1. Mitkä ovat keskeisimmät vahvuutenne ja heikkoutenne?
Vahvuuksia ovat perehtyneisyys asioihin ja harkitseva analyyttisyys. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kuuntelen paljon asiantuntijoita ja haluan analyyttistä tietoa ennen johtopäätösten tekemistä. Minulla on myös pöydän toiselta puolelta (pääministerinä) pitkä kokemus. Vedin EU-puheenjohtajana hyvin paljon huippukokouksia ja tapasin kollegoja ympäri maailmaa. Osa heistä on edelleen vallassa Saksassa, Turkissa, Venäjällä ja Kiinassa.
En taivu odotukseen, että pitäisi olla valtavan särmikäs ja nostaa omaa persoonaansa esille. En täytä ehdokkaana tällaista mainosmiehen toivetta.
2. Mikä on ollut vaikein tähänastinen yksittäinen työtehtävä koko työurallanne? Miten mielestänne onnistuitte?
Ne olivat kouluampumisten, Konginkankaan linja-autoturman ja tsunamin aiheuttaman surun ja huolen kansalliset käsittelyt ollessani pääministerinä – tai kun tuli tieto rauhanturvatehtävässä olleen sotilaan kuolemasta. Kaikkein vaikeimpia ovat ne, missä kansakunta törmää käsittämättömiin tapahtumiin, joissa sanat eivät auta.
On parempi, että muut arvioivat onnistumista.
3. Missä asiassa tai toimintatavassa kuluneiden kuuden vuoden aikana olisitte menetellyt toisin kuin tasavallan presidentti?
Presidentti kävi Valkoisessa talossa. Kun Suomi on pitänyt todella kauan ilmastonmuutosta yhtenä tärkeimpänä kansainvälisen politiikan aiheena, kyllä minua harmitti, kun presidentti Niinistö ei ottanut esille ilmastonmuutos-termiä tai Pariisin ilmastosopimuksessa pysymisen tärkeyttä presidentti Trumpin kanssa. Hän käsitteli aihetta kiertotietä ja antoi ymmärtää, että isännän kannalta oli parempi niin. Entä kun keskustellaan Turkin presidentin Erdoğanin kanssa? Hänkään ei pidä siitä, että puhutaan kansalaisoikeuksista, sananvapaudesta ja oikeusvaltiosta.
4. Nimetkää asia, johon kiinnittäisitte erityistä huomiota tasavallan presidenttinä 2018.
Virkaanastujaispuheessa nostaisin ulko- ja turvallisuuspoliittisten kysymysten rinnalla esille kansallisen eheyden, henkisen ilmapiirin. Osa suomalaisista on jakautumassa eri aiheissa ääripäihin, jotka eivät suostu enää keskustelemaan toistensa kanssa. Tämä on jäytämässä asteittain päätöksentekokykyämme. Tarvitsemme Suomeen lisää eheyttä; sosiaalista, alueellista ja henkistä eheyttä.
5. On vuosi 2023. Suomi on Naton jäsen. Mitä on tapahtunut?
Nato on muuttunut maailmanlaajuiseksi ”poliisijärjestöksi”, jossa YK:n jäsenet ovat jäseninä. Nato olisi hyvin erilainen järjestö kuin se tällä hetkellä on.
6. Toivotteko, että EU:n puolustusyhteistyö kehittyy puolustusliitoksi?
En pidä realistisena sitä, että Euroopassa toimisi kaksi rinnakkaista puolustusliittoa. Toivon, että EU:n puitteissa puolustusyhteistyö lisääntyy. EU:n peruskirjassa on artikla, joka mahdollistaa EU:n siirtymisen yhteiseen puolustukseen.
7. Miksi meidän kannattaisi palkata juuri Teidät tasavallan presidentiksi?
Ei kannata katsoa sitä, mitä viime vuodet ovat olleet, vaan kannattaa palkata edessä oleviin haasteisiin. Meidän kannattaa laajentaa ulkopolitiikan agendaa. Yleensä muutos toiminnassa tapahtuu parhaiten sillä, että vaihdetaan vetäjää.
Keskustan presidenttiehdokas toista kertaa.
Syntynyt: 4.11.1955.
Kotipaikka: Nurmijärvi.
Koulutus: valtiotieteiden maisteri (1989).
Ura: kansanedustaja 1991–2010 ja 2015–, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja 2010–2015, pääministeri ja keskustan puheenjohtaja 2003–2010, puolustusministeri 2003, kaupunginvaltuutettu 1981–1984 ja kunnanvaltuutettu 1989–, Kehäsanomien toimittaja ja päätoimittaja 1985–1991.
Teksti Eija Kallioniemi, kuva Paula Virta
Lue myös:
