Miltä tuntuisi päästä junalla Helsingistä Jäämerelle alle kolmessa tunnissa? Kiinassa niin huima matkanopeus on kohta totta
China Railways kertoi testistä, jossa luotijunan nopeus ylsi maailmanennätyslukemaan 453 km/h.
Huippunopeista luotijunista on tullut yksi Kiinan kehityksen ja talousnousun symboleista. Maassa on rakennettu ällistyttävän nopeaan tahtiin luotijunaverkostoa, jonka ratapituus on tänään 40 000 kilometriä. Vuoteen 2035 mennessä luotijunien rataverkoston on määrä kattaa kaikkiaan 70 000 kilometriä.
Kiinan rautateiden nopeimmat luotijunat taittavat matkaa 350 kilometrin tuntivauhdilla. Käynnissä olevan CR450 tiede- ja teknologiainnovaatiohankkeen tavoitteena on, että junien toimintanopeus nostetaan 400 kilometriin tunnissa. Silloin tuhannen kilometrin matka Pekingistä Shanghaihin taittuisi 2,5 tunnissa.
Kesäkuun lopussa China Railways kertoi saaneensa onnistuneesti päätökseen testit, joissa luotijunan nopeus ylsi maailmanennätyslukemaan 453 kilometriä tunnissa. Testi tehtiin Itä-Kiinassa Fuzhoun ja Xiamenin kaupunkien välisellä radalla, ja huippunopeus saavutettiin Meizhoun merenlahden ylittävällä sillalla, uutisoi EurAsian Times.
Kaupungista toiseen sähkön voimalla kulkevat luotijunat tarjoavat kätevän ja ympäristöystävällisen vaihtoehdon lentomatkustamiselle.
Luotijuniakin suurempiin nopeuksiin yltävät maglev-junat (magnetic levitation). Ne hyödyntävät voimakkaita sähkömagneettisia kenttiä ja etenevät ”leijuen” hieman radan yläpuolella.
Tällä hetkellä Kiinassa toimii yksi maglev-yhteys. Pudongin lentokentän ja Shanghain keskustan väliin jäävät 30 kilometriä taittuvat runsaassa seitsemässä minuutissa. Junan huippunopeus on 500 kilometriä tunnissa.
Maglev-junia on käytössä myös Japanissa ja Etelä-Koreassa. Niiden yleistymistä hidastaa merkittävästi se, että ne eivät sovi yhteen perinteisen ratainfrastruktuurin kanssa. Maglev-junien ja niiden tarvitseman oman rataverkoston rakentaminen vaatisi valtavia investointeja.
Suomen nopeimpia junia ovat Pendolinot. Niiden maksiminopeus on 220 kilometriä tunnissa. Ne kulkevat noin kymmenen kertaa nopeammin kuin Suomen ensimmäinen höyryjuna, kun sillä aloitettiin Helsingin ja Hämeenlinnan välinen liikennöinti vuonna 1862.
