
Miksi Suomi seuraa vierestä, kun Gazan lapset kuolevat nälkään? – Tutkijoilta armotonta kritiikkiä ulkopoliittiselle johdolle: ”Tragikoomista”
Suomi on haluton lisäämään painetta Israelia kohtaan, jotta siviilien tappaminen Gazan alueella saataisiin loppumaan. Tutkijoiden mukaan sekä Suomi että EU toimivat sekä omia lupauksiaan että kansainvälistä oikeusjärjestelmää vastaan.
Järkyttävissä kuvissa lapset ovat kuihtuneet luurangonlaihoiksi. Äitinsä käsivarsilla lepäävä 1,5-vuotias Muhammad Zakariya Ayyoub al-Matouq painaa aiemman yhdeksän kilon sijaan enää kuusi ja taistelee hengestään Gaza Cityssä ilman kunnollista ravintoa.
Toisessa kuvassa seitsemän kuukauden ikäinen Mohammed on päässyt aliravitsemuksen vuoksi sairaalahoitoon. Lippispäisellä hymiöllä koristeltuun t-paitaan pukeutunut lapsi puree nälissään omia sormiaan. Hänen isoäitinsä sanoo brittilehti The Guardianille pelkäävänsä pojan kuolevan pian aliravitsemukseen. Itse hän on edellisenä päivänä syönyt ainoastaan palan pitaleipää.
Kolmannessa gazalainen Adham al-Safadi kantaa käsivarrellaan kuuden viikon ikäisenä nälkään kuolleen Youssef-poikansa valkoiseen liinaan käärittyä ruumista. Isän mukaan lapselle ei löydetty mistään maitoa, sen korviketta tai ravintovalmisteita. Ja sellaisten hinta olisi joka tapauksessa ollut liian korkea vanhemmille.
Gazan kaistaleelta viime päivinä välitettävistä uutiskuvista välittyy kammottava todellisuus, jossa sen siviiliväestö tällä hetkellä joutuu elämään. Ruokapula koskettaa jo kaikkia alueen 2,1 miljoonaa asukasta. Nälkää näkeviä lapsia Gazassa on 900 000, ja kaikista lapsilla joka viidennellä on merkkejä aliravitsemuksesta. Paikallisten terveysviranomaisten mukaan ainakin 111 ihmistä, joukossaan 80 lasta, oli kuollut keskiviikkoon mennessä nälkään meneillään olevan kriisin aikana.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan tilanne johtuu siitä, että Israel ei salli avustuskuljetuksia alueelle. Järjestön mukaan kyse onkin käytännössä väestön tahallisesta nälkiinnyttämisestä.
Suomen Lähi-idän instituutin tutkija Antti Tarvainen on seurannut Gazan tilanteen kehittymistä muiden tapaan kauhulla. Sota alkoi syksyllä 2023 palestiinalaisjärjestö Hamasin hyökättyä Israeliin ja otettua satoja panttivankeja, joista osa on edelleen vapauttamatta. Israel vastasi nopeasti maahyökkäyksellä Gazaan ja aloittamalla alueen rakennusten järjestelmällisen tuhoamisen sekä väestön laittomiksi tuomitut pakkosiirrot.
Tavalliset gazalaiset ovat kärsineet konfliktissa valtavasti. Israel katkaisi jo sodan ensimmäisten viikkojen aikana veden, sähkön ja avustuskuljetukset Gazan siviileiltä, ja se on käyttänyt siviilien tilannetta painostuskeinona koko sodan ajan.
– Nälän käyttäminen tietoisesti sodan aseena tällaisessa mittakaavassa on jotain, mitä ei ole tapahtunut toisen maailmansodan jälkeen. Nyt ei olla enää kaukana siitä tilanteesta, että ihmisiä alkaa kuolla kuin kärpäsiä, Tarvainen sanoo.

Keskiviikkona yli sata kansalaisjärjestöä varoitti massanälkiinnyttämisen uhkaavan koko Gazan väestöä. Niiden mukaan Gazan ulkopuolella sijaitsevissa varastoissa ja jopa Gazan alueella on tonneittain ruokaa, puhdasta vettä, lääkkeitä ja muita elintärkeitä tarvikkeita, mutta Israel estää niiden toimittamisen hädässä oleville ihmisille.
