Apu

Haastattelussa presidenttiehdokas Sauli Niinistö (valitsijayhdistys)



Haastattelussa presidenttiehdokas Sauli Niinistö (valitsijayhdistys)

Presidenttiehdokas Sauli Niinistö (valitsijayhdistys) ei nimeä tasavallan presidentin virkakaudeltaan mitään, missä menettelisi nyt toisin – joskin jälkiviisaana valitsisi nopeampia reittejä.
Teksti Apu-toimitus

1. Mitkä ovat keskeisimmät vahvuutenne ja heikkoutenne?

Jos vahvuuksista lähdetään, tietty looginen varmuus ja omistautuminen elävät mukana siinä, mitä teen. Loogisella varmuudella tarkoitan asioiden käsittelytapaa ja tulokseen pääsemistä.

Heikkouksia on varmaan satunnainen kärsimättömyys. Ja aina voisi olla kaikessa parempi.

2. Mikä on ollut vaikein tähänastinen yksittäinen työtehtävä koko työurallanne? Miten mielestänne onnistuitte? 

Yksi pitkäjänteinen työtehtävä oli valtiontalouden tasapainottamistoimet 1990-luvulla (valtiovarainministerinä). Tässä tehtävässä (tasavallan presidenttinä) ehkä hankalimmat asiat ovat sellaisia, jotka eivät näy päälle ja joista ei oikein voi puhua. Ne ovat erilaisia umpisolmuja, joita joutuu availemaan. Niiden ei tarvitse olla järisyttäviä mittaluokaltaan. Niitä on ollut muutama erityinen. Kysymys on diplomaattisista seikoista. Siinä on pohtimista.

Valtiontalouden tasapainottamisessa onnistuin suurten moitteiden myötä. Umpisolmujen avaamisessa onnistuminen tarkoittaa sitä, että ei epäonnistu. Ei ole tullut harmeja.

3. Missä asiassa tai toimintatavassanne kuluneiden kuuden vuoden aikana menettelisitte nyt toisin tasavallan presidenttinä?

En menisi sanomaan. Jälkiviisaana voi sanoa jonkin tapahtumasarjan etenemisestä, että jos olisi heti tiennyt, mihin se päättyy, olisi voinut joissakin asioissa toimia toisin. Olisi voinut käyttää nopeampia reittejä, mutta tulla samaan lopputulokseen. 

4. Nimetkää asia, johon kiinnittäisitte erityistä huomiota tasavallan presidenttinä 2018. 

Nimeän rauhan kolmella ulottuvuudella: rauhaa vasten kriisejä, luonnonrauhaa ja yhteiskuntarauhaa. Rauhan asialla.

5. On vuosi 2023. Suomi on Naton jäsen. Mitä on tapahtunut?

Tämä on teoreettinen kuvitelma, ja on erittäin vaikea teoretisoida. Jos tilanne olisi se, että meidän suhteemme Venäjään kääntyisi aivan päälaelleen, ja Venäjä leimaisi koko lännen vihollisekseen, ehkä siinä tilanteessa Suomesta olisi tullut Naton jäsen.

6. Toivotteko, että EU:n puolustusyhteistyö kehittyy puolustusliitoksi?

En, mutta toivon EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön tuntuvaa tiivistymistä. Jos Bryssel voi uskottavasti julistaa Euroopan kansalaisille, että ”Turvallisuutenne on taattu!”, ollaan hyvällä tiellä.

7. Miksi meidän kannattaisi palkata juuri Teidät tasavallan presidentiksi?

Olen luotsannut Suomen aika vaihtelevan kuusivuotiskauden suhteellisen kunnialla läpi. Omistaudun samaan hommaan edelleenkin. Siksi.

Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien tukema. Presidenttiehdokkaana kolmatta kertaa.

Syntynyt: 24.8.1948.

Kotipaikka: Espoo.

Koulutus: oikeustieteen kandidaatti (1974), varatuomari (1977).

Ura: tasavallan presidentti 2012–, eduskunnan puhemies 2007–2011, Euroopan investointipankin varapääjohtaja 2003–2007, kokoomuksen kansanedustaja 1987–2003 ja 2007–2011, valtiovarainministeri 1996–2003, oikeusministeri 1995–1996, kokoomuksen puheenjohtaja 1994–2001, hovioikeudenviskaali 1976–1987, kaupunginvaltuutettu (Salo) 1977–1992.

Teksti Eija Kallioniemi, kuva Sauli Niinistön kansaliike

Lue myös:

Haastattelussa presidenttiehdokas Merja Kyllönen (vas)

Haastattelussa presidenttiehdokas Pekka Haavisto (vihr)

Haastattelussa presidenttiehdokas Matti Vanhanen (kesk)

Haastattelussa presidenttiehdokas Laura Huhtasaari (ps)

Haastattelussa presidenttiehdokas Tuula Haatainen (sd)

Haastattelussa presidenttiehdokas Paavo Väyrynen (valitsijayhdistys)

Haastattelussa presidenttiehdokas Nils Torvalds (r)

Julkaistu: 15.1.2018