Annals of Improbable Research -lehti jakoi Ig Nobel -palkinnot nyt 33. kerran.

Lääketieteen Ig Nobelilla annettiin tunnustusta tutkimukselle, joka selvitti, että ihmisen vasemmassa sieraimessa on keski­määrin noin 120 nenäkarvaa ja oikeassa 112. Tiedosta on hyötyä, kun tutkitaan nenäkarvojen puutteen vaikutusta pälvikaljusta kärsivien immuunijärjestelmään.

Kemian ja geologian palkinto meni geologi Jan Zalasiewiczille. Hän tutki, miksi monet geologit nuolevat kenttätutkimuksissaan kiviä. Syynä on, että kosteasta pinnasta on helpompi tunnistaa kiven mineraalihiukkaset kuin kuivasta.

Mukana oli myös suomalainen ­psykologi Merita Turunen. Hän kuuluu kansainväliseen tutkimusryhmään, joka palkittiin kirjallisuuden alan Ig Nobelilla niin sanotun jamais vu -ilmiön tutkimuksesta. Jamais vu -Ilmiön vastakohta on useimpien tuntema déjà vu.

Jamais vu:ssa jokin tuttu sana tuntuu yhtäkkiä vieraalta, mikä synnyttää ihmisessä omituisen olon. Tutkimuskokeissa ihmiset toistivat yksittäistä sanaa useita kertoja, jolloin sana menetti merkityksensä.

Koneenrakennuspalkinnon saaneen Teksasin Rice-yliopiston tiimin kehittämien mekaanisten tartuntavälineiden inspiraation lähteenä ovat olleet kuolleet hämähäkit. Jujuna ovat kuolleen hämä­häkin jalat: ne ”sulkeutuvat” puristetun nyrkin lailla, mutta niitä voi ojentaa ­hydraulisen paineen avulla.

Fysiikan palkinnon saanut tiimi tutki sardellien seksuaalisen aktiviteetin vaikutuksia valtamerivesien sekoittumiseen ja valtamerivirtojen maailmanlaajuiseen kiertokulkuun.

Kaikki Ig Nobelilla palkitut tutkijat ­saivat pakkauksen ”Ig Pseudo Colaa” sekä kymmenen biljoonan Zimbabwen dollarin setelin. Viimeksi mainittu on hyper­inflaatiosta kärsivässä maassa valitettavasti lähes arvoton.