Hanna Kinnunen laittaa someen esiin saamiaan törkykommentteja: ”Kenelläkään ei ole oikeutta puhua toisista noin hirveitä asioita”

Toimittaja, näyttelijä, laulaja, äiti, puoliso. Hanna Kinnusella on lusikka monessa sopassa – ja vieläpä onnistuneesti. Hengästyttävä aikataulu naurattaa joskus häntä itseäänkin.

– Päivät ensin radiossa, palaverissa ja sitten tulen tänne Pihlajakadulle, vaihdan roolia kuin auton automaattivaihdelaatikko moottoritiellä, hän nauraa.

Normaalia ihmistä hengästyttää, kun katsoo Hannan saavutuksia, hän itse ajattelee, ettei ole ehtinyt tehdä vielä mitään.

– Toivon, että musiikki jäisi elämääni. Ja minulla on pari kirjaa, jotka haluaisin kirjoittaa, mutta sitä varten pitäisi pysäyttää tämä pikajuna ja ottaa aikaa. Sen verran voin sanoa, että kirjat liittyvät isoisäni harvinaiseen tositarinaan. Se on ihan leffakamaa jo sellaisenaan.

Oulussa kasvanut Hanna tunnetaan Aito Iskelmän radiojuontajana, mutta myös Salattujen elämien Sallan roolistaan. Jo nuorena alkanut musiikkiura puolestaan sai uuden vaihteen silmään, kun täysillä heittäytynyt Hanna voitti viime keväänä Tähdet, tähdet -laulukilpailun. Kesällä hän onkin esiintynyt helsinkiläisessä kesäteatterissa Viulunsoittaja katolla -musikaalissa, loppuvuodesta puolestaan Hanna laulaa joulukiertueella Teemu Roivaisen kanssa. Monelle onkin ollut yllätys, miten monipuolinen esiintyjä Hanna on.

– Soitin nuorempana myös pianoa ja viulua, mutta laulu on ollut pääaineeni, Oulun tunnetussa Madetojan musiikkilukiossa opiskellut Hanna kertoo.

Legendaarisesta lukiosta on valmistunut paljon artisteja, kuten Suvi Teräsniska, Saara Aalto ja Teemu Roivainen sekä oopperalaulaja Helena Juntunen, Blind Channelin poikia unohtamatta.

– Meitä todella kannustettiin esiintymään ja minäkin keikkailin coverbändin kanssa yli sata keikkaa vuodessa tuohon aikaan. Olin varma, että minusta tulee artisti. Sen sijaan minulla ei koskaan ollut kaipuuta julkkikseksi, olen vain halunnut tehdä asioita, joiden kyljessä se tulee. Julkkiksen status ja arvo ei ole koskaan määrittänyt minua.

Julkisuudessa jo 20 vuoden ajan ollut Hanna on ammattinsa vuoksi joutunut kohtaamaan myös kateutta ja ilkeitä kommentteja. Niihin hän ei totu, eikä tule koskaan tule tottumaan.

Niinpä hän on jakanut sosiaalisessa mediassa saamiaan törkykommentteja.

Yksi kommentti minkä Hanna on jakanut sosiaalisessa mediassaan luki: Tuo Hanna on jotenkin niin nolo. Tuolla ulkonäöllä ei pitäisi olla tota itsevarmuutta.

– Ei ole inhimillistä turtua negatiivisiin kommentteihin, jotka menevät henkilökohtaisuuksiin. Totta kai kaikkea oppii käsittelemään ja yksi syy miksi pystyn niistä niin avoimesti puhumaan on se, että ne eivät määritä minua.

– Ihan kuin kritisointi kuuluisi ihmisten sirkushuvituksiin! Että heillä on täten oikeus puhua toisista ihmisistä hirveitä asioita.

Hannan mukaan ikävät kommentit eivät pääse hänen ytimeensä saakka satuttamaan.

– Syy miksi jaan näitä ei ole, että hei säälikää minua, vaan se, että olen oikea ihminen ja haluan myös näyttää sen. Miten voimme olettaa, että lapset ja nuoret tajuaisivat, kuinka toisen selkään puukottaminen on väärin, kun tätä oikeasti tapahtuu ja sen sallitaan tapahtuvan?

Ihmiset saattavat vielä tänäkin päivänä sanoa, että kun itse on julkisuuteen mennyt, kaikki sen mukana tuleva pitää kestää.

– Ihan kuin kritisointi kuuluisi ihmisten sirkushuvituksiin! Että heillä on täten oikeus puhua toisista ihmisistä hirveitä asioita. Mutta se ei ole näin ja siksi tästä pitää puhua. Tätä tapahtuu ja se on väärin.

Esimerkiksi palkittu radiojuontaja Niko Saarinen on tänä vuonna tehnyt rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta perättömien kirjoitusten vuoksi. Lain mukaan kunnianloukkaukseen syyllistyy se, joka esittää toisesta ihmisestä valheellista tai väärää tietoa ja täten aiheuttaa toiselle henkilölle vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa.

– Jengi ei tosiaan tajua sitä, että he voivat syyllistyä kirjoittelemalla rikokseen. Se on ihan yhtä paha kun solvaisit kasvotusten. Se on vakava asia, jos mieli on valmiiksi hauras ja joudut järkyttävän kommentoinnin kohteeksi. Senkin vuoksi, ja jotta tämä asia saataisiin asioihin, tästä pitäisi puhua paljon enemmän, Hanna sanoo.

Myös Hanna on harkinnut rikosilmoituksen tekemistä.

