Apu

HSY:n ympäristöasiantuntija: Meillä ei ole varmaa ratkaisua lääkeaineiden kulkeutumiselle luontoon



HSY:n ympäristöasiantuntija: Meillä ei ole varmaa ratkaisua lääkeaineiden kulkeutumiselle luontoon

Vesistöjen tulevaisuus on vaikea kysymys.
Teksti Valtteri Mörttinen
Kuvat Toni Härkönen

Suomessa on käytössä useita 1970-luvulla rakennettuja jätevedenpuhdistamoita. Onko teknologia kehittynyt sen jälkeen, HSY:n ympäristöasiantuntija Aninka Urho?

– Ferrosulfaattiin perustuva puhdistus on ollut 1970-luvulta asti vallitseva toimimisen tapa, mutta itse prosessiin on tullut muutoksia ajan myötä. Kaikki ohjaus ja syöttö tapahtuvat nykyään automaation avulla. Täällä kukaan ei operoi mitään laitteita, vaan laitos pyörii itsenäisesti valvontaa lukuun ottamatta. Koska puhdistus on toteutettu laittamalla peräkkäin erilaisia prosesseja, puhdistamoihin voi suhteellisen pienellä remontilla tehdä teknisiä muutoksia esimerkiksi lisäämällä matkan varrelle uusia vaiheita.

Uusia puhdistamoita rakennetaan parhaillaan lähinnä kallion sisälle samalla tavalla kuin Viikinmäkikin on rakennettu. Esimerkiksi Tampereelle nousee keskustan laidalla haisevan Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon tilalle lähivuosina uusi laitos kallion sisään Sulkavuoreen. Mikä kallioon rakentamisen syy on?

– Ensinnäkin saadaan minimoitua nimenomaan niitä hajuhaittoja, kun hajut saadaan ohjattua keskitetysti piipun kautta ylöspäin – toisin kuin avolaitoksissa. Sen lisäksi työn tekeminen on turvallisempaa katetuissa olosuhteissa, kun säätila ei vaikuta toimintaan.

Maailman puhtaimmasta vedestä nauttivat suomalaiset tuottavat valtavan määrän jätevettä. Kestävätkö Suomen vesistöt koko ajan lisääntyvän käytön?

– Tämä on aika vaikea kysymys. Kyllä typpi, fosfori ja muut happea kuluttavat aineet saadaan nykyään putsattua todella hyvin, ja kehitystä jatketaan edelleen. Muut ainesosat kuten kuluttajakemikaalit ja lääkeaineet, joita kulkeutuu yhä luontoon, ovat se hankalampi kysymys. Siihen emme vielä oikein tiedä varmaa vastausta.

Julkaistu: 12.6.2018