”Millään muulla maalla ei ole vastaavaa” – Henna Virkkunen näytti eurooppalaisille kollegoilleen suomalaisen erikoisuuden, se oli heistä yhtä aikaa vaikuttavaa ja masentavaa

Kolmenkymmenen metrin syvyydessä Helsinginniemen peruskallio tarjoaa seinät lasten sisäleikkipuistolle, liikuntahallille ja salibandykentälle. Jos vaara uhkaa, 72 tunnissa tilat muuttuvat väestönsuojaksi, joka suojaa pommeilta ja säteilyltä tuhansia ihmisiä.

Tähän Hakaniemen torin alle louhittuun luolaan Henna Virkkunen, Suomen EU-komissaari ja komission johtava varapuheenjohtaja, toi neljä kollegaansa käymään helmikuun lopulla.

Yhtä aikaa todella vaikuttavaa ja todella masentavaa, Virkkunen tiivistää vieraidensa tunteet.

– Oikeastaan millään muulla maalla ei ole vastaavaa järjestelyä olemassa, vaikka pitäisi olla, hän sanoo.

Väestönsuoja on suomalainen erikoisuus, esimerkki varautumisesta pahimpaan, ja juuri nyt myös huutomerkki muulle Euroopalle siitä, että turvallisuudesta pitää ottaa suurempi vastuu kuin mitä on tehty.

Henna Virkkusen vastuulla komission varapuheenjohtajana ovat teknologia, turvallisuus ja demokratia. Jo syksyllä ennakoitiin, että Virkkusen työpöydälle tulee asioita, jotka ovat keskeisiä tällä kaudella. Tuskin kukaan kuitenkaan arvasi, miten nopeasti ja rajusti tämä tapahtui.

Euroopan turvallisuutta ja demokratiaa vastaan hyökätään nyt poikkeuksellisen kovaa ja monelta suunnalta.

Kun Donald Trump aloitti Yhdysvaltojen presidenttinä tammikuussa, alkoi tapahtua. Trump otti yhteyttä Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin ja näyttää nyt pelaavan tämän pussiin. Sitten Trump nimitti Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä diktaattoriksi ja läksytti tätä kameroiden edessä Valkoisessa talossa.

Teknologia- ja somejätit ryhmittyivät kilvan Trumpin taakse, ja varapresidentti J. D. Vance syytti Eurooppaa sananvapauden vastaisesta toiminnasta.

Viime viikkoina on käynyt selväksi, ettei Yhdysvallat näe Eurooppaa enää sellaisena vahvana, arvot jakavana liittolaisena, joka se on vuosikymmenet ollut. Päinvastoin Eurooppa näyttää olevan ideologinen vastustaja.

Henna Virkkunen sanoo, että Euroopassa on nojauduttu liikaa Yhdysvaltain apuun.

– On tietenkin tehty virhe. Monet Euroopan maat tuudittautuivat vuosikymmenet sellaiseen rauhan aikaan, että mikään ei meitä enää uhkaa.

Virkkusen mielestä Yhdysvaltojen vaatimus on oikea: Euroopan maiden pitää kantaa itse enemmän vastuuta turvallisuudestaan.

– Euroopalla on nyt kiire saada nopeasti tukea Ukrainalle tässä tilanteessa, ja Euroopalla on kiire vauhdittaa omaa puolustusteollisuuttaan.

Samalla EU:n tavoitteena on edelleen, että Yhdysvallat pysyy mukana Ukrainan tuessa.

Euroopassa on yli 200 miljardin euron arvosta Venäjän keskuspankin jäädytettyjä varoja. Olisiko nyt aika ottaa nämä käyttöön?

– Tätä arvioidaan koko ajan juridisesti, koska on ihan selvää, että Ukraina tarvitsee merkittävästi apua sekä sodankäyntiin, koska se on hyökkäyksen kohteena, että infrastruktuuriin, jota on tuhottu arviolta 500 miljardin edestä, Virkkunen sanoo.

Tähän mennessä on käytetty jäädytettyjen varojen tuottoja. Toisen omaisuuden ottaminen kokonaan haltuun on Virkkusen mukaan asia, jolle halutaan laaja kansainvälinen hyväksyntä ja päätös.

– EU pyrkii toimimaan kansainvälisen lain ja järjestyksen mukaan, mikä on tietysti myös hankalaa, koska on yhä enemmän maita, jotka eivät toimi näin ja irtautuvat kaikista sopimuksista. Meillä on kuitenkin linja, että emme halua vastata laittomuuksiin laittomuuksilla.

Digikomissaarina Virkkunen vastaa myös tekoälyn sääntelystä. Pähkinänkuoressa tarkoitus on varmistaa, että ihmiset ohjaavat teknologiaa, eikä toisin päin.

