Apu

Hannu Lauerma: "Tuomarin Nurmion Punainen planeetta on loistelias kuvaus skitsofreenisen psykoosin alusta"

Kolumnissaan psykiatri Hannu Lauerma kirjoittaa skitsofreniasta, jota sairastaa noin prosentti suomalaisista.
Kuvat Anna Liukas

Jostakin psykoottisesta sairaudesta kärsii elämänsä aikana 3,5 prosenttia suomalaisista. Keskeisiä oireita ovat harha-aistimukset, joita potilas ei erota reaalimaailmasta peräisin olevista aistimuksista.

Joissakin psykooseissa taas esiintyy vain sitkeitä harhaluuloja, jotka eivät ole millään informoinnilla tai perusteluilla kumottavissa, koska ne perustuvat syvään juurtuneisiin kokemuksiin esimerkiksi vainottuna olemisesta tai suurellisesta tehtävästä maailmassa.

Erästä pitkäkestoista psykoosisairautta, skitsofreniaa, sairastaa noin prosentti suomalaisista. Siinä esiintyy yleisesti puhuttelevia, kommentoivia, komentelevia tai syyttäviä ääniharhoja, mutta myös näkö-, tunto- ja hajuhallusinaatioita voi ilmetä.

Merkityselämyksellä tarkoitetaan sitä, että tuiki tavanomaiset havainnot koetaan merkkeinä: viestejä ja kehotuksia saatetaan nähdä vaikkapa autojen rekisterinumeroissa tai lintujen lennossa.

Usein sairastuminen alkaa niin sanotuilla negatiivisilla oireilla: mielenkiinto ei enää suuntaudu normaaleihin toimintoihin. Kognitiiviset kyvyt heikkenevät aiemmasta, joskin ne erittäin älykkäillä potilailla saattavat jäädä silti erinomaisiksi.

Psykoottisen kokemuksen ymmärtäminen ei ole helppoa. Esimerkiksi itseään salaisena agenttina tai messiaana pitävän potilaan saatetaan sanoa kuvittelevan nämä roolinsa, mutta kysymys ei ole kuvittelusta.

Kuvitella voi kuka hyvänsä, mutta psykoosipotilas joutuu elämään todeksi kokemiensa mielikuvien ja outojen kokemustensa vankina.

Kohti Punaista planeettaa

Psykoosi on myös loisteliaasti kuvattu joissakin lauluissa ja runoissa. Verkosta löytyy hakusanoilla esimerkiksi Uuno Kailaan runo Partaalla ja Tuomari Nurmion kappale Punainen planeetta vuodelta 1982.

Jälkimmäinen on mielikappaleitani, ja psykiatrin korvissa myös loistelias kuvaus skitsofreenisen psykoosin alusta.

Kertojahahmo on nuori mies, jonka ensioireina ilmenevät kiinnostumattomuus normaalista elämästä ja vetäytyminen ullakkokamarin yksinäisyyteen. Edes kutiteltavissa oleva navettapiika ei enää kiinnosta, työnteko ei maistu ja jopa koirien haukunta tuntuu sietämättömältä.

Mies valvoo aamuun asti kamarissaan tähyten kaukoputken läpi arvoituksellista Punaista planeettaa.

Niin alkaa aiempi elämä korvautua kaukaa saapuvilla viesteillä, joissa avaruuden viisaat ja valtavaa energiaa vaivattomasti käyttävät olennot lähettävät reittiohjeita ja komentoja.

Lopuksi kertoja kehottaa enoaan vaikenemaan näistä salaisuuksista, ja pakkaamaan tavaransa. ”Me lähdemme yhdessä matkaan – kohti Punaista planeettaa!”

Psykoosin hoitamisessa tarvitaan potilaan lähipiiri mukaan

Psykoosiin sairastunut ei läheskään aina kykene tunnistamaan tilaansa ja saattaa aluksi suhtautua vihamielisesti siihen, että hänelle tarjotaan hoitoa. Sairauden luonteesta informoiminen ja hyvän hoitosuhteen muodostaminen ei aina ole helppoa.

Myös parhaan mahdollisen antipsykoottisen eli harhoja poistavan lääkityksen toteuttaminen voi olla vaativaa, koska mahdolliset haittavaikutukset ovat yksilöllisiä, ja ne tulisi yhteistyössä eliminoida tai minimoida.

Keskeistä hoidossa on myös muun muassa potilaan lähipiirin saaminen mukaan hoitoon, jotta potilaaseen kohdistuvat vaatimukset ja odotukset saadaan sopivalle tasolle – ei vaadita liikaa, muttei toisaalta liian vähänkään.

Hannu Lauerma on lääketieteen tohtori ja psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri.

Julkaistu: 17.3.2020
Kommentoi »