Vain harva Veikkausliiga-seura peluuttaa merkittävässä määrin nuoria pelaajia – Aition peliaikaselvitys paljastaa pääsarjan mallioppilaat ja surkimukset

Nuorten suomalaispelaajien peliaika ja vastuu ovat kotimaisen jalkapallon jokavuotisia puheenaiheita. Milloin voivotellaan liian suurta ulkomaalaispelaajien määrää, milloin soimataan heikkoa kasvatustyötä. Kun laadukkaita nuoria pelimiehiä nousee isoon rooliin, heistä kirjoitetaan luonnollisesti isoin kirjaimin.

Kotimaista pääsarjaa voidaan pitää eräänlaisena peilinä juniorityön laadusta. Jos asia haluaa arvioida suoraviivaisesti, hyvän juniorityön pitäisi heijastua suurena nuorten pelaajien määränä maan korkeimmalla sarjatasolla. Toki samaan aikaan on syytä muistaa, että osa lupaavimmista pelaajista lähtee verrattain aikaisessa vaiheessa ulkomaisiin akatemioihin.

Nuorten pelaajien peluuttamisen ei pidä olla hyväntekeväisyyttä. Näytöt ja osaaminen ratkaisevat, ja myös nuoren täytyy olla riittävän hyvän saadakseen vastuuta. Ikä ei ratkaise, taso ratkaisee – tai ainakin sen pitäisi.

Suomalaisen jalkapallon kannalta kysymys nuorten pelaajien peliajasta on tärkeä. Aihe palautuu paitsi edellä mainittuun juniorityön laatuun, myös muun muassa seurojen strategioihin, rekrytointiosaamiseen ja valmennukseen. Vaikutuksiakaan ei tarvinne liioin alleviivata: vastuu ja peliaika nostavat nuorten pelaajien arvoa ja sitä myöten mahdollisia siirtokorvauksia.

Veikkausliigaa luonnehditaan toisinaan kasvattajasarjaksi, mutta vastaavatko mainospuheet todellisuutta?

Aition selvitys osoittaa, että Veikkausliiga-seurat jakautuvat aiheen suhteen useampaan kategoriaan. Osassa seuroista nuoret pelaavat säännöllisesti ja paljon, joissakin seuroissa nuoria ei näy kentällä lähestulkoon lainkaan.

Aition yhteenvedossa nuoriksi suomalaispelaajiksi on määritelty ne pelaajat, jotka ovat olleet elokuussa 2024 21-vuotiaita tai nuorempia. Laskelmat kattavat toisin sanoen loppuvuodesta 2002 syntyneet ja sitä nuoremmat pelaajat. Mukana selvityksessä ovat ne pelaajat, joilla on Suomen kansalaisuus tai kaksoiskansalaisuus.

Nuorten pelaajien peliminuuttien osuus puolestaan on saatu laskemalla nuorten pelaajien minuuttien osuus yhteensä 19 800 minuutista (20 ottelua x 90 minuuttia x 11 pelaajaa samaan aikaan kentällä). Laskelmissa ei ole huomioitu mahdollisten kentältäpoistojen vaikutusta kokonaisminuuttimäärin.

Pääasiallisena lähteenä on käytetty Palloliiton tulospalvelua.

Kiitettävä suoritus: SJK ja KuPS

Nuorten pelaajien peluuttamisen suhteen kaksi seuraa nousee ylitse muiden: mestaruudesta taistelevat Seinäjoen Jalkapallokerho ja Kuopion Palloseura.

SJK:lla nuoret pelaajat ovat pelanneet toistaiseksi yhteensä 6 125 minuuttia (30,9 % kaikista peliminuuteista), KuPSin vastaava lukema on 5 825 minuuttia (29,4 % kaikista peliminuuteista). Mainituilla seuroilla nuoret pelaajat ovat siis pelanneet noin kolmanneksen kaikista peliminuuteista. Määrää voidaan pitää vähintäänkin kiitettävänä.

Seinäjokisilla ja kuopiolaisilla nuoret pelaajat eivät ole vain pelanneet; he ovat myös kantaneet isoa vastuuta. Molemmilla seuroilla on nimittäin peräti kolme yli 900 peliminuuttia (laskennallisesti 10 kokonaista liigaottelua) pelannutta nuorta: SJK:lla Dario Naamo (19), Roope Paunio (21) ja Markus Arsalo (21), KuPSilla puolestaan Matias Siltanen (17), Samuli Miettinen (20) ja Joslyn Luyeye-Lutumba (21). Lisäksi SJK:n Kasper Paananen on kellottanut 895 minuuttia.

SJK:n kaikista pelaajista laitapuolustaja Naamo on pelannut kolmanneksi ja maalivahti Paunio neljänneksi eniten. Kuopiolaisten osalta toppari Miettinen on peliaikakuningas, keskikentällä viihtyvä Siltanen on puolestaan kellottanut viidenneksi eniten minuutteja.

Hyvä suoritus: FC Lahti ja FC Inter

Myös FC Lahti ja FC Inter ansaitsevat vähintäänkin maltilliset aplodit, kun arviointikriteerinä on nuorten pelaajien peluuttaminen. Lahdessa nuoret pelaajat ovat pelanneet noin neljäsosan kaikista peliminuuteista (4 852 minuuttia, 24,5 %), Turussa puolestaan viidesosan (3 952 minuuttia, 20,0 %).

