Säästövinkkien antajien ja ruuan puutteesta kärsivien lasten todellisuuden väliin mahtuu manner
Julkisessa keskustelussa on annettu säästövinkkejä menojen karsimiseen. Voit ostaa edullisempaa kuohuviiniä merkkiviinin sijaan tai lomailla Etelä-Euroopassa Thaimaan sijaan, kirjoittaa Maryan Abdulkarim.
Pelastakaa lapset -järjestö julkaisi viime vuoden loppupuolella Lapsen ääni -raportin, joka pohjautuu kyselytutkimukseen, jo- hon on vastannut yli 1 700 lasta ja nuorta eri puolilta Suomea. Kyselyn tulokset ovat pysäyttäviä. Pienituloisten perheiden lapset kertovat kokemuksistaan ja arjestaan, ruuan puutteesta, yksinäisyydestä ja stressistä, jonka taustalla on huoli perheen toimeentulosta.
Harrastusten hinnan vaikutus vapaa-ajan käyttöön ei yllättänyt, mutta se, että osa koki ettei kotona ole riittävästi ruokaa, tuntui käsittämättömältä.
Suomihan on vauras hyvinvointivaltio, jolla on varaa ruokkia lapsensa, eikö niin?
Aiotut leikkaukset kohdistuvat moneen paikkaan, jotka osuvat suoraan lapsiperheisiin.
Suomessa lapsiluku on laskenut jo vuosia ja kuten muissakin länsimaissa, täälläkin on ilmaistu huolta väestön supistumisesta ja sen vaikutuksesta talouteen. Lapsia saisi tulla lisää.
Samaan aikaan hallituksen leikkaukset tähtäävät Suomen talouden kohentamiseen – työllisten määrää kasvattamalla ja toimeentulotuen saajien määrää pienentämällä.
Tavoite ei itsessään kuulosta väärältä tai ikävältä, mutta työkalut siihen pääsemiseen tuntuvat ristiriitaisilta. Eikä niissä näy tilannetajua tai ymmärrystä leikkausten kohteena olevien todellisuutta kohtaan.
Ylen Perjantai-ohjelmassa taloustieteilijä Sixten Korkman kritisoi lapsiperheisiin kohdistuvia leikkauksia ”taloudellisesti epäviisaiksi, arveluttaviksi ja jopa ilkeiksi”. Lapsen ääni -raportin lukuja vasten Korkmanin kritiikki vaikuttaa olevan paremmin kiinni todellisuudessa kuin istuvan hallituksemme.
Aiotut leikkaukset kohdistuvat moneen paikkaan, jotka osuvat suoraan lapsiperheisiin: työttömyysturvaan, lapsikorotuksen leikkaukseen, asumistukeen, jossa omavastuu nousee ja suojaosa poistuu, ja Helsingissä huomioon otettavien asumismenojen määrään.
Kelan sivuilla aiottujen leikkausten vaikutuksista kerrotaan esimerkkitilanteiden kautta. Yksi esimerkeistä on kokoaikaista työtä tekevä yksinhuoltaja, jonka asumistuki laskee puolella. Miten tämän esimerkin kohdalla tavoite työllisyystavoite toimii argumenttina – vai tulisiko hänen ottaa rinnalle toinenkin työ?
Vuosikausia on hoettu, että lapsilla ja nuorilla ei mene kovin hyvin, nyt hallituksen leikkausten myötä voi todeta, että huonommin tulee menemään.
Leikkaukset tuntuvat perheiden arjessa, mutta eivät jää siihen. Kelan maksamien etuuksien leikkaaminen luovat painetta kunnille, jotka joutuvat paikkaamaan (harkinnanvaraisella) toimeentulotuella tai vastaavalla leikkausten seurauksia.
Kuntien/hyvinvointialueiden tuottamista palveluista on jo resurssipulaa – niin terveydenhuollon kuin lastensuojelunkin osalta. Vuosikausia on hoettu, että lapsilla ja nuorilla ei mene kovin hyvin, nyt hallituksen leikkausten myötä voi todeta, että huonommin tulee menemään.
Julkisessa keskustelussa on annettu säästövinkkejä menojen karsimiseen. Voit ostaa edullisempaa kuohuviiniä merkkiviinin sijaan tai lomailla Etelä-Euroopassa Thaimaan sijaan.
Vinkkien antajien todellisuuden ja ruuan puutteesta kärsivien lasten todellisuuden väliin mahtuisi manner tai kaksi.
