Apu

Ii on ilmastokunta, jonka työ ilmastonmuutoksen torjumiseksi kiinnostaa maailmalla

Pohjanlahden pohjukassa sijaitsee kunta, joka on ottanut ilmaston-muutoksen torjumisen niin tosissaan, että maailman suuret mediat tulevat sitä ihmettelemään.
Kuvat Vesa Ranta

Onko tässä jossakin painike, mistä tämä lähtee käyntiin, kysyy eläkeläinen Raimo Alaraasakka, 70.

Pärisevä moottorisaha sai jäädä hetkeksi kesämökin halkopinolle, kun metsuri Alaraasakka yllätettiin ja hänelle tarjottiin mahdollisuutta päästä täyssähköauton puikkoihin ensi kertaa eläessään.

– Auto on jo käynnissä, sanoo ajokin käyttöä Alaraasakalle opastava yhteisöaktivaattori Johanna Jakku-Hiivala Micropolis Oy:stä. Micropolis on Iin kunnan kehitysyhtiö.

Iin yhteisöaktivaattori Johanna Jakku-Hiivala opasti Raimo Alaraasakkaa, kun tämä istui ensi kertaa sähköauton rattiin.

– Tämäkö on jo käynnissä? Ajattelin, että se on auton ilmastointilaite, joka hurraa, Alaraasakka ihmettelee.

Jakku-Hiivala opastaa vielä automaattivaihteiden käyttöä, kunnes sähköauto lähtee liikkeelle ja kääntyy Alaraasakan ohjaamana kohti Raasakan kylätietä.

– Meinaa mennä käsi vaihteelle, sillä minulla on maastoautossa keppivaihde, Alaraasakka naurahtaa ja kiihdyttää vauhtiin.

Katso video: Raimo Alaraasakka ensi kertaa sähköauton ratissa

Edelleenkään ei kuulu moottorin ääntä. Auto hiipii kuin aave lumisen tien vaimentamana.

– Hondassani on herkempi kaasupoljin. Tässä on hitaampi poljin. Se on vain hyvä asia, ei lähde auto hyökkäilemään.

Jakku-Hiivala kertoo, että yksi lataus mahdollistaa sähköautolle noin 220 kilometrin toimintasäteen.

– Se riittäisi minulle. Käymme vaimon kanssa usein täällä mökillä, sinne on Iin kerrostaloasunnolta kahdeksan kilometriä. Lisäksi tulee käytyä 40 kilometrin päässä pojan perheen luona Oulussa. Tällä olisi mukava ajella, esteenä on vain kallis ostohinta!

Halpoja sähköautoja kuntalaisten käyttöön

Iin kunta on julistautunut ilmastokunnaksi. Se näkyy kunnassa kaikkialla. Nyt kunta suostuttelee asukkaitaan ilmastotalkoisiin tarjoamalla kunnan viranhaltijoiden käytössä olevaa seitsemää sähköautoa kymmenen euron tuntihintaan arki-iltaisin ja viikonloppuisin.

Iissä on jo eniten sähköauton latauspisteitä Suomessa suhteessa paikkakunnan asukaslukuun.

Sähköautoa on täällä pohdittu myös ratkaisuksi laajan pitäjän syöttöliikenteeseen. Pääväylillä, kuten Oulusta Kemiin vievällä nelostiellä, bussivuoroja on tiheästi.

Sähköauton vuokrauksen hoitaa täällä oululaisyritys CarDen Oy. Kuntalainen saa sähköauton käyttöönsä, kun hän rekisteröityy yrityksen nettisivulla klikkaammalla otsikosta Iin kimppa-auto. Sivulta näkee myös auton varaustilanteen. Auton avaimia ei tarvita, kännykkä toimii avaimena.

– Haluamme edistää sähköautoilua, sillä liikenne synnyttää noin puolet Iin kunnan alueella syntyvistä hiilidioksidipäästöistä. Iin halki kulkee vilkas nelostie, kertoo kunnanjohtaja Ari Alatossava.

Kunta voi Alatossavan mukaan näyttää esimerkkiä asukkaille ja yrityksille, miten ilmastoasiat toimivat käytännössä ja ennen kaikkea, että niillä voidaan säästää rahaa.

Kunta on vaihtanut kaikissa kiinteistöissään öljylämmityksen huokeampaan maalämpöön tai hakelämpöön.

– Aiemmin käytimme jopa 400 000 litraa lämmitysöljyä vuodessa. Lisäksi rahat menivät kunnan ulkopuolelle. Esimerkiksi Olhavan koulun lämpölaitokseen hakepuun toimittaa nyt paikallinen urakoitsija Iin metsistä, Alatossava kertoo.

Kirvesmiehet Jari Tiiro (vas.) ja Kari Väliheikki kantoivat penkkejä ulos Kuivaniemen kirkosta energiaremontin tieltä. Öljylämmitys vaihdetaan maalämpöön. Remonttia johtaa Iin seurakunnan talouspäällikkö Simo Paakkola.

