Apu

Haastattelussa presidenttiehdokas Pekka Haavisto (vihr)

Haastattelussa presidenttiehdokas Pekka Haavisto (vihr)

Presidenttiehdokas Pekka Haaviston (vihr) mielestä presidentin tärkein tehtävä kotimaassa on valaa ihmisiin uskoa ja voimaannuttaa heitä.
Teksti Apu-toimitus
Mainos

1. Mitkä ovat keskeisimmät vahvuutenne ja heik­koutenne?

Vahvuuksia ovat asiaosaaminen ja kontaktiverkosto. Olen tehnyt pitkän kansainvälisen uran YK- ja EU-tehtävissä kotimaisen politiikan lisäksi. Siitä on syntynyt laaja yksittäisten maiden toimijoiden ja kansainvälisten järjestöjen toimijoiden kontaktiverkosto alueilla, joissa maailman kriisit ja kriisipesäkkeet ovat.  Olen joskus vähän kärsimätön. En ole sillä tavalla poliitikko, että jaksaisin kuunnella pitkää poliittista liturgiaa.

2. Mikä on ollut vaikein tähänastinen yksittäinen työtehtävä koko työurallanne? Miten mielestänne onnistuitte? 

Vaikeimmat ovat olleet kriisien sovittelu- ja neuvottelutehtäviä. Ehkä yksi vaikeimpia oli syksyllä 1990, kun olin mukana neuvottelemassa suomalaisia panttivankeja vapaaksi Saddam Husseinin Irakista. Paitsi että olin aika nuori kansanedustaja, oli stressaavaa neuvotella tapaamiemme ihmisten hengestä sodan kynnyksellä olevassa maassa.

Onnistuimme onneksi niin, että suomalaiset saatiin pois sodan jaloista kahdessa erässä – voisi sanoa, että viimeisellä hetkellä.

3. Missä asiassa tai toimintatavassa kuluneiden kuuden vuoden aikana olisitte menetellyt toisin kuin tasavallan presidentti?

Viimeisten kuuden vuoden aikana on ollut suuria kriisejä: pakolaiskriisi, ilmastoasiat ja Venäjän Krimin miehityksestä johtuneet tapahtumat. Olen kaivannut aloitteellista Suomea, jossa myös tasavallan presidentin tasolla olisimme aktiivisesti esittäneet ratkaisuja rauhanprosesseihin ja korkeammalla profiililla käsitelleet maailman ympäristökriisejä.

4. Nimetkää asia, johon kiinnittäisitte erityistä huomiota tasavallan presidenttinä 2018. 

Tämä kotimainen ilmapiirimme, toisaalta keskusteluilmapiiri vihapuheineen ja toisaalta monen nuoren syrjäytymiskokemus, on tullut vastaan vaalityössäkin. Tulevaisuus näyttää harmaalta ja monella nuorella epävarmalta. Presidentti voi myös valaa uskoa ja voimaannuttaa ihmisiä. Luulen, että se on hänen tärkein tehtävänsä kotimaan kentällä.

5. On vuosi 2023. Suomi on Naton jäsen. Mitä on tapahtunut?

Otetaan helppo ratkaisu. Jännitys Euroopassa on lientynyt. Venäjä on palannut mukaan yhteistyöhön lännen kanssa. Natosta on tullut laaja eurooppalainen organisaatio, jossa myös IVY-maat ovat mukana. Se on epätodennäköinen, mutta yksi skenaario.

6. Toivotteko, että EU:n puolustusyhteistyö kehittyy puolustusliitoksi?

Toivon, että EU:n 42,7-artiklan pohjalta syntyy mekanismeja, jolloin EU-maat tietävät, että kriisin tullen he saavat tukea ja että tuen antamista ja vastaanottamista on riittävästi harjoiteltu. Jos artikla otetaan vakavasti, se sisältää ajatuksen, että maat antavat toisilleen apua kaikin käytettävissä olevin keinoin. Vasta Pariisin terrori-iskujen jälkeen artiklasta tuli realismia. Toivoisin, että se vahvistuisi yhä enemmän. 

7. Miksi meidän kannattaisi palkata juuri Teidät tasavallan presidentiksi?

Olemme katsoneet 2017 kovasti taaksepäin. Uskon, että seuraavan kuuden vuoden haasteet ovat aivan omanlaisiaan, ja ainakin ympäristökysymykset, rauhankysymykset ja tasa-arvokysymykset ovat esillä. Uskon, että itselläni on niiden parissa työskentelystä paljon kokemusta ja näkemyksiä, joilla Suomea voitaisiin rakentaa kohti seuraavaa sataa vuotta.

Vihreiden presidenttiehdokas toista kertaa.

Syntynyt: 23.3.1958.

Kotipaikka: Helsinki.

Koulutus: ylioppilas (1976).

Ura: kansanedustaja 1987–1995 ja 2007–, ulkoministerin erityisedustaja Afrikan kriiseissä 2009–2017, kehitysministeri 2013–2014, ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri 1995–1999, YK:n ympäristöohjelman UNEP:n asiantuntijana 2000-2006, EU:n Sudanin erityisedustaja 2005-2007 kaupunginvaltuutettu 1988–1992 ja 2005–2008, Euroopan rauhaninstituutin pj 2016–, Euroopan vihreiden pj. 2000–2006, Vihreän liiton pj. 1993–1995.

Teksti Eija Kallioniemi, kuva Eeva Suutari

Lue myös:

Haastattelussa presidenttiehdokas Merja Kyllönen (vas)

Haastattelussa presidenttiehdokas Matti Vanhanen (kesk)

Haastattelussa presidenttiehdokas Laura Huhtasaari (ps)

Haastattelussa presidenttiehdokas Tuula Haatainen (sd)

Haastattelussa presidenttiehdokas Paavo Väyrynen (valitsijayhdistys)

Haastattelussa presidenttiehdokas Sauli Niinistö (valitsijayhdistys)

Haastattelussa presidenttiehdokas Nils Torvalds (r)

Julkaistu: 15.1.2018