Kaiken lisäksi Israelin on kerrottu säännöllisesti tulittaneen apua jonottavia ihmisiä ja tappaneen tai haavoittaneen satoja hädänalaisia siviilejä. YK:n alainen Maailman ruokaohjelma kertoi tiistaina 1054 ihmisen kuolleen luoteihin apua jonottaessaan kuluneen kahden kuukauden aikana.
Pian myös näiden tapahtumien välittäminen voi olla mahdotonta, sillä nälkäkuolema uhkaa myös Gazassa työskenteleviä toimittajia. Uutistoimisto AFP:n valokuvaaja kertoo laihtuneensa sodan kuluessa kymmeniä kiloja ja olevansa jo liian heikko tekemään työtään. Suuret kansainväliset tiedotusvälineet ovat vedonneet Israeliin, jotta toimittajat jatkamaan tapahtumista kertomista alueella.
Tilanteen luisuessa Gazassa kohti täyttä katastrofia Suomessa ovat voimistuneet vaatimukset Israelin painostamiseen entistä lujemmin lopettamaan siviilien kärsimykset ja sallimaan avustusten kuljettaminen alueelle.
– Jos tämä ei ole sotarikos, niin en tiedä mikä on, kommentoi ulkoministeri Elina Valtonen (kok) tilannetta BBC:n haastattelussa kuluneella viikolla.
Samaan aikaan Suomen ulkopoliittinen johto on kuitenkin ollut haluton lisäämään painetta Israelin suuntaan. Yhtenä toimivana keinona on pidetty EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen tiukentamista tai jäädyttämistä. Valtosen valtiosihteeri Pasi Rajala vahvisti keskiviikkona Ylelle, ettei Suomi kannata sopimukseen puuttumista.
Perustelut ovat nykyisessä akuutissa hädässä olleet kiusallista kuultavaa.
– Suurin osa EU-maista kannattaa vuoropuhelun jatkamista Israelin kanssa. Kestäviä, niin israelilaisten kuin palestiinalaisten turvallisuuden ja oikeudet takaavia ratkaisuja voi löytyä vain diplomatian ja poliittisten ratkaisujen kautta, Rajala kommentoi Ylelle sähköpostitse.
EU on Israelin tärkein kauppakumppani ja sopimus takaa sille useita merkittäviä taloudellisia etuja, esimerkiksi tullivapauden. Assosiaatiosopimuksen edellytyksenä kuitenkin on kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudattaminen.

Oppositiossa ollaan pöyristyneitä Suomen kannasta asiaan ja toimettomuuteen tilanteessa, jossa siviilejä kuolee jatkuvasti. Vasemmistoliitto ja vihreät vaativat kannanotoissaan assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä.
– Hallituksen linja on käsittämätön. Mitä Israelin vielä pitäisi tehdä, että Suomen hallitus olisi osana EU:ta valmis asettamaan mahdollisimman kovat pakotteet ja jäädyttämään assosiaatiosopimuksen, kun ei ihmisten näännyttäminen nälkään, lasten tappaminen tai kansanmurhan toteuttaminen tunnu riittävän, vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta kommentoi.
Suomen ulkopoliittisen johdon toiminta kerää kovaa kritiikkiä myös tutkijoilta. Antti Tarvainen sanoo assosiaatiosopimuksen olevan yksi merkittävimmistä keinosta, joilla voitaisiin oikeasti vaikuttaa Israelin käytännön politiikkaan.
Sopimuksen jäädyttäminen iskisi kipeästi maan vientivetoiseen talouteen. Sillä olisi myös iso henkinen vaikutus, sillä Israelille ja israelilaisille on tärkeää kokea kuuluvansa eurooppalaiseen arvoyhteisöön.
Nykyisessä tilanteessa Eurooppa näyttää hyväksyneen Israelin pitkään jatkuneet ja yhä räikeämmät ihmisoikeusrikkomukset. Tarvaisen mukaan Suomi ei ole toistaiseksi tehnyt käytännössä mitään Gazan siviilien tilanteen parantamiseksi.
– Suomen tähän mennessä käyttämät keinot ovat olleet räikeässä ristiriidassa sen ihmisoikeuksiin perustuvan ja kansainvälisiä lakeja kunnioittavan politiikan kanssa, mitä Suomi kertoo ulkopolitiikassaan ajavansa, hän syyttää.
