Debatti: Jos tänä vuonna syntyvä lapsi asuu Suomessa täyttäessään 30, hän ei elä enää hyvinvointivaltiossa

Debatti: Jos tänä vuonna syntyvä lapsi asuu Suomessa täyttäessään 30, hän ei elä enää hyvinvointivaltiossa
Suomen väestö vanhenee ja ilmastokriisi etenee. Miten käy hyvinvointivaltion tulevaisuudessa? Pyysimme aiheesta kolme debattipuheenvuoroa: Sonja Finer, Heikki Pursiainen ja Shadia Rask.
Julkaistu: 25.3.2021

Sonja Finér, Finnwatchin toiminnanjohtaja

Hyvinvointivaltion resepti on hyvin yksinkertainen: se voidaan johtaa yhdistämällä ihmisoikeuksien suojeleminen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa tämä on tarkoittanut eri­arvoistavien voimien ja rakenteiden vastustamista ja purkamista.
Varallisuuden haitallista kertymistä ehkäistään ja kaikille pyritään mahdollistamaan samat toimintaedellytykset taustasta riippumatta. Yhteiskuntaa johdetaan hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti, johdonmukaisesti, syrjimättä ja suosimatta.
"Suomessa on poliittisia voimia, jotka pyrkivät nakertamaan hyvinvointivaltion toimintaperiaatteita: poraamaan veropohjaan hyväosaisia hyödyttäviä reikiä."
Sonja Finér, Finnwatchin toiminnanjohtaja
Tulevaisuudessa hyvinvointivaltion määritelmään on liitettävä entistä vahvemmin myös ekologinen kestävyys. Aineellista hyvinvointia voidaan lisätä vain maapallon kantokyvyn rajoissa.
Suomessa on poliittisia voimia, jotka pyrkivät nakertamaan hyvinvointivaltion toimintaperiaatteita: poraamaan veropohjaan hyväosaisia hyödyttäviä reikiä, yllä­pitämään varakkaimpien rälssejä ja sivuuttamaan ihmisoikeudet silloin, kun se on poliittisesti tai taloudellisesti hyödyllistä. Paradoksaalisesti näitä lyhytnäköisiä toimia perustellaan usein hyvinvointivaltion pelastamisella.
Hyvinvointivaltiota ei kuitenkaan pelasteta sitä romuttamalla vaan pitämällä tiukasti kiinni hyvinvointivaltion ideoista ja toimintatavoista. Se, onko Suomi hyvinvointivaltio 30 vuoden päästä, riippuu meistä itsestämme.

Heikki Pursiainen, ekonomisti ja Mustread-median strategi

Suomi on edelleen hyvinvointivaltio 30 vuoden kuluttua. Lähes kaikkien suomalaisten kannattama järjestelmä ei ole katoamassa mihinkään.
Edellytys toki on, että emme köyhdy esimerkiksi epäonnistumalla ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Suomi on siis hyvinvointivaltio vuonna 2051, mutta millainen?
Jos nykyinen väestökehitys jatkuu, työ­ikäisten osuus pienenee koko ajan. Voima­varoja on suunnattava ikääntyneille yhä enemmän. On ratkaistava kuinka tämä rahoitetaan ja estettävä sukupolvien välisiä ristiriitoja kärjistymästä.
Hyvinvointivaltion suhde työntekoon on hankala. Onnistutaanko luomaan hyvinvointivaltio, jossa lähes kaikki työkykyiset sekä haluavat että pystyvät elättämään itsensä työllään? Onko tämä enää edes tavoite?
"On myös valittava avoimen ja suljetun hyvinvointivaltion välillä. Avoin hyvinvointivaltio toivottaa uudet asukkaat tervetulleeksi myös köyhistä maista."
Heikki Pursiainen Ekonomisti ja Mustread-median strategi
Teknologinen muutos vaikuttaa tässä onnistumiseen olennaisesti. Parhaimmillaan uusi teknologia nostaa kaikkien tuottavuutta, pahimmillaan tekee yksistä voittajia ja syrjäyttää toiset. Pieni Suomi voi vaikuttaa kehityksen suuntaan vain vähän.
On myös valittava avoimen ja suljetun hyvinvointivaltion välillä. Avoin hyvinvointivaltio toivottaa uudet asukkaat tervetulleeksi myös köyhistä maista. Tulijat työllistyvät, rakentavat itselleen parempaa elämää ja osallistuvat samalla hyvinvointivaltion kustannuksiin.
Suljettu hyvinvointivaltio on linnoitus, jonka etuudet on tarkoitettu vain muurin sisällä kyyristeleville nykyisille asukkaille.
Tulevaisuutta ei voi suunnitella, mutta siihen voi varautua työskentelemällä avoimen, kannustavan hyvinvointivaltion puolesta.

Shadia Rask, tutkimuspäällikkö, THL

Kiinnityn annettuun aikarajaan: 30 vuotta. Se resonoi noin kolmekymppisessä, 90-luvun laman kynnyksellä syntyneessä. Millainen Suomi on kolmekymppisille korona-ajan lapsille? Lapsen näkökulmasta tarkasteltava ajanjakso on mahdottoman pitkä; valtion vinkkelistä seitsemisen hallituksen verran suuntia ja suunnanmuutoksia.
Kiinnostun väitteen jossittelevasta muodosta: aikuiseksi kasvanut lapsi ei ehkä asukaan Suomessa. Globalisaation ja korkeiden verojen on pelätty työntävän koulutetun nuorisomme kotimaastaan.
Muuttoliike on tutkijanurani läpileikkaavia teemoja, ja se kytkeytyy myös hyvinvointivaltion ytimeen. Yhtäältä pelätään, että väestön moninaistuminen haastaa hyvinvointivaltion legitimiteetin. Hyvinvointivaltio kun vaatii luottoa ihmisten välillä. Toisaalta maastamuutto on haaste, ikääntyvä hyvinvointivaltio tarvitsee veronmaksajiaan.
"Tiedon sijaan meitä ohjaavat muun muassa pelko ja draamanhakuisuus. Samaan aikaan ylenkatsomme suurinta uhkaa eli sitä, että hyvinvointimme on rakennettu planeettamme hyvinvoinnin kustannuksella."
Shadia Rask, tutkimuspäällikkö, THL
Kyseenalaistan, onko hyvinvointivaltiom­­me suunta varmasti huonompaan. Kirjassaan Faktojen maailma edesmennyt Hans Rosling kuvaa, kuinka systemaattisen väärässä pessimistiset kuvitelmamme maailmantilasta ovat. Vääristymä johtuu siitä, että tiedon sijaan meitä ohjaavat muun muassa pelko ja draamanhakuisuus. Samaan aikaan ylenkatsomme suurinta uhkaa eli sitä, että hyvinvointimme on rakennettu planeettamme hyvinvoinnin kustannuksella.
Käännän katseeni professori Juho Saareen, hyvinvointivaltion ja eriarvoisuuden tutkimuksen peruskallioon. Saaren mukaan suomalainen hyvinvointivaltio on poikkeuksellisen hyvässä tilassa, ja se on yksi yhteiskuntamme tärkeimmistä saavutuksista. Toiveikkaan tulevaisuudenuskon rinnalla koen huolen hyväksi: tärkeintä ei kannata kohdella itsestäänselvyytenä.
Debattipalstalla Imagen seitsemän vakituista debatoijaa ottavat eri kokoonpanoilla kantaa toimituksen esittämään väitteeseen.
1 kommentti