Kirkon öljylämmitys korvataan maalämmöllä

Iin seurakunnan talouspäällikkö Simo Paakkola sanoo, että viimeinen suuri öljykäyttäjä poistuu pian Iistä.

– Korvaamme Kuivaniemen kirkossa öljylämmityksen maalämmöllä.

Paakkola katsoo kirkon pihalla, kun Suomen Maalämpöporauksen porari Sauli Paavola poraa neljää 250 metriä syvää maalämpö

Lumi pölisi, kun porari Sauli Paavola kairasi neljää 250 metriä syvää maalämpökaivoa Iin Kuivaniemen kirkon pihalle.

kaivoa. Kirkon sisällä on jo aloitettu lämmitysremontti lattian aukaisuineen.

– Taloustutkimuksen viimeisimmän kyselyn mukaan yksi merkittävimmistä syistä muuttaa Iihin oli se, että kunta on toiminut ympäristöystävällisesti. Muut seikat olivat kulkuyhteydet, edullinen asuminen sekä meren ja joen läheisyys, Iin Micropolis Oy:n toimitusjohtaja Leena Vuotovesi kertoo.

Myönteinen ilmastotyö etenee Leena Vuotoveden mukaan pienin askelin esimerkiksi siten, että osa talouksista voisi luopua auton tai ainakin toisen auton käytöstä.

Micropolis Oy:n toimitusjohtaja Leena Vuotovesi.

– Kysyimme 500 iiläiseltä ihmiseltä, suurin osa oli lapsiperheitä, miten he voisivat liikkua. Selvisi, että hyvin moni käy säännöllisesti töissä Oulussa Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Järjestimme suoran pikabussivuoron Iistä moottoritietä pitkin Ouluun. Sen käyttäjät (30 henkilöä) pitivät kolmen viikon pituisen kokeilun ajan liikkumisistaan reissuvihkoa, Leena Vuotovesi kertoo.

Kokeilu oli niin onnistunut, että alueellisesta bussiliikenteestä vastaava Oulun Joukkoliikenne vakinaisti pikalinjat sekä Iihin että Tyrnävälle. Matka taittuu nyt bussilla Iistä Ouluun nopeasti, kun reitti ei kulje Haukiputaan kautta.

– Merkittävin hyvinvointikokemus oli monen mielestä se, kun saattoi kävellä tai ajaa pyörällä bussipysäkille.

Ympäristöseikat houkuttelevat nuoria perheitä muuttamaan Iihin, Leena Vuotovesi kertoo.

Ilmastotyöstä kunnille kilpailuvaltti

Ilmastoteoista voi muodostua merkittävä imagovaltti kunnille, uskoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

– Olemme tässä asiassa suuren murroksen keskellä. Kunta voi muun muassa kaavoitusratkaisullaan vaikuttaa ilmastopäästöihin, yleiseen viihtyvyyteen ja sitä kautta vetovoimaan, Reina sanoo.

Reinan mukaan kunnat käyvät jo tervettä kilpailua ilmastoteoista. Päästövähennyksiin sitoutuneita niin sanottuja Hinku-kuntia on tällä hetkellä 63. Hinku-verkosto syntyi vuonna 2008 Suomen ympäristökeskuksen vetämässä Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa.

– Jatkossa olisi tärkeää, että ilmastolaskennassa käytettävät kriteerit olisivat kunnille tasapuolisia, Reina sanoo.

Yksi suuri epäkohta poistuu ensi vuoden alussa, kun Iin halki kulkeva, päästöjä kasvattava nelostien ajoneuvoliikenne kompensoidaan Iin hiilitaseessa.

–  Ohikulkuliikenteelle Iin kunta ei voi mitään. Laskentaa uudistetaan niin, että henkilöautoille lasketaan päästöt perustuen kuntaan rekisteröityihin autoihin ja niiden ajosuoritteisiin. Muiden ajoneuvojen päästöt lasketaan edelleen alueellisesti, mutta ilman läpiajoliikennettä, kertoo erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskuksesta.

Aurinkokeräimillä ilmaista käyttövettä

Ilmastoasioita lobataan myös järjestöjen kautta, joita on Iissä lukuisia.

–  Erittäin suosittu on ollut ympäristöpeli Kipinä, yhteisöaktivaattori Jakku-Hiivala sanoo.

Lautapelissä olevien tehtävien avulla jokainen pääsee myönteisellä tavalla mukaan ympäristöasioihin.

Yksi suuri saavutus on se, että kunnan asukkaat ovat jo ottaneet ilmastotyön omakseen.

– Olemme muun muassa kilpailuttaneet asukkaiden puolesta kymmeniä aurinkopaneeleja. Joukkohankinnalla niiden hinta on saatu puristettua huokeammaksi, kertoo Micropolis Oy:n toimitusjohtaja Leena Vuotovesi.

