Ikonisen kannattajalehden päätoimittaja tylyttää Aitiolle Arsenalin kritisoijia: ”Miksi ette helvetti puolusta paremmin!”

Jalkapallohuuma kasvaa Pohjois-Lontoon punaisella puolella. Arsenal komeilee Valioliigan ja Mestarien liigan sarjataulukon ykkösenä ja eteni jo Englannin liigacupin loppuotteluun. Tänään sunnuntaina Arsenal kohtaa Wiganin Englannin cupin neljännellä kierroksella.

– Voi pojat, tämä on uskomatonta. Jos olisit kertonut 22 vuotta sitten, kun meillä oli voittamaton joukkue, että seuraavaan mestaruuteen kestää näin pitkä aika, olisin sanonut, että olet aivan hullu, sanoo Tykkimiesten kannattajalehden, ikonisen Gooner-fanzinen päätoimittaja Layth Yousif Aitiolle.

Arsenal vei Valioliigan Arsène Wengerin johdolla kaudella 2003–2004 kuuluisalla Invincibles-joukkueellaan, joka voitti 38 sarjaottelustaan 26 ja pelasi 12 kertaa tasan.

– Tämä on totta kai ensimmäisen maailman ongelma, mutta jokainen, joka kannattaa jalkapallojoukkuetta, haluaa menestyä. Arsenalilla on rahaa ja mainetta. Alisuoritimme pitkään.

– Jos miettii Wengerin loppuvuosia, niin se ei enää tuntunut kovin hauskalta. Kannattajat jakaantuivat kahtia, Yousif kertoo.

Pitkään rimpuillut Wenger lähti keväällä 2018. Tilalle palkattu Unai Emery kesti marraskuuhun 2019 saakka, kunnes sai potkut.

– Wengerin ensimmäiset kymmenen vuotta olivat loistavaa jalkapalloa. Se unohtuu usein, että tuolloin kohtasimme erittäin hyvän Manchester Unitedin. Tämänkin jälkeen pelasimme upeaa jalkapalloa, mutta emme voittaneet mitään pitkään aikaan. Menimme ajassa taaksepäin. Neljäs sija oli kuin mestaruus. Rahaa tuli sisään, mutta ostimme samanlaisia pelaajia ja kaudet toistivat itseään, Yousif kertoo.

– Emery oli vain väärä mies väärään aikaan. Hän on tehnyt loistavaa työtä myöhemmin Aston Villassa.

Espanjalaisen tilalle palkattiin tämän kokematon maanmies Mikel Arteta, joka on saanut yrittää pitkään Emirates Stadiumilla. Arteta voitti heti Englannin cupin. Yousif sanoo, että Arteta toi tuulahduksen raikasta ilmaa, mutta nostaa esille mielenkiintoisen yksityiskohdan baskin alkuvaiheista.

– Hän hyötyi siitä, että korona-aikana pelattiin tyhjille katsomoille. Arsenal koki pitkän heikon jakson, hävisimme pahimmillaan muistaakseni kahdeksan kymmenestä ottelusta. Jos kannattajat olisivat päässeet Emiratesille, olisi varmasti tullut buuauksia ja kovempaa kohtelua.

– Korona-kurimuksen jälkeen kannattajat arvostivat vain, että pääsivät jälleen paikan päälle. Tämän jälkeen Arsenal on sijoittunut kolme kertaa peräkkäin Valioliigan kakkoseksi, ikifani jatkaa.

Odotus alkaakin pikkuhiljaa riittää. Yousif heittää perinteistä brittiläistä banteriä ja uhkaa jopa vaihtaa maanosaa, jos Arsenal ei voita Valioliigan mestaruutta tänä keväänä.

– Tämän kauden pitää olla meidän kautemme. Olisi yksinkertaisesti liian tuskallista, jos emme voittaisi. Muuttaisin Australiaan katsomaan krikettiä, Yousif nauraa.

Tunnelma Emiratesilla on niin kutkuttava, että kannattajat puhuvat hyvin varovaisesti edessä häämöttävistä haasteista. Intohimolla elävä kannattaja kertoo, etteivät fanit spekuloi sillä, mitä kaikkea seuraavat kolme kuukautta voisivat tuoda mukanaa.

– Kukaan ei puhu quadruplesta (neljästä pokaalista). Minä haluan vain Valioliigan ykköstilan. Tämä menee vielä tiukemmaksi kuin kukaan uskoo, mutta uskon, että menemme päätyyn saakka.

Yousif tiedostaa, että kausi, ja kevät, on pitkä.

