Ihmelaite pesee sairaat aivot ja saattaa auttaa mielenterveysongelmissa – Voiko muistisairauden pian parantaa?

Vesa Kiviniemi on etukäteen esittänyt toiveen, että eihän sitten mitään isoa haastattelua. Mutta kun sovittu aika puhelimessa on kulunut, toiminnallisen neurokuvantamisen professori Oulun yliopistosta vain jatkaa ja jatkaa puhumista – vähän kuin innostunut pikkupoika.

Siitäkin huolimatta, että hänellä on edessä pitkä päivä täynnä palavereja, päivystystä sairaalassa ja hallinnollisia töitä.

– Onhan tämä mennyt ihan mahdottomaksi nyt tämä meininki. Työt ovat tuplaantuneet, enkä meinaa pysyä niiden perässä, Kiviniemi myöntää.

Silti hän ei tahdo saada öisin nukutuksi. Syy siihen ei kuitenkaan ole kiire, vaan se, miten jännittävää kaikki juuri nyt on.

Kiviniemi ja Oulun yliopisto ovat äskettäin saaneet kerättyä rahat lääketieteellisen FUS-laitteen hankintaan. Puhekielessä vekotinta kutsutaan aivopesuriksi. Tuo laite voi pian mullistaa monien aivosairauksien hoidon. Alustavien tutkimustulosten perusteella FUS-laitteen avulla voidaan johtaa aivojen sisälle jopa satakertainen määrä lääkettä entisiin menetelmiin verrattuna.

Eläinkokeissa havaittiin jo vuonna 2014, että muistiongelmaiset hiiret pääsivät aivopesun jälkeen erilaisissa muistin tilaa mittaavissa testeissä miltei terveiden verrokkieläinten tasolle.

Se on ällistyttävä tulos. Viimeisen 100 vuoden aikana esimerkiksi Alzheimerin taudista on maailmanlaajuisesti tehty satoja lääke-, rokote- ja hoitotutkimuksia ilman, että olisi keksitty parantavaa hoitoa. Siksi FUS-laitteen alustavat tulokset ovat muistisairauksien kentällä suorastaan… vallankumouksellisia.

Tämän takia kaiken maailman mediat tavoittelevat Vesa Kivinimeä juuri nyt. Eniten kaikkia kiinnostaa yksi ja sama kysymys: milloin hoitoja päästään antamaan käytännössä?

Siihen ei ole helppo vastata, professori toteaa. Hän tietää kyllä hyvin, miten epätoivoisesti monet potilaat ja heidän omaisensa odottavat uusia menetelmiä.

– Olisihan se tosi hienoa sanoa, että ensi viikolla aloitetaan. Mutta rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että kyllä tässä vielä kestää, Kiviniemi toppuuttelee puhelimessa.

Lääketieteen tutkijoiden puhe on maallikoille usein silkkaa hepreaa. Kiviniemi osaa kuitenkin selittää aivojen toimintaa myös yksinkertaisilla tavoilla.

Voidaan esimerkiksi ajatella, että käytännössä aivot ovat vähän kuin vedessä lilluva sieni. Ympäröivän veden lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että vettä koko ajan virtaa myös sienen läpi.

Näin aivoille tapahtuukin – aina silloin kun ihminen nukkuu. Yön aikana aivoihin tulee ja niistä lähtee veren ja selkäydinnesteen mukana vettä. Tämä virtaus puhdistaa aivoista erilaisia kuona-aineita. Kääntöpuoli on se, että jos mikään menee puhdistuksessa pieleen, seurauksena on pian muisti- tai muita kognitiivisia ongelmia. Ja jos aivojen luontainen pesukone on rikki pidempään, ihmiselle kehittyy usein jonkinlainen aivosairaus.

Aivosairaus ei ole sama asia kuin mielenterveyden häiriö. Esimerkiksi muistisairaus kehittyy elimellisestä, ei psyykkisestä syystä. Silti muistisairaudet vaikuttavat juuri mieleen: ihmisen mielialaan, kognitiivisiin kykyihin ja pärjäämiseen. Monet oireet voivat olla samanlaisia kuin esimerkiksi vakavassa masennuksessa.

