, ettei ajan ankeus sentään katkaise kaikkea yhteistyötä.

Takaiskuista huolimatta näyttely on tärkeä kulttuuriteko, jolla voi olla myös myönteistä poliittista merkitystä.

Suomen ja Venäjän suhteissa eletään harvinaisen huonoja aikoja. EU määräsi Venäjälle Krimin miehityksen jälkeen talouspakotteet, joihin Venäjä laati vastapakotteet. Ne ovat seitsemän vuotta kutistaneet Suomen ja Venäjän talousyhteistyötä.

Korona on lähes sulkenut itärajan. Turismi on vähäistä, kaukana takavuosien luvuista. Niihin ei saatu piristystä edes jalkapallon EM-kisaotteluista. Pietarissa kävi niin kuin kävi.

Ilja Repinin näyttely osoittaa, ettei ajan ankeus sentään katkaise kaikkea yhteistyötä. Kun hyvien naapurisuhteiden liturgia oli taannoin voimissaan, jaettiin ansioituneille vaikuttajille Kansojen ystävyyden mitaleja. Vuonna 2021 mitalin voisi antaa näyttelyn järjestäjille.

6 kommenttia