Apu

Hellekesistä voi tulla vielä kuumempia – jokainen helleaalto lämpimämpi kuin se olisi ollut kolmekymmentä vuotta sitten

Hellekesistä voi tulla vielä kuumempia – jokainen helleaalto lämpimämpi kuin se olisi ollut kolmekymmentä vuotta sitten
Tutkimukset ovat jo osoittaneet, että Kanadassa tänä kesänä mitatut, jopa lähes 50 asteen helteet eivät olisi olleet mahdollisia ilman ilmastonmuutosta.
Julkaistu: 2.8.2021

Poikkeuksellisen pitkä helle- ja kuivuuskausi katkesi lopulta Suomessa viime viikon lopulla. Tämän kesän kokemusten perusteella ei silti voi olettaa, että helleaaltoja tulee nykyistä useammin. Sen sijaan voidaan varautua siihen, että kun helteet alkavat, kohoavat lämpötilat korkeammalle kuin ennen.

– Tiedetään, että jok’ikinen helleaalto nykyisessä ilmastossa on lämpimämpi kuin se olisi ollut kolmekymmentä vuotta sitten, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen. Hän johtaa Ilmatieteen laitoksen ilmastontutkimusohjelmaa.

Tämän kesän pitkä, kuuma ja kuiva jakso johtui Suomen päälle lukkiutuneesta korkeapaineesta, joka päästi puskemaan etelästä lämmintä ilmaa.

– Tutkimusten perusteella ei voida vielä sanoa, yleistyvätkö tällaiset lukkiutuneet tilanteet ilmastonmuutoksen vuoksi.

Helleputken ennätys Kouvolassa

Korhosen mukaan tutkimukset ovat jo osoittaneet, että Kanadassa tänä kesänä mitatut, jopa lähes 50 asteen helteet eivät olisi olleet mahdollisia ilman ilmastonmuutosta.

Suomessa helleraja on 25,1 astetta. Tänä kesänä helleputken kaikkien aikojen ennätys mitattiin heinäkuussa Kouvolan Anjalassa. Siellä elohopea nousi 31 päivää peräkkäin yli hellerajan.

Korhosen mukaan helleputket eivät ole uusi normaali lähivuosikymmeninä.

– Vuosisadan lopulla poikkeuksellisen lämpimät kesät ovat Suomessa tätä kesää selvästi kuumempia, jos ilmastonmuutosta ei pystytä jarruttamaan, sanoo Korhonen.

Tämän kesän helteiden perusteella ei voi päätellä mitään ensi kesästä.

Ilmatieteen laitos pystyy ennustamaan säätä tyypillisesti noin viiden päivän päähän, minkä jälkeen ennusteen epävarmuus kasvaa.

Maatalous kovilla

Poikkeuksellisen kuiva kesä on koetellut maataloutta. Erityisesti viljat ovat kärsineet kuivuudesta. Enää sateet eivät todennäköisesti ehdi parantaa satoa.

Perunalle, sokerijuurikkaalle ja muille vihanneksille hellejakson jälkeen alkaneista vesisateista voi silti edelleen olla hyötyä.

Helteiden vuoksi myös eläinten tuotantotiloja on jouduttu viilentämään.

Kuivuuden lisäksi ilmaston lämpeneminen kasvattaa vuosittaisia sademääriä. Myös matalapaine voi lukkiintua jollekin alueelle pitkäksi aikaa ja aiheuttaa tulvia, kuten kävi tänä kesänä Saksassa.

– Suomessa vastaavanlainen tulviminen ei ole todennäköistä, Hannele Korhonen kertoo.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia yksittäiselle vuodelle on mahdoton ennustaa. Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta, kannattaa Korhosen mukaan puhua vuosikymmenien yli ajoittuvista keskiarvoista. Niiden perusteella esimerkiksi Välimeren alue kuivuu entisestään.

– Mitä nopeammin globaaleja päästöjä leikataan, sitä pienemmäksi muutos jää. Ehdottomasti tilanteelle kannattaa tehdä nyt mahdollisimman paljon, sanoo Korhonen.

Tästä on kyse

Pitkällä aikavälillä Suomen hellejaksot muuttuvat vieläkin lämpimämmiksi, ellei ilmastonmuutosta jarruteta. Tämän kesän poikkeuksellisen pitkän hellejakson jälkeen on silti mahdoton ennustaa lähivuosien säätä.

Poikkeuksellisen kuiva kesä on luonut otolliset olot myös metsäpaloille. Kuva Kalajoen suurpalosta viime viikolta.
Kommentoi »