Sitä paitsi: FUS-laitetta testataan tällä hetkellä myös mielenterveyden häiriöiden hoitoon. Tulevaisuudessa siitä voi olla apua esimerkiksi masennuksen, skitsofrenian, ADHD:n tai post-traumaattisen stressireaktioiden hoidossa.

Melkoinen ihmelaite siis. Mitä kaikkea se oikein tekee?

Ensinnäkin aivopesuri suorittaa aivoille koneellisesti samantyyppisen huuhtelun kuin mikä meille luonnostaan tapahtuu öisin. Se on siis vähän kuin aivojen astianpesukone. Sen lisäksi FUS-laite pystyy ohittamaan aivojen luontaisen sulkujärjestelmän eli veriaivoesteen ja annostelemaan oikean määrän lääkettä oikeisiin paikkoihin. Aikaisemmin veriaivoesteen ohittaminen on jouduttu tekemään käsin, eli pään alueen leikkauksen kautta.

FUS-laitteen käyttö on paljon helpompaa. Potilas ei juurikaan edes tunne ultraäänisäteitä, joita hänen aivoihinsa kohdistetaan.

– Toimenpide voidaan hoitaa päiväsaikaan poliklinikalla. Ainut käytännön homma on, että hiukset täytyy ajella pois. Muuten se menee vain niin, että hetkeksi pömpeliin ja sitten ulos, Kiviniemi tiivistää.

Aivopesurin on alkujaan kehittänyt Kanadassa työskentelevä suomalainen fyysikko Kullervo Hynynen. Hän on testannut sitä paitsi hiirillä, myös ihmisillä. Käyttö on osoittautunut kaikilla tavoilla turvalliseksi, mutta samaa hoitotehoa ei ole ihmisaivojen kohdalla vielä saavutettu. Kiviniemi on kuitenkin toiveikas, että niin tulee tapahtumaan, kunhan oikea teho ja käyttötapa laitteelle löydetään.

Eikä siinä kaikki: aivopesuri tulee todennäköisesti tulevaisuudessa auttamaan monia muitakin kuin muistisairauspotilaita. FUS-laitetta voidaan käyttää mahdollisesti myös epilepsian, ALS-taudin ja aivokasvaimien hoitoon. Ainut este hoidolle Kiviniemen mukaan on liian paksu kallo. Sellainen joillakin ihmisillä on, sillä kalloluun paksuus vaihtelee huomattavasti.

Rahat FUS-laitteeseen saatiin lopullisesti kokoon, kun Suomen Kulttuurirahasto lahjoitti puuttuvan summan. Sitä ennen varoja oli kerätty muun muassa kansalaiskeräyksellä.

Nyt tarjouspyynnöt pesurin ostosta on laitettu liikkeelle. Kauan haikailtu laite saapuu Ouluun todennäköisesti syksyllä. Ennen kuin se voidaan ottaa potilailla käyttöön, edessä on vielä monta mutkaa: täytyy hankkia turvallisuusluvat ja tehdä vielä monenlaista testausta. Lisää rahaakin täytyy kerätä. Todennäköisesti menee vielä ainakin viisi vuotta, ennen kuin FUS-laitetta voidaan käyttää potilaiden hoitamiseen.

Lisää työvoimaakin tarvittaisiin. Kiviniemi sanoo, että lahjakkaita nuoria on välillä vaikeaa houkutella tutkimustyöhön, sillä kliinisestä työstä maksetaan lääkäreille paremmin.

– Se on minusta käsittämätön tilanne. Pitäisihän tämä nähdä satsauksena tulevaisuuteen.

Suomessa on tällä hetkellä noin 190 000 muistisairasta. Heidän määränsä on ennustettu lisääntyvän tulevaisuudessa voimakkaasti, kun Suomen väestö ikääntyy.