– Hevoskilpailuissa sanotaan, että johtaja määrittää vauhdin. Kukaan ei halua, että tämä lipuu käsistä. Nyt on oltava meidän aikamme. Tämä kaikki olisi liian tuskallista menettää.

Jalkapallossa menestys tekee usein ihmeitä. Yousif painatti vielä vuonna 2021 Gooneriin kannen, jossa vaadittiin Arsenalin omistajaa Stan Kroenkea ulos. Tämä perustui siihen, että Kroenke halusi viedä Arsenalin pois kotimaan kentiltä eurooppalaiseen, sittemmin unohdettuun Superliigaan.

Kroenke ei nauttinut noina aikoina suurta suosiota Emiratesilla. Arsenal ei pärjännyt, mutta teki hyvää tulosta hintavilla pääsylipuillaan. Kannattajalehden päätoimittaja sanoo, että silloin seuran hallituksen ja fanien suhde oli heikoimmillaan.

– Kroenke-perhe on korjannut vahingon. He pyysivät anteeksi Superliigaan lähtöä ja antoivat aikaa Artetalle. Arsenal on myös kuluttanut järkevästi rahaa.

Arsenal oli pitkään, toisen maailmansodan jälkeen Samuel Hill-Woodin ja Sir Bracewell Smithin ja heidän jälkeläisten omistuksessa. Lontoolaiset City-pankkiirit pyörittivät seuraa pitkään. Yousif kävi ensimmäisen kerran seuran vanhalla kotistadionilla Highburyllä kaudella 1982–1983.

– Meillä oli hyvin samantyyppinen omistusrakenne sata vuotta. Ainoa kriisi oli, jos ottelun tauolla loppui olut hanoista, Yousif hymyilee.

Ulkomaalainen raha virtasi pikkuhiljaa sumujen saarelle ja toiminta muuttui arvaamattomaksi. Kroenke-perhe on saanut kritiikkiä välinpitämättömyydestä. Stan Kroenke vierailee harvoin Emiratesilla ja kuluttaa varsin maltillisesti.

Miljardöörin poika Josh Kroenke johtaa perheen piiriin kuuluvia Arsenalia, NBA-seura Denver Nuggetsia ja NHL:ssä pelaavaa Colorado Avalanchea.

– Totta kai haluaisimme, että Kroenke-perhe käyttäisi enemmän rahaa, Yousif sanoo ja lisää, ettei hallituksen toimiin juuri kiinnitä huomiota, jos joukkue menestyy kuten tällä kaudella.

Hän pohtii, että sama kaava pätee pelityyliin. Arsenal on saanut kuulla ääripragmaattisista otteistaan. Arteta on lähtenyt todelliseen numeropeliin, jossa vain ja ainoastaan tulos ratkaisee. Arsenal pelaa laskelmoivasti ja panostaa erittäin vahvasti erikoistilanteisiin.

Pohjoislontoolaisia on jo kutsuttu nimellä Set Piece FC, siis Erikoistilanne FC.

– Lajissa on kahdenlaista kuittailua kannattajien välillä. On esimerkiksi kannattajien oma netti-TV, joka häpäisee koko seuran, Yousif viittaa AFTV:hen, jossa kuuluisaksi hahmoksi noussut Robbie Lyle tekee YouTubeen huomiota hakevia pätkiä.

Yousif ei halua jatkaa aiheesta kovin pitkään.

– Toinen kuittailu on tämä Set Piece FC, ja se kuuluu jalkapalloon. Jos voitamme Valioliigan, tyyli ei kiinnosta pätkääkään.

Hän kääntää puheen historiaan. Seuraan nuorena rakastunut kannattaja muistaa, miten joukkue pelasi 1980-luvulla usein karmivaa jalkapalloa, kuten hän asian muotoilee.

– Muistan, kun isäni vei minut pienenä poikana ensimmäisen kerran Highburylle Swansea-peliin. Muistan vielä värit, hajut ja kiroilut. Tupakka ja paistettu sipuli tuoksuivat ja huligaanit tappelivat.

– Tämä kaikki on niin paljon muutakin kuin vain jalkapalloa. Olen tavannut peleissä ihmisiä, joiden kanssa olen ollut kaveri 40 vuotta.

Arsenal sai manageri George Grahamin aikoina lempinimen ”Boring, boring, Arsenal”. Grahamin alaisuudessa tuli mestaruudet vuosina 1989 ja 1991.

– Tuolloin meillä oli kulmakuvio, jossa pallo toimitettiin kulmapotkuissa etutolpalle ja Steve Bould nikkasi sen eteenpäin harvenevilla hiuksillaan.

