Apu

Hyvä elämä kaikille

Hyvä elämä kaikille

Yrjö Rautio: "Kaikkia voi olla työlästä mahduttaa sadan onnellisimman joukkoon. Joudumme ehkä tyytymään siihen, että kaikki kuuluvat vähintään kymmenen oman paikkakuntansa eniten ansainneen joukkoon. Olisi sekin merkittävä edistysaskel nykyiseen tilanteeseen, jossa 90 prosenttia kansalaisista ansaitsee vähemmän kuin 10 prosenttia eniten ansaitsevista."
Teksti Yrjö Rautio
Mainos

Eipä tarvitse enää kenenkään tulevaisuudestaan huolta kantaa. Hallitus sai viime viikolla valmiiksi tulevaisuusselontekonsa, jossa kaikkien tulevaisuus on päätetty heidän puolestaan.

Hallitus lupaa, että ”vuonna 2030 kaikkien on Suomessa hyvä elää merkityksellistä ja arvokasta elämää”. Mitä ihminen muuta tarvitseekaan?

Media on raportoinut runsaskätisesti viime päivinä ihmisistä, jotka jo elävät merkityksellistä ja arvokasta elämää. Heitä ovat tietysti ne, jotka ovat viime vuoden verotietojen mukaan päässeet niiden sadan joukkoon, jotka ovat saaneet eniten palkka- tai pääomatuloja tai molempia.

Hallitus on siis sitoutunut siihen, että kaikki suomalaiset kuuluvat vuonna 2030 sadan eniten ansaitsevan joukkoon.

On tosin pelättävissä, että tämäkin lupaus vesittyy samaan tapaan kuin sote-uudistus. Senhän piti vähentää hallintohimmeleitä ja lisätä palveluita. Tavoite on toteutumassa, tosin käänteisessä järjestyksessä: palvelut vähenevät ja hallintohimmelit lisääntyvät.

Kaikkia voi olla työlästä mahduttaa sadan onnellisimman joukkoon. Joudumme ehkä tyytymään siihen, että kaikki kuuluvat vähintään kymmenen oman paikkakuntansa eniten ansainneen joukkoon. Olisi sekin merkittävä edistysaskel nykyiseen tilanteeseen, jossa 90 prosenttia kansalaisista ansaitsee vähemmän kuin 10 prosenttia eniten ansaitsevista.

Palkinto tiesi paikkansa

Jo tässä ehdittiinkin vähän huolestua. Maailma kohisee päivästä toiseen vakoilusta, mutta näytti, ettei kukaan pidä Suomea edes vakoilun väärtinä. Viime viikon lopulla levisi vihdoin helpottava tieto: ulkoministeriön tietoverkkoa on vakoiltu jo vuosia.

Iloa himmentää tosin se, että verkossa, jota vakoiltiin, ei liiku mitään vakoilemisen arvoista. Parempi sekin kuin ei mitään, ja voihan olla, että siellä sittenkin jotakin kiinnostavaa liikkuu, kun joku viitsi sitä vuosia seurata.

Siitä, kuka verkkoa vakoili, ei ole vielä edes epäilyä, mutta syyllinen tiedetään: joko Venäjä tai Kiina tai molemmat. Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusvirasto NSA on siten epäilysten ulkopuolella, vaikka sitä kaikkialla maailmassa kaikesta aina epäilläänkin.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sai vuoden 2009 Nobelin rauhanpalkinnon rauhantöistä, jotka olivat kuin savolainen urakka – aloittamista vaille valmis. Vasta nyt on käynyt ilmi, että Norjan Nobel-komitea osui sittenkin oikeaan. Mikään ei edistä maailmanrauhaa enempää kuin vakoilu. Sodat käyvät mahdottomiksi, kun kaikki tietävät kaiken toistensa tilanteesta ja aikeista.

Kestävä eläkeratkaisu

Ylijohtaja Jukka Pekkarisen johtama virkamiestyöryhmä katsoo, etteivät eläkeongelmat ratkea nykyisin keinoin.

Mitkään rahastot eivät riitä, ellei eläkeikää nosteta ja eläkkeitä alenneta.

Työmarkkinajärjestöjen on määrä neuvotella kokoon suuri eläkeuudistus ensi syksyyn mennessä. Neuvotteluista tulee vaikeat, koska kukaan ei uskalla puuttua ongelman ytimeen: ihmiset elävät liian vanhoiksi, ja yhä vain vanhemmiksi. Eläkeiän nosto ei auta. Vain kuoliniän lasku tuo kestävän ratkaisun.

*****

Heittolaukauksia:

1. Aina tehdään listoja suurituloisista. Miksei koskaan pienimenoisista?

2. Moni on saanut suuret tulonsa tekemättä juuri mitään, mutta pienet menot vaativat ponnisteluja.

3. Pienimenoisin viidennes säästää enemmän kuin neljä viidesosaa yhteensä.

4. Sdp:n kannatus harppasi jo 16,9 prosenttiin. Vuoden 1995 vaalien 28,3 prosentista puuttuu enää 11,4 prosenttiyksikköä.

5. Iltapäivälehtien vuodenajat: kaamoskilot, joululäskit, rantakuntopaniikki,  terassiturvotus.

6. EU:n energianerojen uusin oivallus: pesukone, joka toimii myös pakastimena.

Julkaistu: 6.11.2013