Yksi aurinkokeräimien hankkijoista on iiläinen hautausyrittäjä Tauno Kova.

– Aurinkokeräimillä saan nyt ilmaista käyttövettä. Niiden ylijäämälämpö ohjataan kesällä pihan uima-altaan veden lämmittämiseen. Muuten talo lämpiää nyt maalämmöllä. Aiemmin öljyä kului lähes 400 neliön suuruisen talon lämmitykseen noin 7 000 litraa vuodessa. Säästö on huomattava, Kova kertoo.

Yhteisöaktivaattori Johanna Jakku-Hiivala veti suosittua ympäristöpeli Kipinää Iin eläkeläisille Järjestötalolla. Lautapelissä olevien tehtävien avulla jokainen pääsee myönteisellä tavalla mukaan ympäristöasioihin.

Hiilidioksidipäästöt alas 62 %

Ii on onnistunut kymmenen vuoden aikana, vuodesta 2007, vähentämään hiilidioksidipäästöjä 62 prosenttia. Se on noin 50 000 tonnia hiilidioksidia.

Kunta tavoittelee 80 prosentin päästövähennystasoa ensi vuoteen mennessä, mikä on jopa 30 vuotta EU:n ilmastotavoitetta ripeämpi. Päästöt ovat nyt hieman yli kolme tonnia per asukas, mikä on Suomen ennätys.

Ii joutuu jatkossa lisäämään omia ja kuntalaisten toimia ilmastotyössä tai houkuttelemaan kuntaan lisää tuulivoimainvestointeja.

Ii saa Suomen ympäristökeskuksen erityisasiantuntija Johannes Lounasheimon mukaan nykyisin runsaasti positiivisia pisteitä lukuisista kunnan alueella sijaitsevista tuulivoimaloista.

– Tuulivoimatuotannosta saatavien päästökompensaatioiden laskenta säilyy ennallaan. Iin osalta kannattaa huomioida, että kompensaatio lasketaan aina kunkin vuoden sähkön päästökertoimen mukaan.

– Tuulivoima ikään kuin korvaa muuta Suomessa käytettävää keskiarvosähköä. Kun sähkö Suomessa puhdistuu, tuulivoiman päästökompensaatiot pienenevät, Lounasheimo sanoo.

Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava harjasi lunta sähköauton tuulilasista. Kunnan viranhaltijoiden käytössä on seitsemän täyssähköautoa.

Ii on ollut ilmastoasioissa suuren kansainvälisen mielenkiinnon kohteena. Kunnajohtaja Ari Alatossava kävi viime viikolla kertomassa Iin ilmastoratkaisuista Färsaarten päättäjille.

– Tällä viikolla BBC on tehnyt Iistä ilmastoaiheista tv-ohjelmaa, Alatossava kertoo.

Iin keskusta Hamina sijaitsee Iijoen etelärannalla. Idyllisen ja tiheän puutaloalueen vanhimmat säilyneet rakennukset ovat peräisin 1800-luvun puolivälistä.

Lahti Euroopan ympäristöpääkaupungiksi 2021

Kiertotalous. Hinku-verkostoon kuuluva Lahti on valittu ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina Euroopan ympäristökaupungiksi vuonna 2021.

Lahdessa on otettu ensimmäisenä maailmassa käyttöön liikkumisen henkilökohtainen päästökauppa. Kaupunkilaisten käytössä on CitiCap-hankkeessa kehitetty päästökauppasovellus.

Kestävän kaupunkisuunnittelun ansiosta Lahden keskustassa asuu puolet enemmän asukkaita kuin 1990-luvulla.

– Lahti on tänä vuonna luopunut täysin kivihiilen käytöstä, mistä saimme tunnustusta. Samalla hiilidioksidipäästöt vähenivät 600 000 tonnilla. Siten Lahden päästöt pienenivät 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta, Lahden kaupungin ympäristöjohtaja Saara Vauramo kertoo.

Lahti on ottanut joukkoliikenteessä käyttöön Suomen vähäpäästöisimmän liikennekaluston. Laman vuoksi Lahdesta kadonnut raskas teollisuus on korvautunut ympäristöteknologialla ja kiertotalousliiketoiminnalla, ja ne kattavat Vauramon mukaan kahdeksan prosenttia Lahden työpaikoista.

Peräti 97 prosenttia Lahden kotitalousjätteestä menee hyötykäyttöön.

– Valmistaudumme innokkaasti ympäristöpääkaupunkivuoteen. Olemme silti nöyriä, sillä monissa kunnissa ja kaupungeissa, kuten Turussa, on tehty erittäin hyvää ilmastotyötä, Vauramo sanoo. ●

Julkaistu: 3.12.2019
Kommentoi »