Hallituksen piti torjua jengi- ja nuorisorikollisuutta – Toisin käy, jos poliisin suunnittelemat lakkautukset toteutuvat
Hallituksen mukaan lapsi- ja nuorisorikollisuuden ehkäisemisessä tulisi painottaa ensisijaisesti mahdollisimman varhaista puuttumista sekä lasten, nuorten ja heidän perheidensä tukemista. Eli juuri sitä työtä, jota Helsingin poliisi on nyt lakkauttamassa.
Helsingin poliisi suunnittelee Helsingin Sanomien mukaan organisaatiouudistusta, jonka myötä lakkautettaisiin alaikäisiin nuoriin erikoistunut rikostutkintaryhmä, lähisuhdeväkivaltaan erikoistunut ryhmä sekä ennalta estävä toiminto. Kyseiset ryhmät palvelevat lukuisia väliinputoajia, joiden turvallisuustarpeet eivät sisälly muiden poliisiyksiköiden tai viranomaisten tehtäviin. Olen työskennellyt lakkautusuhan alla olevien ryhmien kanssa lähes 10 vuotta erittäin haastavissa ja monimutkaisissa tapauksissa, jotka ovat vaatineet moniammatillista osaamista. Suurin osa näistä tapauksista on liittynyt vakaviin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten kunniaan liittyvään väkivaltaan ja jengirikollisuuteen.
Nyt suunnitteilla olevien lakkautusten vaikutuksia on ensisijaisesti tarkasteltava niiden kohderyhmien ja asiakaskuntien kautta. Poliisin itsensä mukaan ennalta estävän toiminnon kohdennetuilla toimenpiteillä vähennettiin merkittävästi toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden tekemiä rikoksia, kuten nuorten väkivaltaa, väkivaltaista ekstremismiä ja kunniaan liittyvää väkivaltaa. Poliisin mukaan avoimella ja dialogia edistävällä työotteella vähennettiin yhteiskunnallista vastakkainasettelua, onnistuttiin lisäämään asuinalueiden turvallisuuden tunnetta, vähentämään häiriöitä ja säilyttämään asukkaiden ja nuorten luottamusta poliisiin.
Lakkautusuhan alla olevien ryhmien toiminnot eivät suoraan ole kohdennettu pelkästään maahanmuuttajataustaisiin nuoriin ja perheisiin, mutta iso osa ryhmien työstä koskettaa erityisesti heitä. Ryhmien työ koskettaa useita alueita, yhteisöjä, nuoria ja perheitä, joiden keskuudessa esiintyy viranomaisvastaisuutta ja pelkoa viranomaisia kohtaan. Huomionarvoiseksi edellä mainittu nousee sen takia, että poliisin yksi keskeisimpiä rooleja yhteiskunnassa on yksilön oikeusturvan turvaaminen. Tämä turvaamistehtävä ei kuitenkaan onnistu, jos ihmisten luottamus poliisin on niin heikkoa, että hädän tullen he joutuvat turvautumaan muihin keinoihin. Siksi poliisin on välttämätöntä jalkautua juuri näiden ihmisten keskuuteen vahvistamaan ja luomaan luottamussuhdetta - muulloinkin kuin vain ongelmien ilmentyessä.
”Ryhmien työ koskettaa useita alueita, yhteisöjä, nuoria ja perheitä, joiden keskuudessa esiintyy viranomaisvastaisuutta ja pelkoa viranomaisia kohtaan.”
Toinen lakkautuksiin liittyvä huomio koskee kunniaan liittyvää väkivaltaa, jota esiintyy etnisten vähemmistöyhteisöjen lisäksi myös suomalaisissa uskonyhteisöissä. Kunniaan liittyvässä väkivallassa on erittäin vaativia ja monimutkaisia erityispiirteitä, jotka vaativat erityisosaamista ja laajempaa moniammatillista yhteistyötä. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteisöjen sisäiset valtarakenteet ja niiden vaikutus uskallukseen tai mahdollisuuksiin tehdä rikosilmoituksia, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen, sekä pakkoavioliiton uhka. Erityispiirteiden lisäksi huomionarvoista on myös se, että yhteisöjen sisäiset valtarakenteet tekevät ilmiöstä piilorikollisuutta.
Kunniaan liittyvässä väkivallassa uhrien asema yhteisöjen sisällä on erittäin heikko. Tämä on seurausta valtarakenteista sekä pelosta ja luottamuksen puutteesta viranomaisia kohtaan. Näiden olosuhteiden alla rikosilmoituksen tekeminen on erittäin vaikeaa. Ilmiön parissa työskentelevät ryhmät omaavat vuosien kokemuksen aiheesta ja ovat rakentaneet vahvoja luottamussuhteita yhteisöihin sekä sidosryhmiin. Tätä kokemusta ja luottamusverkostoa ei ole mahdollista siirtää muualle. Ryhmien lakkauttaminen tarkoittaa käytännössä kunniaan liittyvän väkivallan vastaisen työn kehittämisen loppumista – jättäen uhrit ja heidän omaisensa väkivallan keskelle. Ilmiönä se tulee painumaan entistä syvemmälle maan alle.
”Ryhmien lakkauttaminen tarkoittaa käytännössä kunniaan liittyvän väkivallan vastaisen työn kehittämisen loppumista”
Yksi lakkautusten merkittävimmistä vaikutuksista liittyy myös ns. rinnakkaisyhteiskuntiin ja niiden kehittymiseen. Rinnakkaisyhteiskunnat toimivat yhteiskunnan sisällä ja niissä toteutetaan eri sääntöjä kuin ympäröivässä yhteiskunnassa. Rinnakkaisyhteiskunnat syntyvät huomaamatta ja vahvistuvat sen myötä, kun yksilöt löytävät yhteiskunnan palveluita ”korvaavia” toimintoja yhteiskunnan ulkopuolelle syntyneistä rakenteista. Jos Helsingin poliisi lopettaa näissä yhteisöissä toimineiden poliisien työn, rinnakkaisyhteiskunnat eriytyvät yhteiskunnastamme entistä rajummin ja vauhdikkaammin. Jos näissä viranomaisia pelkäävissä ja välttelevissä yhteiskunnan ulkopuolisissa yhteisöissä ei ole enää sisällä yhteisöjen luottopoliiseiksi nousseita henkilöitä, poliisin toiminta tullaan korvaamaan jollain muulla yhteisön omalla ratkaisulla.
Yksi lakkautukseen menossa oleva toiminto on alaikäisten nuorisorikollisuuteen erikoistunut ryhmä, jonka lakkauttaminen on suoraan ristiriidassa nykyisen hallitusohjelman kanssa. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen toimenpideohjelmassa pidetään tärkeänä ehkäistä ja torjua nuoriso- ja jengirikollisuutta. Hallituksen ohjelman mukaan lapsi- ja nuorisorikollisuuden ehkäisemisessä tulisi painottaa ensisijaisesti mahdollisimman varhaista puuttumista sekä lasten, nuorten ja heidän perheidensä tukemista. Eli juuri sitä työtä, jota Helsingin poliisi on lakkauttamassa. Koska lakkautukset ovat ristiriidassa hallitusohjelman kanssa ja tulevat johtamaan rinnakkaisyhteiskuntien entistä rajumpaan kehitykseen, suunnitteilla olevat lakkautukset ovat Helsingin poliisijohdon ”prosessisuunnittelua” suurempia kysymyksiä. Lakkautukset ovat isoja sisäisen turvallisuuden kysymyksiä, joista on ehdottomasti käytävä julkinen poliittinen keskustelu ennen niiden toteuttamista.
