Katajanokan vankilaan avatussa hotellissa kamerat tallentavat outoja hahmoja – Kulkeeko Risto Ryti yhä vanhassa sellissään?
Helsingin Katajanokalla toimi 165 vuoden ajan vankila, joka on nykyään hotelli. Vankien poistuttua talossa on havaittu muitakin kuin maksavia asiakkaita. Kuka käy öisin suihkussa, kuka kääntää ovenkahvaa? Mikä mies hiipii hiljaa kuntosalille?
Hotel Katajanokan historia on vaikuttava. Rakennuksen menneisyyttä ei ole mitenkään yritetty häivyttää tai peitellä – päinvastoin. Talo on täynnä viittauksia vankila-aikoihin: kaltereita ikkunoissa, rautaportteja käytävän seinillä, sellien ovia, tiilenpäitä ja vankislangia.
Entisten vankilaosastojen rakenne ei ole suuresti muuttunut, vaikka lattialla on nyt kokolattiamatot ja huoneet lukitaan sisäpuolelta.
Näkymiä ihasteli myös hotellin ulkomaalainen vieras, joka innostui napsimaan valokuvia entisen naistenosaston käytävistä. Jälkikäteen hän huomasi yhdessä kuvassa oudon yksityiskohdan: kolmannen kerroksen kaiteeseen nojasi nainen vanhanaikaisessa puvussa.
Mies oli varma, ettei kuvatessaan nähnyt paikalla ketään.
Hän näytti kuvaa henkilökunnalle. Nainen seisoi sellin kohdalla, jossa asui Hella Wuolijoki (1886–1954).
Tämä oli Virossa syntynyt, Niskavuori-näytelmistään tunnettu kirjailija ja vasemmistopoliitikko, joka toimi talvisodan aikana myös rauhanneuvottelijana. Jatkosodan aikana hän majoitti neuvostoliittolaisen desantti Kerttu Nuortevan kotiinsa sekä auttoi vihollisen tiedustelua, jäi kiinni ja vangittiin maanpetoksesta. Wuolijoelle haluttiin kuolemantuomio. Oikeudessa se vaihtui elinkautiseen vankeuteen, jota hän istui Katajanokalla muutaman vuoden. Sodan jälkeen Wuolijoki vapautettiin ja hänestä tuli Yleisradion pääjohtaja neljäksi vuodeksi.
