Apu

Heidi Herala heittäytyy hurjaan rooliin natsinaisena


Natsimielisen naisen rooliin harjoitteleva Heidi Herala kysyi äidiltään, tiesikö tämä keskitysleireistä.
Kuvat Robert Seger

Heidi Herala vetää kovan natsiaatteen kannattajan roolin Helsingin kaupunginteatterin lavalla. Monologinäytelmä Everstinna nähdään lokakuusta alkaen.

Teos perustuu Rosa Liksomin romaaniin. Päähenkilö on nuori tyttö, joka ihailee paraateja ja univormuja ja päätyy natsismin kannattajaksi. Hänestä tulee 28 vuotta itseään vanhemman everstin puoliso.

Herala sanoo, ettei ole puoleen vuoteen enää vilkaissutkaan alkuperäistä romaania, koska iso rooli on opeteltava repliikki repliikiltä ja everstinnan kova luonne sisäistettävä.

Näytelmä on hersyvää meänkieltä, joka on Tornionjokilaakson murretta.

– Meänkieltä oppiakseni olen kuunnellut Teatterikoulun aikaisia c-kasettejani.

Tiesikö äitini keskitysleireistä?

Herala kysyi 1980-luvulla äidiltään, näyttelijä Marja Korhoselta sotavuosista ja keskitysleireistä. Tiesitkö äiti juutalaisten joukkotuhosta jo sota-aikana?

– Äiti oli ollut lottana. Hän sanoi, etteivät he tienneet. He eivät tienneet! Mutta se, etteivät he tienneet, jäi minulle, nuorelle tytölle mysteeriksi, Herala sanoo.

Kirjailija Rosa Liksomin mielestä on naiivia kuvitella, ettei Suomessa olisi ollut natsiaatteen kannattajia. Hän sanoo, että on aina vaikeampaa nähdä lähelle kuin kauas.

– Yritin romaania kirjoittaessani ymmärtää miksi myös minun sukupiiristäni tuli natsien kannattajia. Ajan henki oli sellainen, valtaosa eurooppalaisista vihasi juutalaisia, mustalaisia ja homoja. Voimme ymmärtää ajan hengen, mutta se ei tarkoita missään tapauksessa sen hyväksymistä.

Everstinna-näytelmä ei saarnaa. Taustalla on eletty elämä Suomessa, toisaalta tarina on kuvitteellinen.

Lappi on Heralalle uusi maisema

Everstinna ja hänen everstimiehensä yöpyvät laavuilla Lapissa, naivat soilla, juhlivat Rovaniemen natsieliitin kanssa ja vierailevat Mannerheimin syntymäpäivillä.

Everstinnan elämän kautta esitys tarkkailee nuoren itsenäistyneen valtion kulkua läpi sotien, elämää Neuvostoliiton ja natsi-Saksan välissä sekä sen suhdetta Saksaan.

Lappi, lappilainen elämänmeno ja maisema ovat Heidi Heralalle vieraita.

– Näen pohjoisen maiseman ja mielenlaadun tässä roolissa omalla tavallani. En ole koskaan edes harrastanut pujottelua Lapissa, mitä nyt jonkun kerran lasten kanssa pulkkaillut! Olen katsonut tarinan paikat kartalta, ja osa niistä on sellaisia, etten ole niistä kuullutkaan.

Paikka syntyy nyt Vilma Mattilan lavastamana ja puvustamana pienelle näyttämölle. Tila saadaan jytisemään tarinan hurjasta voimasta, Johanna Puuperän äänisuunnittelusta ja Heidi Heralan vahvasta läsnäolosta. Ohjaaja on Susanna Airaksinen.

Näytelmän eversti kuullaan vain äänenä, ja se ääni on näyttelijä Santeri Kinnusen.

–Tämä on elämäni isoin rooli, ehkä viimeinen, täytänhän ensi vuonna kuusikymmentä vuotta, Heidi Herala sanoi Kaupunginteatterin avajaisissa elokuussa.

Hän ei voi olla tosissaan puhuessaan "viimeisestä suuresta roolista". Näemme hänet varmasti Everstinnan jälkeen monissa rooleissa.

Julkaistu: 14.8.2019