– Olen ottanut yhteyttä keskustelupalstojen moderaattoreihin, mutta kukaan ei koskaan ole palannut asiaan. Siksi olen miettinyt, että jos laittaisin kaikista pahimmista kommenteista kuvakaappaukset ja tekisin rikosilmoituksen, ihan periaatteen vuoksi. Jos kaikki tekisivät saman, muuttuisiko joku? Että edes nämä foorumit joutuisivat vastuuseen. Jos laiva edes pikkuisen kääntyisi, se olisi sen arvoista.

Lopuksi Hanna muistuttaa, että valtaosa kohtaamisista ihmisten kanssa on ihania.

– Paskaa puhutaan netissä, ei kasvotusten. Siinä auttaa, kun muistaa, että nämä ihmiset somessa eivät puhu minusta, koska he eivät edes tunne minua. Tuuli huulia heiluttaa!

Ennen sosiaalista mediaa Salkkareiden Salla henkilöityi vielä voimakkaammin Hannaan. – Minuun saatettiin suhtautua alentuvasti. Että kun Salla on vähän daiju, sinäkin varmaan olet, Hanna muistelee.

Hannan kipinä viestintään ja viihteeseen syttyi, kun hän sai lapsena joululahjaksi kahden c-kasetin nauhurin. Hanna alkoi nauhoittaa radio-ohjelmia ja kappaleita, mutta hän teki kaksipesäisellä mankallaan myös omia lähetyksiä.

– Radiossa työskentely on ollut haaveeni siitä lähtien. Aika pian mukaan tuli musiikin harrastaminen ja tanssi, teatteri vasta lukion jälkeen. Onkin ollut yllätys, että näyttelemisestä on tullut minulle työ.

Hanna osallistui lasten satubalettiin ja tanhusi. Nyt jälkikäteen hän muistaa miten valtavan ihanalta tuntui, kun yleisö tuli esityksistä iloiseksi.

– Minua kiehtoivat jo silloin ihmisten reaktiot. Varsinkin teininä esiintyminen myös jännitti ja lavalle meno tuntui kuin benjihypyltä.

Lukion lopussa Hanna kiinnostui Jyväskylän yliopiston puheviestinnän koulutuksesta, vaikka hän suoritti jo konservatoriossa muusikon opintoja.

– Silloin oli pakko valita jompi kumpi ja minä valitsin Jyväskylän. Ne opinnot puolestaan veivät minut mediamaailmaan töihin, pitkän uran Ylellä tehnyt Hanna kertoo.

Hannalla on kaksi lasta, ja kotona on tiukat periaatteet. – Meillä ei puhuta itsestä eikä toisista rumasti. Lapseni tietävät, että netissä on minustakin ikäviä kommentteja, mutta se ei kosketa meidän elämää oikeasti.

Tänä vuonna on kulunut 20 vuotta siitä, kun Hanna otti ensimmäiset askeleensa julkisissa töissä. – Aika on mennyt hirveän nopeasti. Paljon on ehtinyt tapahtua, niin ammatillisesti kuin yksityiselämän suhteen. Voinee sanoa, että jotta pystyy olemaan näin monessa eri jutussa mukana, täytyy olla normaalielämässä aika keskellä itseään, kahden lapsen äiti luonnehtii.

Vaikka tekisi mitä rakastaa, kivoihinkin töihin voi uupua. Aamuradion tekemisen Hanna lopetti vuonna 2019, sen jälkeen hän on juontanut vain päiväs- aikaan.

– Pari kertaa on pyydetty takaisin aamuun, en ole mennyt. Kun lopetin aamussa, kehoni oli aivan sekaisin.

Samaan aikaan Hannan lapset olivat pieniä. Kun kotiin iski flunssakierre, päiväunille sai heittää hyvästit.

Lopulta Hannalla meni vuosi lopettamisen jälkeen saada unirytmi kohdilleen. Hän kärsi myös sydämen rytmihäiriöistä, aivosumusta ja kropan aineenvaihdunnan ongelmista.

– Kaikki olivat kehollisia oireita, joiden vuoksi kävin tutkimuksissakin. Olin ylikuormittunut ja yliväsynyt koko ajan. Oireet jäivät pois yksi kerrallaan ajan kanssa. Nyt voin hyvin, hän sanoo kiitollisena.

Muissa rooleissaan Hanna on oma itsensä paitsi näytellessä. Silloin päälle tulee rooli, ja se voi muuttaa puhetta. Onkin kuulemma iso hämmästyksen aihe, millainen Hannan oma ääni on.

– Joku laittoi radioon viestin, että olen kuunnellut sinua vuoden ajan ja nyt vasta tajusin, että näyttelet Sallaa, hän nauraa.

Hanna kehitti jo miltei 20 vuotta sitten Sallan roolihahmoa varten oman puhetavan. Korkealta ja nopeasti puhuva, karrikoitu roolihahmo on yksi Salattujen elämien pitkäaikaisimmista.

Moni luulee yhä, että Salkkari-Sallan ääni on sama kuin Hannan oma ääni.

– Joskus kritisoidaan somessa, että mikset voi puhua radiossa sillä oikealla äänelläsi! Mutta eihän siitä tulisi mitään. jos vaihtaisin persoonaani tai brändiäni kun menen paikasta toiseen. Tällaiseen jonglöörin elämään ei pysty, ellei tiedä kuka on.

Hannan läheiset nauravatkin, että jonglööri Kinnusella on aina kuusitoista palloa ilmassa.

– Kaikki perustuu siihen, että on rehellisesti oma itsensä, Hanna sanoo.