Lahdella yli 900 minuuttia pelanneita nuoria on kolme: Akseli Puukko (17), Samuel Pasanen (18) ja Otso Koskinen (21). Interillä vastaavaan isoon rooliin nousseita nuoria on puolestaan kaksi: 21-vuotiaat Eetu Huuhtanen (1 324 minuuttia) ja Luka Kuittinen (1 183 minuuttia).

Lisäksi maininnan ansaitsee turkulaisten vain 16-vuotias Djoully Nzoko, joka on pelannut hieman yli 500 minuuttia.

Välttävä tai korkeintaan kohtalainen suoritus: HJK, IFK Mariehamn, AC Oulu ja Ilves

Perinteiset, suuret ja nuorten sarjoissa hyvin menestyvät junioriseurat Helsingin Jalkapalloklubi ja Ilves eivät loista – ainakaan, jos mittarina on nuorten pelaajien peliaika Veikkausliigassa.

HJK:lla nuoret ovat pelanneet vain 14,4 prosenttia kaikista minuuteista, Ilveksen vastaava lukema on vielä alhaisempi, 12,6 prosenttia. Varsinkin tamperelaisilla prosenttiosuus on monena aikaisempana vuonna ollut suurempi.

Sarjataulukon alemmasta päästä löytyvät IFK Mariehamn (13,8 %) ja AC Oulu (13,4 %) sijoittuvat HJK:n ja Ilveksen väliin.

Jokaisella neljällä seuralla on vain yksi yli 900 minuuttia pelannut nuori: HJK:lla vastikään Skotlantiin siirtynyt Topi Keskinen (21), AC Oululla Juho Lehtiranta (21), IFK Mariehamnilla Emmanuel Patut (21) ja Ilveksellä Marius Söderbäck (20). Huomionarvoista on, että kaikki mainitut pelaajat ovat siirtyneet edustamaansa seuraan vasta täysi-ikäisenä.

HJK:lla ylipäänsä peliaikaa saaneita nuoria on ollut runsaasti, peräti kymmenen, mutta Keskinen ja 21-vuotias Michael Boamah (452 minuuttia) ovat käytännössä ainoat, jotka ovat pelanneet säännöllisesti.

Myös Ahvenanmaalla on perinteisesti luotettu kokemukseen. Joitakin merkkejä nuorten pelaajien aktiivisemmasta peluuttamisesta on kuitenkin nähtävissä, sillä Patutin lisäksi seuran oma kasvatti, 20-vuotias Michael Fonsell on pelannut saarelaisryhmässä säännöllisesti, yhteensä 889 minuuttia.

Oululaisjuniorit ovat menestyneet viime vuosina hyvin valtakunnallisissa sarjoissa ja turnauksissa, mutta AC Oulun liigajoukkueessa nuorten pelaajien vahvaa läpimurtoa ei ole vielä nähty. Noin 1 300 minuuttia pelanneen HJK-taustaisen Lehtirannan jälkeen tulee nimittäin selvä pudotus, sillä toiseksi eniten vastuuta saanut nuori, 17-vuotias Julius Körkkö, on ollut kentällä vain noin 440 minuuttia (laskennallisesti noin viisi kokonaista ottelua).

Heikko suoritus: IF Gnistan ja FC Haka

Jussi Leppälahden luotaama sarjanousija IF Gnistan ja pohjoisirlantilaisen Andy Smithin valmentama Haka luottavat pääasiassa hieman kokeneempiin pelaajiin. Molemmilla ryhmillä nuoret suomalaispelaajat ovat pelanneet alle kymmenen prosenttia kaikista peliminuuteista: IF Gnistanilla 9,4 prosenttia ja Hakalla 7,1 prosenttia.

Hakalla peliaikaa saaneita 21-vuotiaita tai nuorempia suomalaisia on ollut tasan yksi, puolustaja Nikolas Talo (21), joka on pelannut yhteensä 1 410 minuuttia. Kyseisellä lukemalla irtoaa Hakan sisäisen peliaikatilaston kuudes sija.

IF Gnistanilla peliaikaa saaneita nuoria on ollut hieman enemmän: Gabriel Europaeus (19), Elias Äijälä (21) ja HJK:sta kesken kauden Oulunkylään siirtynyt Oliver Pettersson (21). Ainostaan Europaeus (767 minuuttia) on kymmenen eniten pelanneen Gnistan-pelaajan joukossa.

Luokaton suoritus: VPS ja EIF

Nuorten peliaikavertailun hänniltä löytyvät Vaasan Palloseura ja Ekenäs IF, joissa nuoret eivät pelaa lähestulkoon lainkaan.

VPS:llä 21-vuotiaat tai nuoremmat suomalaiset ovat pelanneet yhteensä vain 417 minuuttia (2,1 % kaikista peliminuuteista). Vaatimattomasta minuuttimäärästä yli puolet on pelannut 19-vuotias Roni Hudd, joka on hiljalleen noussut isompaan rooliin vaasalaismiehistössä. Neljä muuta VPS-nuorta on pelannut kukin laskennallisesti korkeintaan yhden ottelun verran.

EIF:n lukema on vielä surullisempi: 21-vuotiaat ja nuoremmat suomalaiset ovat pelanneet vain 195 minuuttia, toisin sanoen prosentin kaikista minuuteista. Prosentin! Tammisaarelaiset ovat Veikkausliigan ainoa seura, jonka sarjasijoitus on tällä hetkellä sama kuin sijoitus nuorten pelaajien peliaikavertailussa, siis pahnanpohjimmainen.