– Ennen kuin teknologia alkaa päättää, kuka saa opiskelu- tai työpaikan tai pankkilainan tai miten liikenne tai sairaala toimii, järjestelmien pitää olla testattuja, hän havainnollistaa.

Myös sosiaalisen median alustojen valvonta on Virkkusen pöydällä. Siihen hänellä on selkeä pääperiaate.

– Se mikä on laitonta yhteiskunnassa muutenkin, on laitonta myös internetissä.

Virkkusen mielestä digisääntelyä pitää silti paikoin vähentää. Valmistelussa on paketti, jossa käydään läpi, miten sitä voidaan yksinkertaistaa.

Tapaamme kulman takana eduskunnasta, Helsingin Taidehallissa, jonka vaaleanpunaiseen taittava julkisivu pyöreine medaljonkikuvioineen kertoo, että täällä arvostetaan kauneutta. Linnut kujertavat, ja ainoa merkki talvesta on jalan alla rahiseva hiekoitushiekka.

Lupaus keväästä saattaa kuitenkin olla hämäystä, niin kuin moni asia tänä päivänä: jotain, jota on totuttu ajattelemaan, mutta joka ei pidäkään paikkaansa.

Tilanteet ovat viime viikkoina edenneet sellaisella vauhdilla, että monia on hirvittänyt. Henna Virkkunen on ollut näköalapaikalla, keskellä tätä pyöritystä. Mutta vaikka tavallisten ihmisten silmissä maailma näyttää tulleen hulluksi, Virkkunen ei halua maalata uhkakuvia eikä hötkyillä.

Hän ei osaa nimetä mitään yhtä tiettyä hetkeä, joka olisi pysäyttänyt. Edes uutinen siitä, että Yhdysvallat keskeytti Ukrainan aseavun ja tiedustelutiedon jakamisen, ei ollut hänelle sellainen.

Sen sijaan Virkkunen kertoo, että ilmassa on paljon huhuja ja puheita. Ennen kuin reagoi, pitää tarkistaa, ovatko lähde ja tämän tiedot luotettavia.

– Nyt on meneillään paljon erilaista uhoa ja propagandaa. Pitää pystyä pitämään pää kylmänä, eikä voi lähteä kaikkeen mukaan, hän sanoo.

Osasiko Virkkunen komissaarin työhön lähtiessään arvata, mitä on luvassa?

– Ei sitä ikinä tietenkään täysin tiedä, mitä tuleman pitää. Mutta oletin kyllä, ettei mitään kovin seesteistä menoa tule olemaan.

Aamulla Henna Virkkunen on ollut käymässä eduskunnassa valiokuntien kuultavana. Eduskunta on Virkkusen entinen työpaikka, mutta siitä kun hänellä oli siellä työhuone on yllättävän kauan, yli kymmenen vuotta.

Henna Virkkunen nousi vaativiin tehtäviin nopeasti. Vuonna 2007 hänet valittiin eduskuntaan, ja jo seuraavana vuonna ensimmäisen kauden kansanedustajasta tuli opetusministeri. Sen jälkeen hän oli muun muassa kuntaministeri. Virkkusen ajama kuntauudistus ei kuitenkaan onnistunut.

Virkkusta ennakoitiin kokoomuksen johtoon, mutta hän päätti pyrkiä Euroopan parlamenttiin.

Meppiaikana vuodesta 2014 lähtien Euroopassa on seurannut kriisi toisensa perään: Venäjän Krimin-miehitys, Isisin nousu ja jihadistiset terrori-iskut, maahanmuuttokriisi, Brexit, koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Taisteluja käydään paitsi sotatantereilla myös raaka-aineista ja teknologioista.

Nyt Virkkuseen kohdistuu ehkä enemmän odotuksia kuin koskaan. Hän kertoo, että 18 vuotta politiikassa ovat kuitenkin opettaneet käsittelemään paineita.

– Tiedän, että pystyn hoitamaan oman osani, mutta ihan kaikkia maailman murheita en voi kantaa enkä pysty ratkaisemaan.

Työpäivät venyvät myöhään, ja iltalennon jälkeen Virkkunen on usein kotona puoliltaöin. Kuppi teetä, illan uutiset ja seuraavan päivän asioiden läpikäynti. Sitten nukkumaan.

– Yleensä arjessa ei ole semmoista, että tulisin illalla niin aikaisin kotiin, että jotenkin rentoutuisin sen jälkeen, hän sanoo.

Aamuisin Henna Virkkusella on tapana herätä kuudelta ja aloittaa päivä polkemalla kuntopyörää puolisen tuntia. Sunnuntairutiini on juosta puolimaraton, 21 kilometriä. Itse asiassa Virkkunen tykkää juosta vieläkin pidempiä matkoja, vaikka 85 kilometriä. Kesäisin hän harrastaa triathlonia.