Lontoolaiskannattaja sanoo, että joukkue ei ole aiemmin juhlinut erikoistilanteissa tähän tapaan. Nyt tulosta tulee ja se ilahduttaa.

Yousifille vain voittaminen merkitsee. Hän sanoo, että joukkueen on oltava pragmaattinen – esimerkiksi Wengerin viimeisinä vuosina se ei sitä ollut.

– Jos laittaisit aseen ohimolleni ja kysyisit, kumpaa suosin, luovia keskikenttäpelaajia vai voittamista, niin valitsisin jälkimmäisen.

– Puristit eivät arvosta erikoistilannemaaleja. Come on! Kysyn, kuinka monta ihmistä on töissä nykyisin Valioliigan joukkueessa. Miksi ette helvetti puolusta niitä paremmin, kun teemme niin paljon maaleja, Arsenal-fani kysyy.

Yousif sanoo, että poru erikoistilanteiden ympärillä saa hänet nauramaan.

– Minua ei kiinnosta pätkääkään, jos teemme Budapestin Mestarien liigan loppuotteluun saakka pelkästään erikoistilannemaaleja, Yousif pauhaa.

Hän puhuu intohimolla. Ikifani kiertää punaisten mukana ympäri sumujen saarten ja ympäri Euroopan. Juuri yhtään peliä ei jää välistä. Matkapäiviä tulee niin paljon, että Goonerin ohella toimittajan hommia tekevä Yousif on ottanut tavoitteekseen käydä Euroopan jokaisessa maassa.

Yousif rakastaa kaikkea brittiläiseen jalkapallokulttuuriin perinteisesti liittyvää. Hän on lukenut jokaisen koskaan ilmestyneen Goonerin.

– Kasvoin 1980-luvulla, jolloin fanzinet kukistivat. Ne olivat vastakohta huliganismille ja edustivat itsenäistä ja vapaata ajattelua. Helvetti, että rakastin lukea niitä. Aloin ensin kirjoittamaan niihin ja lopulta ryhdyin kolmekymppisenä toimittajaksi.

Fanzinet, eli lehdet kannattajilta kannattajille, elivät kulta-aikaana ennen internetiä. Yousif seisoo silti sitkeästi stadionin ulkopuolella ja myy painettua lehteä. Gooner kirjoittaa myös Arsenalin naisten joukkueesta.

Yousif otti lehden vastuulleen vähän ennen koronaa. Hän kertoo, että aviisilla sosiaalisen median sivut sekä podcastit, mutta kaiken ytimessä on printtilehti.

– Seison auringossa, sateessa ja tuulessa. Rakastan, kun ihmiset tulevat juttelemaan. Emme ole lähellekään 80-luvun meininkiä, mutta pidämme tämän hengissä.

– Menetän hiukseni ja muutun harmaaksi. Tämä on sitä aitoa meininkiä, toisin kuin peleissä myytävät kahden joukkueen värejä kantavat puolet ja puolet -kaulahuivit tai aitioiden katkarapuleivät, Yousif maalailee.

Hän pohtii, miten ihminen voi nykyään menettää paljon, jos hän hävittää puhelimensa. Kannattajalehtien ajateltiin olevan kuin vinyylilevyjä – niidenkin ajateltiin kuolevan pois. Molemmat porskuttavat edelleen.

– Minä voin mennä äitini luokse vanhoihin laatikoihin ja kaivaa esiin vanhat fanzinet. Ne eivät edusta mitään algoritmeja, vaan ihmisiä, jotka välittävät.

Yousif vannoo, että he pitävät lehtikulttuurin hengissä. On edelleen paljon ihmisiä, jotka välittävät jalkapallosta ja yhteisöllisyydestä, hän painottaa.

Toinen Yousifin rakkaus on musiikki. Matkapeleihin hän ajaa usein omalla autollaan ja valitsee matkamusiikin tarkkaan.

Minkä cd:n Yousif kuuntelee huhtikuussa, kun Arsenal ja Manchester City kohtaavat Etihadilla kärkikamppailussa?

– Heh, loistava kysymys. Kyllä se varmaan on Oasis. Rakastan heitä. Kävin katsomassa heitä 1996 Knebworthissa. Ehkä Stone Roses, toinen manchesteriläisbändi soi myös, kun kurvaan M6-moottoritielle.

Yousif muistuttaa vielä kerran, että hän ainakin yrittää pitää jalat tiukasti nurmen pinnalla.

– Kaikki perkele puhuvat jo tuosta ottelusta. Ihmiset yrittävät sekoittaa meidät. Totta kai huhtikuussa pelataan hemmetin massiivinen ottelu, mutta seuraava peli on aina tärkein peli.