Eeva

Hyvää tekevät löylyt

Hyvää tekevät löylyt
Ahkera saunominen suojaa sydäntä mutta myös muistia.
  1. Suomalaiset sen tietävät: saunominen on hyväksi. Lauteilla on perinteisesti rentouduttu ja kohennettu hyvinvointia. Uskomus on saanut taakseen myös tutkittua tietoa. Itä-Suomen yliopisto on 1980-luvun lopusta asti seurannut saunomistottumusten vaikutusta suomalaisten terveyteen. Aiheesta on siellä julkaistu useita tutkimuksia.
  2. Muistisairauksien syntyyn vaikuttavat ilmeisesti muun muassa sydämen ja verisuonten toiminta, tulehdustilat ja valtimotaudin riskitekijät. Suomalaistutkimusten mukaan saunominen saattaa kuitenkin ehkäistä tai viivyttää muistisairauden puhkeamista. Tutkijat havaitsivat, että 4–7 kertaa viikossa saunovien, yli 50-vuotiaiden miesten riski sairastua dementiaan tai Alzheimerin tautiin oli yli puolet pienempi kuin vain kerran viikossa löylyt ottavien.
  3. Lämmölle altistuminen hillitsee verenpaineen kohoamista pitkällä aikavälillä. Korkea verenpaine puolestaan kuuluu tunnetusti dementian riskitekijöihin. Lisäksi se nostaa selvästi aivoverenkiertohäiriön mahdollisuutta. Seurantatutkimuksessa huomattiin, että usein toistuva saunominen vähensi aivoverenkiertohäiriöiden riskiä niin keski-ikäisillä kuin sitä vanhemmilla naisilla ja miehillä.
  4. Sydän voi vahvistua ja verisuonten joustavuus parantua saunomisen vuoksi kohonneen sykkeen ja hikoilun myötä. Saunominen liittyy keskimääräistä pienempään sydänsairauksien ja ennenaikaisen kuoleman vaaraan. Mitä useammin keski-iän ohittaneet miehet ja naiset saunoivat 80–100-asteen lämmössä, sitä suuremmat olivat hyödyt. Hyöty kasvoi edelleen saunassa vietetyn ajan myötä. Vähintään 19 minuuttia saunoneilla edut olivat selvemmät kuin alle 11 minuuttia lauteilla viihtyneillä.

Asiantuntijana professori, kardiologian erikoislääkäri Jari Laukkanen, Itä-Suomen yliopisto.

Juttu on julkaistu Eevassa 6/2019.

Julkaistu: 10.6.2020
Kommentoi »