Apu

Helena Petäistö: Eskolan kyläkoulu on menestystarina – Todistusten keskiarvo yli 9 ja harjoittelijat Euroopasta antavat puhtia aktiiviseen englannin kieleen

Helena Petäistö: Eskolan kyläkoulu on menestystarina – Todistusten keskiarvo yli 9 ja harjoittelijat Euroopasta antavat puhtia aktiiviseen englannin kieleen
Kun kaupunki lakkautti Eskolan kyläkoulun, kyläläiset perustivat osakeyhtiön sitä pelastamaan. Tuloksena oli menestystarina.

Aluksi tietokilpailukysymys: Mikä suomalaiskylä on valittu peräti kaksi kertaa valtakunnalliseksi Vuoden kyläksi?

Vastaus: Eskola, 500 asukkaan pirtsakka pikkukylä missäs muualla kuin pontevalla Pohjanmaalla, tarkemmin sanottuna keskipohjalaisessa Kannuksen kaupungissa.

Aivan yhtä varmasti kuin lehdet putoavat puista, tänäkin syksynä lakkautetaan myös kyläkouluja ympäri Suomea. Taas on konsulttifirmoille maksettu siitä, että ne ovat tehneet kunnalle tai kaupungille talouden tasapainottamissuunnitelman, jossa on jälleen kerran esitetty lisää kyläkouluja lakkautettaviksi.

Ja taas kuumenevat tunteet, sillä se tietää koululaisille varhaisia aamunousuja, pitkiä taksimatkoja ja päivän päätteeksi odotustunteja ja väsymystä. Mutta myös siksi, että luvattoman usein on ilmennyt, että ”talouden tasapainottamisessa” on saatettu turvautua paperilla kyläkoulujen kustannusten paisuttamiseen ja keskuskoulun kustannusten aliarviointiin. Faktoja on vääristelty tarkoitushakuisesti tässä kaikenlaisen keskittämisen luvatussa maassa.

Kyläkoulu sai tuekseen 130 osakkeenomistajaa

Mutta entä Eskola, suomalaisversio Asterixien sinnikkäästä gallialaiskylästä, jossa roomalaisten vääräksi koettuun päällepäsmäröintiin ei alistuttu?

Kun Kannuksen kaupunki lakkautti päiväkotipalvelun ja lopulta kyläkoulun vuonna 2013, ei isku Eskolaa lannistanut. Ei, vaan pian perustettiin Eskolan Kyläpalvelu Oy. Hanke sai mukaansa 130 osakkeenomistajaa palavana halunaan pelastaa kylä.

Eskolassa koulurakennuksessa pyörivät ruokapalvelut, postipalvelut, elintarvikekioski, kesäteatteri sekä päiväkoti ja ennen kaikkea Suomessa ja muuallakin uudenlainen koulukokeilu.

Kyläkouluhan on yleensä kaikkialla ainoa julkinen tila ja kokoontumispaikka, jossa eletään yhteistä kyläelämää. Eskolassa koulurakennuksesta tuli vielä enemmän, Eskola-talo, jossa pyörivät ruokapalvelut, postipalvelut, elintarvikekioski, kesäteatteri sekä päiväkoti ja ennen kaikkea Suomessa ja muuallakin uudenlainen koulukokeilu.

Eskola on siis pannut tuulemaan. Kaikki on vaatinut valtavasti talkootyötä ja kekseliäisyyttä. Vanhemmat palkkasivat ensin itse opettajan, ja sitten kylä polkaisi käyntiin kolmen vuoden koulukokeilun.

Etäyhteistyökouluna on ollut Lapinjärven koulu 500 kilometrin päässä, mutta vielä kauempaa, Espanjasta, on tullut vapaaehtoisia nuoria harjoittelemaan Erasmus-ohjelman kautta.

Todistusten keskiarvo on yli 9

Eskolan innovatiivinen koulukokeilu on Kokeileva Suomi -kärkihanke, ja Euroopassa sitä seuraa silmä tarkkana Smart Village -ohjelma. Nyt kun kaksi vuotta lupaavaa kokeilua on takana, voi sen jo sanoa onnistuneen.

Pienen koon kaikille takaamat virikkeet ja opiskelurauha ovat tuottaneet hyvää tulosta, sillä todistusten keskiarvo on yli 9. Muualta Euroopasta tulleet harjoittelijat ovat antaneet puhtia aktiiviseen englannin kieleen.

Mikä parasta, Eskolan kokeilu on osoittanut, että kyläkoulu on tullut oppilasta kohti halvemmaksi kuin iso keskustan koulu!

Ranskassa on kolmen viime vuoden ajan panostettu erityisesti alimmille luokille, sillä ensimmäisten vuosien on todettu olevan ratkaisevat, jos koulun keskeyttämisongelma halutaan hallintaan.

Tässäkin Eskolan kokeilu on eurooppalaisilla linjoilla. Pienen ruokapalvelun on helppo tarjota lähiruokaa; sekin kuuluu ranskalaiskoulujen tavoitteisiin.

Mutta mikä parasta, Eskolan kokeilu on osoittanut, että kyläkoulu on tullut oppilasta kohti halvemmaksi kuin iso keskustan koulu!

Jussi Niinistö, Kannuksen uusi kaupunginjohtaja, saa siis vaalittavakseen varsinaisen helmen, urhean Asterix-kylän malliksi muillekin.

Päivitetty 25.9. – Ilmestynyt 8.9.2020

Julkaistu: 25.9.2020
1 kommentti