Apu

Helena Petäistö: Eurooppa on uhattuna joka taholta – Saksan ja Ranskan johtajien on pakko tulla toimeen keskenään

Helena Petäistö: Eurooppa on uhattuna joka taholta – Saksan ja Ranskan johtajien on pakko tulla toimeen keskenään
Saksa oli sodan jälkeen polvillaan. Niinpä Ranska ideoi, visioi ja johti Eurooppaa 40 vuotta Saksan rahoilla. Stoppi tuli Saksojen yhdistyessä, mutta kohtalonyhteys jatkuu, kirjoittaa Helena Petäistö kolumnissaan.
Julkaistu: 28.9.2021

Samalla kun odotellaan, millaisen hallituksen Saksa saa jännittävien vaaliensa jälkeen, on vielä jännittävämpää nähdä, miten Euroopan uusi moottori toimii.

Saksan ja Ranskan johtajien on aina pakko tehdä läheistä yhteistyötä ­keskenään, ja silloin on tuiki tärkeää, että he tulevat myös henkilöinä ­toimeen keskenään.

Tällä hetkellä Euroopan pakollisen aisaparin pärjääminen olisi tavallistakin tärkeämpää, sillä tässä maailman­tilanteessa Eurooppa on uhattuna joka taholta. Lähellä huseeraavat diktaattorit Venäjän Vladimir Putin ja Turkin Recep Tayyip Erdoğan, kauempana vaanii maailmanvaltaa havitteleva Kiina, ja Yhdysvallat osoittautui presidentti Joe Bidenin valinnan jälkeen lopulta muuksi kuin odotettiin.

"Saksa ei voi enää hakea tukea Britanniasta eikä Ranska ­piiloutua sen selän taakse."

Britannian lähtö EU:sta ajoi Saksan ja ­Ranskan entistäkin tiukemmin toistensa syliin. Saksa ei voi enää hakea tukea Britanniasta eikä Ranska ­piiloutua sen selän taakse.

Saksaa ja Ranskaa sitoo jo vuonna 1963 solmittu ja moneen kertaan vahvistettu Élysée-sopimus. Sodan jälkeen presidentti Charles de Gaulle ja liittokansleri Konrad Adenauer ymmärsivät kaksi maailmansotaa aiheuttaneiden verivihollisten yhteistyön olevan niin vaikeaa, että sille täytyy laatia raamit toimivuuden takeeksi.

Élysée-sopimus määrää vuosittaiset ­huipputapaamiset, keskinäiset ministeritapaamiset, nykyään jopa molempien parlamenttien yhteistyön ja niin edelleen.

Henkilökemiasta riippuu, miten siinä pakko­paidassa pärjätään. Élysée-sopimuksen historiasta ilmenee, että joskus ovat tulkit joutuneet tulkkaamaan kiusallisen pitkiä hiljaisuuksia.

"Saksa ja Ranska eivät voi 27 maan unionissa päättää kahdestaan asioista, mutta ilman niiden sopua ei EU toimi."

EU:ssa E on yhtä kuin Saksa ja U on Ranska, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Alun perin järjestys oli toinen: E oli Ranska ja U oli Saksa, kun Britannian pääministeri Winston Churchill kehotti Eurooppaa yhdistymään Ranskan johdolla.

Saksa oli sodan jälkeen polvillaan. Niinpä Ranska ideoi, visioi ja johti Eurooppaa 40 vuotta Saksan rahoilla. Stoppi tuli Saksojen yhdistyessä, mutta kohtalonyhteys jatkuu.

Saksa ja Ranska eivät voi 27 maan unionissa päättää kahdestaan asioista, mutta ilman niiden sopua ei EU toimi. Kun kaksi historialtaan, toimintatavoiltaan ja mentaliteetiltaan täysin erilaista maata joutuu tulemaan toimeen keskenään, niiden hioma kompromissi on yleensä paras mahdollinen myös muille.

"Alamäen aloittivat presidentti Jacques Chirac ja liittokansleri Gerhard Schröder, heille EU:lla ei ollut suurta merkitystä."

Aisaparin yhteistyön syvyydestä riippuu paljon. Kultakausia on ollut kaksi: Presidentti Valéry Giscard d’Estaingin ja liittokansleri Helmut Schmidtin keskinäinen luottamus oli niin lujaa, että syntyi euron esiaste, Euroopan valuuttakäärme, ruvettiin pitämään huippukokouksia, ja europarlamentin edustajat alettiin valita yleisillä vaaleilla.

Presidentti François Mitterrandin ja liittokansleri Helmut Kohlin ystävyys synnytti euron, yhteismarkkinat ja rajat kaataneen Schengen-alueen. Yhteisöstä tuli unioni.

Alamäen aloittivat presidentti Jacques Chirac ja liittokansleri Gerhard Schröder, heille EU:lla ei ollut suurta merkitystä.

Angela Merkel ehti nähdä neljä presidenttiä ilman sielujen sympatiaa. Presidentti Nicolas Sarkozyn aikana kuvaus kuului: Merkel on kuin raskas Mercedes, Sarkozy kevyt ja ketterä rättisitikka. Nyt ollaan taas uuden edessä.

1 kommentti