Hän toppuuttelee kuitenkin heti, kun liikkumista erehtyy kutsumaan urheiluksi.

– En sanoisi, että olen mikään kova urheilija. Harrastan liikuntaa.

Ihan perusharrastajalta ei kuitenkaan kuulosta se, että muutama vuosi sitten Virkkunen osallistui Erikoisjoukot-realitysarjaan. Siinä kilpailijat suorittivat tehtäviä, joiden kaltaisista erikoisjoukkoihin pyrkivän sotilaan on päästävä läpi. Virkkunen kertoo lähteneensä mukaan, koska sarjaa markkinoitiin Suomen rankimmaksi tv-ohjelmaksi.

– Halusin mennä epämukavuusalueelleni, kokeilla miltä se tuntuu. Yleensä nautin aina liikunnasta ja olen siellä omalla mukavuusalueellani. En mene ikinä veren maku suussa.

Yhdessä tehtävässä piti pudottautua helikopterista seitsemän metrin korkeudesta veteen. Virkkusen selkänikama murtui ilmeisesti tässä tehtävässä. Hänen kisansa loppui kuitenkin vasta myöhemmin.

Ensimmäiseen kolmeen kuukauteen Virkkunen ei pystynyt harrastamaan liikuntaa. Se oli kova paikka. Tuli uniongelmia, joita hänellä ei ollut koskaan aiemmin ollut.

Toipumisessa meni kaikkiaan pari vuotta. Vaikka murtuma parani, nikama jäi kasaan.

– Jos katson videolta itseäni kävelemässä, huomaan, että on jäänyt tietynlainen jäykkyys. En tiedä, olenko ikinä ollut kovin notkea, mutta nyt ainakin näytän entistäkin jäykemmältä, hän naurahtaa.

Liikunnan lisäksi Virkkuselle tärkeä asia politiikan ulkopuolisessa maailmassa ovat hevoset. Ne ovat kulkeneet mukana lapsesta asti.

Nyt Virkkunen omistaa kolme suomenhevosta. Hevosrotu on hänelle tärkeä. Historiassa suomenhevoset ovat tehneet osansa maatilan töistä, olleet liikkumisväline ja auttaneet sodissa.

Virkkusen hevosista yksi varsoo kesällä, ja kaksi muuta on ravihevosia. Matteus on starttivuorossa seuraavana päivänä. Se on tuonut omistajalleen rahaakin.

– Matteus on tienannut noin 60 000 euroa. Se on semmoinen vähän tavallista parempi hevonen, Virkkunen sanoo.

Hän lisää, että hevoset ovat opettaneet hänelle paljon: tekemään töitä, sitoutumaan ja toimimaan kriisitilanteissa.

– Silloin on tärkeää, että pysyy koko ajan rauhallisena.

Sillivoileipä ja kahvi Taidehallin kahvila-ravintolasta ovat Henna Virkkusen lounas tänään. Kalenteriin ei ole jäänyt tilaa lounastauolle.

Virkkunen asuu pääasiassa Brysselissä mutta pyrkii viettämään joka toisen viikonlopun Suomessa. Kotimaasta hän vie mukanaan Brysseliin ruisleipää ja puolukoita sekä viestiä siitä, että Suomelle on turvallisuuden kannalta tärkeää, että itäiset alueet ovat asuttuja ja elinvoimaisia. Ettei jää tyhjiä alueita.

– Se on koko komissiossa nyt erittäin hyvin noteerattu ja mukana eri ohjelmissa. Nyt tietysti odotus on, että saadaan enemmän käyttöön rahoitusvälineitä, joilla pystytään uudistamaan siellä elinkeinoja.

EU-komissio kertoi maaliskuun alussa uudesta 150 miljardin euron rahoitusvälineestä, josta jäsenmaat voivat hakea lainoja puolustusinvestointeihin. On linjattu, että itäisten maiden pitää olla puolustushankintojen pääalue. Itäiset alueet on sisällytetty myös maatalouspolitiikan ohjelmaan, Virkkunen lisää.

Turvallisuusajattelussa ja varautumisessa Suomi on Virkkusen mielestä malliesimerkki. Hän innostuu puhumaan yleisestä asevelvollisuudesta. Lähes kaikissa suomalaisperheissä joku on käynyt varusmiespalveluksen. Sitä kautta maanpuolustus on meillä lähellä arkea.

Virkkusella itsellään on tästä tuore kokemus. Hänen poikansa päätti jouluna vuoden asepalveluksen.

– Näyttää siltä, että se on nuorille luonnollinen asia, että totta kai mennään. Se otetaan hyvin vakavasti ja sitoutuneesti.