1. Mitkä ovat keskeisimmät vahvuutenne ja heikkoutenne?
Keskeisimmät vahvuuteni liittyvät työteliäisyyteen ja kansanomaisuuteen. Koen olevani hyvin lähellä ihmistä. Työn tekemisen muotoni on ollut aina olla sillanrakentaja, raivaaja ja toimeen tarttuja. Stressinsietokyky on tarpeellinen presidentillekin.
Ihmisläheisyys ja ihmisrakkaus ovat myös suurin heikkouteni. Kun on suuri sydän ja halu tehdä hyvää, omat voimavarat joutuvat helposti koetukselle.
2. Mikä on ollut vaikein tähänastinen yksittäinen työtehtävä koko työurallanne? Miten mielestänne onnistuitte?
Haasteellisin pestini on ollut liikenneministerin tehtävä ja oman hallinnonalan sotkujen selvittäminen. Liikenneviraston remontointi oli vielä haastavampi kuin Finavian asioiden selvittely. Se oli tulikaste johtajana siinä, katsooko virheellistä toimintaa läpi sormien vai uskaltaako pistää päätä ampiaispesään.
Mielestäni onnistuin hoitamaan sen niin hyvin kuin siinä paineistetussa ja erittäin poliittiseksi muodostuneessa puristuksessa pystyi.
3. Missä asiassa tai toimintatavassa kuluneiden kuuden vuoden aikana olisitte menetellyt toisin kuin tasavallan presidentti?
Naton isäntämaasopimuskysymyksessä olisin edellyttänyt presidenttinä, että asia tulee eduskunnan käsittelyyn ja myös kansalaisille kerrotaan avoimesti, mistä on kyse. Nyt se jäi salamyhkäiseksi. Myöhemmin kartoitettiin, kuka on allekirjoittanut mitäkin, mitä on sovittu ja tehty. Ruotsissa sopimus pystyttiin käsittelemään parlamentissa ja äänestämään siitä.
4. Nimetkää asia, johon kiinnittäisitte erityistä huomiota tasavallan presidenttinä 2018.
Tärkein asia on puuttua maan sisäisen eriarvoistumisen jatkuvaan kasvuun. Siihen pitää vaikuttaa yhteistyössä valtioneuvoston ja eduskunnan kanssa. Se ei ole valtaoikeuksien puolesta presidentin kenttää, mutta arvopohjan puolesta erittäin vahvasti. Tänä päivänä turvallisuusuhkat tulevat maiden sisältä, ja siksi tämä on presidentille äärimmäisen merkityksellinen kysymys. Eriarvoistumisen kanssa käsi kädessä kulkee ilmastonmuutos, joka haastaa meitä entistä vahvemmin.
5. On vuosi 2023. Suomi on Naton jäsen. Mitä on tapahtunut?
Poliittinen valtasuhde on muuttunut eduskuntavaalien jälkeen niin, että vallassa ovat puolueet, jotka haluavat edistää sotilaallista liittoutumista. Näen myös, että päätös on tehty ilman kansanäänestystä.
6. Toivotteko, että EU:n puolustusyhteistyö kehittyy puolustusliitoksi?
En missään nimessä toivo. EU on ollut viime vuosiin asti vahva rauhan unioni, kehitysyhteistyön ja siviilikriisinhallinnan tekijä, ei puolustusunioni eikä puolustusliitto. EU voitti 2012 Nobelin rauhanpalkinnon maailman suurimpana rauhanprojektina. Olisi reilumpaa sanoa, että halutaan kaikki EU-maat Naton jäseneksi kuin että yritetään hivuttaa sitä vaivihkaa.
7. Miksi meidän kannattaisi palkata juuri Teidät tasavallan presidentiksi?
Minut kannattaisi palkata viemään Suomi takaisin Etyjin ja YK:n uudistamisen pohjalle rakentavan rauhantyön edelläkävijäksi ja aloitteentekijäksi. Kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu, rauhanturvaaminen, laaja siviilikriisinhallinta, ilmastotyö ja ruokakriisien ehkäisy olisivat niitä rauhanvarustelun toimia, joita lähtisimme viemään. Tarjoaisimme suurrauhan harjoitusta suursotaharjoitusten tilalle.
Vasemmistoliiton presidenttiehdokas.
Syntynyt: 25.1.1977.
Kotipaikka: Suomussalmi.
Koulutus: bioanalyytikko (2000).
Ura: europarlamentaarikko 2014–, kunnanvaltuutettu 2000–, kansanedustajana 2007–2014, liikenneministerinä 2011–2014.
Teksti Eija Kallioniemi, kuva Nick Tulinen
Lue myös:
