Helottaako jännitys naamalla vai onko punoituksen taustalla ihosairaus? – 5 vinkkiä ehkäisyyn ja lievitykseen

1. Hyväksy punastelu

Punastuminen johtuu ihon pintaverisuonien laajenemisesta ja verimäärän lisäyksestä ihon pinnassa. Taipumus on yksilöllinen, sillä viesti hermosta verisuoneen kulkee jokaisella hieman omaa tahtiaan. Ihotyypilläkin on väliä: vaaleassa ihossa punerva sävy erottuu herkemmin.

Kun jännitys laukeaa, autonominen hermosto rauhoittuu ja punastus katoaa. On myös tavallista, että tunne on punastusta suurempi. Muut eivät välttämättä kiinnitä siihen huomiota, mutta itse kokee helottavansa tulipunaisena. Mikäli punoitukseen liittyy kuumotusta tai pistelyä, kiusaantunut tunne vain voimistuu. Jännityksestä johtuvaan punoitukseen voi liittyä myös hikoilua ja vapinaa, sillä näiden kaikkien oireiden taustalla on autonominen hermosto.

Punastelutaipumukselle ei varsinaisesti mahda mitään. Se ei kuitenkaan ehkä kiusaa enää yhtä paljon, kun hyväksyy, että punastuminen on ominaisuus siinä missä muutkin. Sitä paitsi punastelu voi myös olla söpöä – kaikki eivät suinkaan pidä sitä nolona.

2. Vältä alkoholia

Ihon punoittaminen voi johtua myös fyysisestä rasituksesta, kuten urheilusta. Silloin se kuuluu asiaan ja laskee yksilölliseen tahtiin, kun rasitus väistyy. Lisäksi se voi olla jonkin ihotulehduksen merkki, jolloin se häviää vasta, kun tulehdus häviää.

Niin ikään pysyvästi laajentuneet ihon pintaverisuonet näyttävät kauempaa katsottuna punoitukselta, vaikka kyse ei ole enää verisuonen seinämän laajenemisliikkeestä. Joskus syynä tähän on runsas alkoholin käyttö. Silloin punoitusta voi olla muuallakin kuin kasvoissa. Kaikilla runsaasti juovilla iho ei kuitenkaan punoita, vaan perimä ja ihotyyppikin vaikuttavat asiaan.

Toinen syy pysyvästi laajentuneisiin pintaverisuoniin on ruusufinni eli rosacea. Se on iän myötä yleistyvä kasvojen ihon tulehduksellinen sairaus. Taudin ensioire on usein äkillisesti lehahtava punoitus, josta käytetään nimeä flush. Sen voi laukaista esimerkiksi alkoholi tai tuliset mausteet, kuten chili. Jos huomaat näin käyvän, altistavia tekijöitä kannattaa vältellä. Ruusufinnin muita oireita ovat märkänäppylät, kuivasilmäisyys ja joskus harvoin nenän talirauhasten liikakasvu.

Suomalaisista aikuisista ruusufinniä on jopa joka kymmenennellä, jos lievätkin punoitusoireet lasketaan mukaan. Lievästi punoittavasta ihosta puhutaan couperosa-ihona, mutta termi on puhtaasti kosmeettinen. Itse asiassa kyse on usein ruusufinnin oireesta. Rajanveto on kuitenkin vaikeaa, sillä kaikille punoitusherkille ei kehity ruusufinniä.

3. Suojaudu säältä

Auringon UV-säteily yleensä pahentaa ruusufinniä, etenkin keväällä. Siksi iho tulisi suojata hyvin jo maaliskuussa ja jatkaa suojausta lokakuuhun asti. Suojavoiteen kertoimeksi kannattaa valita 50. Hajustettuja voiteita on hyvä välttää, koska ne usein ärsyttävät ihoa. Myös leveälierinen hattu suojaa kasvoja.

Jos rosacea-iho ärtyy auringossa, viilennä sitä kylmällä kääreellä ja kosteuta perusvoiteella. Kun säilytät voidetta jääkaapissa, se toimii samalla viilentäjänä.

Ruusufinni reagoi myös lämpötilan äkillisiin vaihteluihin. Pakkasesta lämpimään tullessa ihon pintaverisuonet laajenevat kaikilla, mutta ruusufinniä sairastavilla tämä ilmiö on liiallinen ja tuntuu siksi pahalta. Tilanteeseen voi vaikuttaa suojautumalla viimalta hupulla, jossa on tekokarvareunus. Se pysäyttää viiman. Myös kommandopipoa voi kokeilla.

4. Hoida hellästi

Rosacea-ihoa kannattaa kohdella hellästi silloinkin, kun ruusufinni on lähes oireeton. Tärkeintä ovat puhtaus ja kosteutus. Käytä herkälle ja helposti reagoivalle iholle tarkoitettuja kosmetiikkatuotteita. Valikoimissa on sekä rosacea- että couperosa-iholle suunniteltuja valmisteita. Vältä voimakkaita kuorintoja ja muuta ihon mekaanista rasitusta. Liian kovakourainen ihonhoito voi pahentaa ruusufinniä.

Omalle ihollesi parhaimmat voiteet ja meikit löydät vain kokeilemalla. Iho kyllä kertoo, mikä sopii ja mikä ei. Kannattaa pysyä luottotuotteissa ja tehdä vain yksi muutos kerrallaan.

5. Mene lääkäriin

Jos ihon punoitus häiritsee tai siihen liittyy muita arkea haittaavia oireita, hae apua ihotautilääkäriltä. Hoitosuunnitelma tehdään sen mukaan, mistä oireilu johtuu. Kasvojen punoitusta voi liittyä ruusufinnin lisäksi muihin ihosairauksiin, kuten atooppiseen ihottumaan ja tali-ihottumaan.

Ruusufinnin näppyjen, lehahtelun ja tulehduksen hoitoon käytetään erilaisia lääkevoiteita. Pysyvästi laajentuneita pintaverisuonia voidaan myös polttaa esteettisistä syistä umpeen verisuonilaserilla. Sillä ei kuitenkaan ole vaikutusta uusien suonien muodostumiseen.

Asiantuntija: ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Martta Jokinen, Ihosairaala.