Apu

Homekoira on nuuskiva duunari - mikrobikasvustot on mahdollista löytää jo ennen oireita



Homekoira on nuuskiva duunari - mikrobikasvustot on mahdollista löytää jo ennen oireita

Suomessa on 30–40 yritystä, joissa työskentelee homeen haisteluun erikoistuneita koiria. Kessu, Timmi ja Papu ovat tämän alan ammattilaisia.
Teksti Antti Kiuru
Kuvat Lasse Lecklin

Kessu, Timmi ja Papu saapuvat työmaalle hyvissä ajoin. Kessu on tästä porukasta kokenein homekoira. Kessu rakastaa työntekoa ja ilmoittaa harmistuksensa heti, jos joku muu koirista pääseekin sen sijaan hommiin.

– Yksi koirista pääsee kerrallaan kohteeseen haistelemaan. Nuorin eli Papu on harjoitteluvaiheessa, joten sillä on vielä oppimista, koirien omistaja Leena Stenlund Espoon homekoirista kertoo.

Leena Stenlund on koulutettu rakennusterveysasiantuntija, kuntotutkija ja sisäilma-asiantuntija.

– Homekoiraohjaajista vain kahdella on rakennusterveysasiantuntijan koulutus, jolloin voi antaa myös ohjeita jatkoselvityksiin, rakennuksen kuntoon ja korjausehdotuksiin liittyen, Stenlund sanoo.

Homekoiraa käytetään paikantamaan hajuja sisätilassa. Näin päästään nopeimmin jäljille, missä kohdissa voi olla hometta.

Kessu pääsee ensimmäisenä sisään haistelemaan, eikä aikaakaan, kun olohuoneen nurkasta kuuluu haukahdus ja Kessu lyö tassulla lattiaa määrätietoisesti. Palkkioksi Kessu saa makupalan ja jatkokysymyksiä: ”Missä? Etsi!” Kessu alkaa nuuskia listan reunaa ja pysähtyy aika ajoin.

Koira löytää kohdat, joista mikrobiperäinen haju tulee sisälle. Vaurion syyn ja laajuuden tarkempi selvittely vaatii yleensä rakenteiden avaamista. Muiden havaintojen perusteella voi päätellä, mistä home voisi johtua, onko esimerkiksi patteri vuotanut.

Kessu töissä.

Kessu jatkaa työtään. Kaapit, sängynaluset ja nurkat nuuskutellaan huimaa vauhtia häntä heiluen. Seuraavaksi koira pysähtyy kylmäkomeron eteen ja taas kuuluu ääntelyä ja tassun pauketta laminaattia vasten. Kolmas kohta löytyy jääkaapin alta.

– Komeroon voi olla kondensoitunut kosteutta kylmiin pintoihin, ja tästä syystä välipohjaan on saattanut muodostua paikallisia mikrobikasvustoja. Jääkaapin alle on voinut valua rakenteisiin kondenssivettä, Stenlund toteaa.

Parikymmentä erilaista hometta

Homekoiran on osattava laaja hajukuva. Niitä koulutetaan homevaurioasunnoissa sekä rakennuksiin piilotettavien homekätköjen avulla. Rakennuksissa kosteusvaurioon viittaavia homesieniä on olemassa noin pariakymmentä eri laatua, ja lisäksi on sädesieni, joka on homeen kaltaisesti kasvava bakteeri. Koirille pystyy opettamaan lukemattomia eri hajua.

– Useimmiten homekoiria tilataan, kun asukkailla on epäilys homeesta joko hajun perusteella tai jopa oireita, jotka voisivat johtua sisäilmasta. Toinen yleinen syy käynnille on asunnon oston yhteydessä. Halutaan varmuus, ettei kiinteistössä ole hometta. Kolmantena on käynnit työpaikoilla, kouluissa, sairaaloissa ja päiväkodeissa. Sisäilmaongelmien selvittämisessä on tärkeää, että oireet ja hajut otetaan tosissaan ja selvittämiseen pyydetään alan asiantuntija, Leena Stenlund toteaa.

Homeiden aineenvaihduntatuotteet vaihtelevat sen mukaan, millaisia yhdistelmiä syntyy, kun eri homeet kohtaavat. Osa aineenvaihduntatuotteista on myrkyllisiä. Yhdistelmiä on todella kirjava paletti, ja myös ihmisten niistä saamat oireet ovat yksilöllisiä. Homeitiöitä voi olla huoneilmassa epäsäännöllisesti esimerkiksi vuodenajasta, tuuletuksesta ja lämpötilasta johtuen. Eri olosuhteissa mikrobit tuottavat erilaisia aineenvaihduntatuotteita.

– Homeiden haju tulee muun muassa siitä, että homeet haluavat itselleen elintilaa ja koettavat ilmaan päästämillään aineenvaihduntatuotteilla estää esimerkiksi toisten homeiden leviämisen tai pilkkoa ravintoa ympäristöstä. Vahvimmat homeet saavat näin elintilaa enemmän, Leena Stenlund kertoo.

Usein homeet reagoivat myös lämpötilojen tai kosteuden vaihteluun.

– Esimerkiksi desinfioimista ei suositella, koska sillä voi vahingossa tehdä palveluksen vahvemmille homelaaduille, kun heikommat kuolevat päältä pois.

Home pitää poistaa, oli oireita tai ei

Myös rakennusterveysasiantuntija ja mikrobiologi Miia Pitkäranta toteaa, että lähtökohta on se, että jos hometta on jossain, se pitää poistaa, vaikka siitä ei mitään oireita sillä hetkellä olisikaan.

