Kahvilan biojäte voi vielä olla rakentajan aarre. Sen todistaa australialaisen Royal Melbourne Institute of Technologyn (RMIT) tutkimus, jonka mukaan betonin lujuus parani 30 prosenttia, kun sen yhtenä ainesosana käytettiin kuiva­tislattuja kahvinpuruja.

Tutkijoiden uusi betoninvalmistus­resepti saattaa ratkaista monta ongelmaa.

Australia tuottaa vuosittain 75 miljoonaa kiloa kahvinpuruja, ja valtaosa päätyy kaatopaikoille. Maailmanlaajuisesti poroa kertyy peräti kymmenen miljardia kiloa. Biojätteen hajoaminen taas tuottaa metaania ja hiilidioksidia lämmittämään ilmastoa entisestään.

Betoni valmistetaan tavallisesti sementistä, hiekasta, murskatusta kiviaineksesta ja vedestä. Kahvinpuruilla voisi ­hillitä luonnonhiekan käyttöä. Rakennushankkeissa käytetään vuosittain lähes 50 miljardia tonnia luonnonhiekkaa.

– Inspiraatio oli löytää innovatiivinen tapa käyttää suuria määriä kahvijätettä rakennusprojekteissa. Antaa kahville uusi elämä sen sijaan, että jäte päätyy kaatopaikoille, sanoo RMIT:n tutkijatohtori Rajeev Roychand.

Kahvinpurujen kaltaisia orgaanisia aineita ei voi lisätä betoniin sellaisenaan, sillä poroista vuotavat kemikaalit heikentävät rakennusmateriaalin lujuutta. Tutkijat muuttivat kahvinpurut biohiileksi kuivatislauksessa eli pyrolyysissä. Siinä orgaaninen aine kuumennetaan ilman happea. Biohiili valmistettiin kahdessa eri lämpötilassa, ja sitä sekoitettiin betoniin eri suhteissa.

Lujinta betonia saatiin, kun kuiva­tislauslämpötila oli 350 astetta ja 15 prosenttia betonin luonnonhiekasta korvattiin biohiilellä.

Vielä on silti matkaa siihen, että rakennus­työmailla päästään sekoittamaan betoniin kahvinpuruja. Tutkijat ­siirtyvät ensin kenttäkokeisiin.

– Monet orgaanisen jätteen hävittämisen kanssa kamppailevat kunnat ovat osoittaneet kiinnostusta työtämme ­kohtaan. Pääsemme mukaan kuntien tuleviin infrastruktuuriprojekteihin, joissa erilaista orgaanista jätettä käsitellään kuivatislaamalla.

Tutkimus on julkaistu Journal of ­Cleaner Production -tiedelehdessä.