Aivopesurista ei kuitenkaan näillä näkymin tule koko kansan hoitomuotoa, Kiviniemi varoittaa. Sen käyttö kun on ainakin nykyisessä muodossaan todella kallista. Professori vertaakin FUS-hoitoa sepelvaltimoiden ohitusleikkauksiin: se on hoitomuoto vaativissa tilanteissa, joissa lääkitys tai suonten pallolaajennukset eivät enää riitä.

Siksi onkin onni, että muistisairaustutkimus on viime aikoina edennyt myös muilla rintamilla.

Itä-Suomen yliopiston Farmakologian ja lääkekehityksen professori Timo Myöhäsen johtamassa tutkimusryhmässä on viime aikoina saatu lupaavia tuloksia niin sanottujen PREP-estäjien kanssa. Jo aiemmin Myöhäsen tiimi on havainnut, että näillä aineilla voidaan vaikuttaa Parkinsonin taudin oireisiin – ainakin eläinkokeiden perusteella. Huhtikuussa julkaistussa tutkimuksessa tietoa saatiin myös siitä, että PREP-estäjät ovat tehokkaita hidastamaan myös otsalohkodementian oireita.

Mikäli menetelmä saa tarpeeksi rahoitusta ja läpäisee tarvittavat viranomaistestit ja kolmiosaiset kliiniset kokeet, se olisi aivopesuria paremmin suurille kansanjoukoille sopiva hoitomuoto. PREP-estäjiä kun voidaan annostella suun kautta nautittavina tabletteina, ilman kalliita laitteita.

Mutta sekään ei tapahdu ensi viikolla. Ei edes ensi vuonna.

– Olemme testanneet menetelmää vasta hiirillä, emme vielä ihmisillä, Myöhänen kertoo puhelimitse.

Keskimäärin eläinkoevaiheesta kestää 5–10 vuotta siihen, että lääke tai hoitomenetelmä on saatavilla ihmisille. Silti Myöhänen on tuloksista innoissaan. Parhaimmillaan PREP-estäjiin perustuva hoito voisi hidastaa ja joissain tapauksissa jopa kokonaan pysäyttää muistisairauksia. Parantavaa hoitoa niistä ei kuitenkaan odoteta.

– Sellaisia viitteitä kokeissa on kuitenkin ollut, että vaurioituneiden solujen toimintakyky voi ainakin osittain palautua. Kuolleita soluja ei kuitenkaan tällä menetelmällä saada palautettua, Myöhänen kertoo.

Yksi lääketieteen suurista periaatteista on se, että ennaltaehkäisy on aina helpompaa ja tehokkaampaa kuin sairauden parantaminen. Suomessa onkin äskettäin tehty merkittävää tutkimusta myös muistisairauksien ennaltaehkäisystä.

Vuonna 2009 käynnistynyt laaja FINGER-elintapatutkimus osoitti, että moniin eri elämäntapoihin liittyvä ohjaus pienensi merkittävästi muistisairauden riskiä osallistujilla.

Tutkimuksen johtaja Miia Kivipelto arvioi, että noin 40 prosenttia kaikista muistisairauksista liittyy muokattavissa oleviin riskitekijöihin. Siis miltei puolet. Aivopesuria ja tulevaisuuden hoitoja odotellessa on siis tärkeää toteuttaa vanhan ajan konsteja: mennä ajoissa nukkumaan, harrastaa liikuntaa, syödä monipuolisesti, tavata ystäviä ja opiskella.

Monet toki tietävät teoriassa, mitä hyötyä terveistä elämäntavoista on. Mutta ehkä kävelylenkki tai päiväunet tuntuvat entistä houkuttelevimmilta, jos niitä ajattelee aivojen käsipesuna.

Jos yöunet ovat usein jääneet liian lyhyiksi ja liikunta unohtunut, ei kannata luopua toivosta. FINGER-tutkimuksessa havaittiin, että elämäntapojen muutos paransi myös jo lievästi muistisairaiden ihmisten aivoterveyttä ja kognitiivisia toimintoja.

Siinä mielessä voisi siis sanoa, että parantava hoito muistisairauksiin on jo olemassa.