– Jos asukas epäilee saavansa oireita homeesta, ensin pitää järjestää tutkimuksia asunnossa. Koska oireen kokemukset ovat subjektiivisia, voi tulla helposti tyrmätyksi, sillä usein kyse on näkymättömistä homeen aiheuttamista piilovaurioista.

Ensiksi kannattaa olla yhteydessä kiinteistön omistajaan tai isännöitsijään. Jos talo on oma, voi suoraan tilata kuntotutkimuksen. Terveysviranomaisiin tulee olla yhteydessä, jos omistaja ei ole halukas tekemään tutkimusta, Pitkäranta muis­tuttaa.

– Riittävään tutkimukseen kuuluu riskiarvio rakennuksesta ja kuntotutkimukset. Kuntotutkija tekee arvion haittaolosuhteista. Tällä paperilla voi mennä sitten lääkärin vastaanotolle, jolloin lääkäri osaa tehdä arvion potilaan oireiden aiheuttajasta. Muuten lääkärin on vaikea arvuutella, johtuvatko oireet homeesta vai jostain muusta. Taustalla pitää olla objektiivinen tutkimus rakennuksesta, Miia Pitkäranta painottaa.

Lista sairauksista, joita voi epäillä homeesta johtuviksi, on pitkä. Homeoireita voivat olla esimerkiksi päänsärky, nuha, äänen menettäminen, yskä tai huimaus. Oireet voivat olla myös henkisiä, kuten masennus. Kaikki oireet ovat yksilöllisiä ja riippuvat useasta eri tekijästä.

– Hometalot eivät ole vain Suomen ongelma, mutta monessa muussa paikassa aikaa vietetään vähemmän sisällä ja ikkunoita pidetään enemmän auki kuin pohjoisessa ilmanalassa, Pitkäranta kertoo.

Tarkkuutta purkuvaiheessa

Mikrobivaurioituneet rakenteet tulee purkaa ohjeistussäännön mukaan, vähän samaan tapaan kuin vaikka asbestitapauksissa. Pitkäranta varoittaa, ettei kenenkään tulisi purkaa tiloja ilman itsensä ja ympäristön suojausta.

– Purkaminen edellyttää tilan alipaineistusta. Likainen ilma puhalletaan suodattimen kautta ulos ja korjattava tila tulee suojata niin, ettei pöly leviä käytössä oleviin tiloihin, Pitkäranta painottaa.

Homevaurioiden ehkäisemiseksi tärkeintä on kaikenlainen vedenohjaus.

– Katot ehjinä, asianmukaiset sadevesien reitit ja kunnossapidetyt salaojat sekä kaikki sisä- ja ulkokosteuteen liittyvät asiat, kuten ikkunaliittymät, kittaukset ja ikkunapuitteet. Rakenteiden kunnossa pitäminen on tärkeää. Ilmanvaihto voi vaikuttaa oleellisesti rakennuksen sisäilman laatuun ja sisätiloissa esiintyviin hajuihin. Ilmanvaihdon toiminta tulee tarkastuttaa muiden tutkimusten yhteydessä.

Kaikkien talotyyppien rakenteissa on omat ongelmansa.

Papu etsii.

Kun ajamme Leena Stenlundin kanssa pientaloalueella, hän huomaa monessa talossa kosteusjälkiä ja kupruilevia maalipintoja.

– Usein jo ulkoapäin näkee talotyyppien perusongelmat ja mistä vikaa voisi alkaa etsiä. Toisaalta joskus yllättyy, että ongelma onkin jossain ihan muualla. Ehkä eniten ongelmia on 1970–80-luvuilla rakennetuissa matalaperusteisissa taloissa, joissa on valesokkeli tai muu riskirakenne. Matalissa taloissa lattiapinta on hyvin lähellä maan pintaa ja kosteus pääsee kapillaarisesti rakenteisiin.

– Toinen ongelmallinen riskirakenne on samoihin aikoihin tehdyt tiilirakenteiset talot, joissa sateen tai kosteusvaurioiden kastelemat seinärakenteet eivät pääse kuivumaan ja eristemateriaaleihin voi muodostua paikallisia mikrobikasvustoja. Rakenteiden raoista pääsee sitten epäpuhtauksia ja hajuja sisäilmaan, hän jatkaa.

Käytännössä suurimmat ongelmat liittyvät maaperästä tulevaan kosteuteen.

– Esimerkiksi rintamamiestaloissa yleisin vika on kellarissa. Siellä on usein betonialapohja ja betonirakenteiset maanvastaiset seinät. Usein näkee selkeitä jälkiä kosteudesta kellarin sisäpinnoilla.

Stenlundin mukaan toinen ongelma on kattovuodot. Yläpohjaa tutkiessa löytyy usein jälkiä vesivuodoista, vettä on voinut valua rakenteisiin vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Kaikki remontit tehdään yleensä liian myöhään, vasta sitten, kun kosteudesta tulleita ongelmia on jo näkyvissä.

– Myös uudisrakennuksissa on paljon ongelmia. Kiire, huolimattomuus ja työn valvonnan puute ovat yleisiä syitä, jonka seurauksena tapahtuu rakennusvirheitä.

Jokainen rakennus vaatii joskus kunnollisen peruskorjauksen

Leena Stenlund pysäyttää auton, ja Kessu, Timmi ja Papu pääsevät kävelylle. Työpäivä on ohi ja vapaa-aikana voi leikkiä ja haistella raikasta ilmaa ja toisten lajitoverien kiinnostavia viestejä.

Stenlund toteaa, että kaikki rakennukset vaativat jossain vaiheessa kunnollisia peruskorjauksia.

– Ei ole olemassa taloa, joka ei elinkaarensa aikana vaatisi perusteellista huoltamista ja rakenteiden uusimista. Ajoissa tehty remontti tulee aina halvemmaksi.

Julkaistu: 24.4.2018