”Kyseessä on EU:n ulkopolitiikan epäonnistumisen monumentti.”
Tarvaisen mukaan Suomi käytännössä osallistuu kansainväliseen oikeuteen perustuvan järjestelmän rikkomiseen hyväksymällä Israelin toiminnan. Syytös on kova, sillä juuri Suomen kaltaisen pienen maan katsotaan hyötyvän kansainvälisistä sopimuksista eniten. Järjestelmää onkin puolustettu kiivaasti silloin, kun puhutaan Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
Maanantaina julkaistiin Suomen ja vajaan kolmenkymmenen muun valtion allekirjoittama lausunto, jossa vaaditaan Gazan sodan lopettamista. Tarvainen ei näe tällaisilla kannanotoilla olevan käytännössä mitään arvoa.
– Israel on tottunut kuulemaan tällaisia huolestuneita julkilausumia vuosikymmenten ajan. Samaan aikaan yhteistyö kaupassa, teknologiassa ja turvallisuusyhteistyössä on jatkunut.
Tarvaisen mukaan kyse on pitkään jatkuneesta teatterista, jonka tarkoituksena on luoda mielikuva ihmisoikeuksien ja kansanvälisen oikeuden noudattamisesta.
– Pidän tätä Suomen ulkopoliittista suhtautumista Israeliin tragikoomisena.
Hallituksessa erityisesti perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat haluttomia arvostelemaan Israelia. Myös pääministeripuolue kokoomuksesta Israelin painostamisen välttämistä on perusteltu sillä, ettei sillä välttämättä olisi mitään käytännön vaikutusta.
Tarvaisen mielestä perustelu on huono, sillä kyse on myös moraalisesti oikein toimimisesta.
– Vaikka se toiminta ei horjuttaisi Israelia niin se olisi oikein ja konkreettinen teko.
Myös Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija ja hiljattain Harvardin yliopistossa vierailevana Fulbright-tutkijana työskennellyt Bruno Jäntti näkee assosiaatiosopimuksen jäädyttämisen olevan keskeinen keino Israeliin vaikuttamisessa. Hän muistuttaa, että EU:lla on olemassa monipuolinen ja tehokas keinovalikoima kansainvälisiä sopimuksia rikkovien maiden painostamiseen, jota se on käyttänyt esimerkiksi Venäjää vastaan.
Jäntti huomauttaa assosiaatiosopimuksen toisen artiklan velvoittavan EU:ta jäädyttämään sen tilanteessa, jossa kumppanimaa toimii kansainvälisen oikeuden vastaisesti.
– Israel rikkoo sitä yksiselitteisesti ja on tietenkin rikkonut sitä jo kauan. Silti EU ei ole ollut lähelläkään edes jäädyttää näitä taloudellisia etuja. Kyseessä on EU:n ulkopolitiikan epäonnistumisen monumentti.
Tilanne on Jäntin mukaan sikäli erikoinen, että myös useissa EU-maissa tehdyissä kyselyissä – myös Suomessa – suurin osa kansalaisista on toivonut Israelille talouspakotteita palestiinalaisalueiden laittoman miehityksen vuoksi. Tämä korostaa EU:n politiikkaa vaivaavaa demokratiavajetta.

Miksi Israelin tuomitseminen ja palestiinalaisten siviilien tukeminen on sitten niin vaikeaa? Jäntin mukaan mitään yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei ole. Hän huomauttaa EU:lla ja Suomella olevan lämpimät välit myös moniin muihin ihmisoikeuksia polkeviin maihin – esimerkiksi Turkkiin ja Saudi-Arabiaan.
Yksi ilmeinen syy liittyy Suomen ja Israelin väliseen asekauppaan. Suomi on hankkinut Israelilta esimerkiksi satoja miljoonia eurona maksaneen ja ilmapuolustuksen kannalta kriittiseksi arvioidun Daavidin linko -ohjuspuolustusjärjestelmän. 2000-luvun aikana Suomi on ostanut Israelilta aseita yli miljardilla eurolla.
– Jos EU tulevaisuudessa kuuntelee kansalaisiaan ja langettaa Israelille pakotteet, niin miten tämä vaikuttaisi Israelin haluun pitää kiinni omista sitoumuksistaan näihin kauppoihin liittyen, Jäntti pohtii.