Aloitetaan viimeisestä iskusta. Se lyödään vasten jalkapallojoukkue FC Hongan pelaajia keinonurmikentän laidalla helmikuun seitsemännen päivän iltana. On perjantai. Joukkueen harjoitukset ovat päättyneet Ratiopharm Arenan kuplahallin yläkerroksessa, jossa Honka harjoittelee talvisin.
Mika Lehkosuo, Hongan päävalmentaja ja seuraikoni, on juuri kertonut pelaajille saaneensa potkut. Pelaajat ovat epäuskoisia. Osa istuu, osa seisoo. Kaikki tuijottavat maahan. ”Ei vittu”, joku sanoo. Muuten on hiljaista.
Lehkosuo on sokissa, jotenkin poissa tolaltaan, jotkut paikalla olleet kertovat jälkikäteen.
Lehkosuo, 44, on entinen huippupelaaja. Hän pelasi ensimmäisenä suomalaisena Italian tarunhohtoisessa pääsarjassa Serie A:ssa, voitti Helsingin Jalkapalloklubissa kaksi Suomen mestaruutta ja oli mukana viemässä Klubia ensimmäisenä suomalaisena joukkueena Mestareiden liigaan. Valmentaja-Lehkosuo on kova ja vaativa. Ja taitava kehittämään nuoria pelaajia, sanovat jalkapalloihmiset. Valmennusfilosofian keskiössä on sääntö: ole läsnä.
Niinpä Lehkosuo on ollut läsnä siitä lähtien, kun hän tuli Honkaan vuonna 2005. Läsnä opettamassa yksityiskohtia, joista huippujalkapallo hänen mielestään rakentuu. Jos joku pelaajista on jäänyt kentälle harjoittelemaan itsekseen varsinaisten harjoitusten päätyttyä, Lehkosuo on usein jäänyt myös ja lähtenyt kentältä viimeisenä.
Helmikuun iltana myös pelaajat ovat poissa tolaltaan. He ovat ammattilaisia. Heillä on valtavat odotukset itsestään, joukkueestaan ja Veikkausliiga-kaudesta, joka alkaisi kahden kuukauden kuluttua. Ja nyt heidän valmentajansa, isähahmo, saa potkut!
Pelaajista monet ovat tulleet Honkaan Lehkosuon takia, koska hänellä uskotaan olevan tuo kyky auttaa nuorta pelaajaa astumaan urheilijan pisin askel: askel hyvästä erinomaiseksi.
Seuran julkistaman version mukaan Lehkosuon yhdeksänvuotisen taipaleen Hongassa katkaisivat matkalaskuihin liittyvät väärinkäytökset. Väite vaikuttaa lapselliselta: lukemattomista suomalaisista urheiluseuroista voi löytää epäselviä matkalaskuja.
Lehkosuo ei laskuja ole välttämättä tehtaillut: häneen liittyviä syytöksiä ei ole täsmennetty. Mutta useat Hongan asioita läheltä seuranneet henkilöt kertovat, että Hongassa on jopa tarjottu työntekijöille mahdollisuutta ottaa osa palkasta kilometrikorvauksina, jotta seura säästäisi. Seuran sisällä tämä ei ole uutinen.
Potkujen yksi syy on mielensäpahoittaminen: seurajohto suuttui, kun Lehkosuo päätti hakea rästissä olevia palkkojaan oikeusteitse. Potkut seurasivat vain päiviä sen jälkeen.
Mutta suurin syy on yksinkertainen: raha. Tai sen puute.
Lehkosuo oli Hongalle liian kallis mies, Suomen kovapalkkaisimpia jalkapallovalmentajia.
Honka on konkurssin partaalla. Silloin kallispalkkaiset saavat usein lähteä.
Hongan jalkapallo on ollut organisoitua ja taktista, mutta Pallohonka Oy:n talous taas täyttä freestyleä ja improvisaatiota.
Kokeneimmille pelaajille talousvaikeuksista on tullut vitsi. Talousvaikeuksien suoria seurauksia on seuran virkaa tekevän toimitusjohtajan, Tero Auvisen, ilmaantuminen Honkaan. Auvinen aloitti pestinsä loppiaisen jälkeen, kuukausia sitten. Hänen tehtävänsä on saneerata Honka. Helsingin Sanomat kertoi maaliskuussa, että Honka on myytävänä. Tämä on kiistetty, mutta ei kovin ponnekkaasti.
Auvinen suhtautuu pelaajiin kylmäkiskoiseksi. Tämä näkyi esimerkiksi Lehkosuon potkujen jälkeen helmikuussa.
Pelaajat tekstailivat ja puhuivat potkuista keskenään jo samana iltana. Päätettiin järjestää jonkinlainen mielenilmaus. Se nähtiin seuraavana päivänä, kun Honka kohtasi Rovaniemen Palloseuran. Rovaniemen Ounashallin kentälle marssi joukkue, joka oli peittänyt paitojensa Honka-logot valkoisella teipillä.
Auvinen haukkui mediassa tempun hölmöksi. Hänen tulonsa jälkeen trimmeri on laulanut tehokkaasti Hongassa: toimiston yhdestätoista työntekijästä yhdeksän on lähtenyt tai saanut potkut.
Juuri ennen Lehkosuon potkuja Auvinen käynnisti Hongassa yt-neuvottelut, joista pelaajia ja toimiston väkeä kiellettiin puhumasta julkisuudessa. Pelaajille lähetetyssä viestissä sanottiin, että yt-neuvottelut kuuluvat ”työsopimuslaissa määriteltyihin salassa pidettäviin liike- ja ammattisalaisuuksiin”. Linjaus on jämptin kuuloinen, mutta sille ei ole laissa tukea. Itse neuvottelut eivät voi koskaan olla salassa pidettävä asia.
Hongan pelaajia ja toimiston väkeä on siis painostettu pysymään hiljaa yt-neuvotteluista vedoten syihin, jotka eivät ole todellisia.
Saneeraus ja talouden oikomisliikkeet ovat ottaneet kuristusotteen arjesta Hongan sisällä.
Uusi toimitusjohtaja Auvinen tuli FC Honkaan yritys- ja jääkiekkomaailmasta. Hän on powerpoint-mies.
Yt-neuvottelut Auvinen käynnisti videotykkiesityksellä Honka-talon pukuhuoneessa Tapiolan urheilupuistossa. Paikalla olivat edustusjoukkueen pelaajat, valmennusjohto ja toimiston väki. Auviselle sanottiin etukäteen, että esitystä ei kannattaisi pitää. Että on virhe rassata pelaajia taas säästövaatimuksilla – he ovat jo aiemmin suostuneet leikkaamaan palkkojaan.
Pelaajien palkanmaksun kanssa Hongalla on ollut vaikeuksia ainakin vuodesta 2011, kertovat useat lähteet Hongan sisältä: palkat ovat olleet myöhässä viikkoja, eikä pelaajia ole välitetty informoida.
Auvisen powerpoint-esityksessä laukaistiin Hongan ”K2-projekti”. K2 on maailman vaikeimmin valloitettava vuorenhuippu. Esityksessä näytettiin kuvaa kahdesta lentokoneesta, joista toinen syöksyi maahan ja räjähti, toinen laskeutui ehjänä. Auvinen sanoi, että hän ei ole varma, kumman koneen kyydissä nyt ollaan. Esityksen jälkeen Auvinen jakoi pelaajat ja toimiston työntekijät ryhmiin, jotka saivat tehtäväksi miettiä säästöjä tai mahdollisia sponsoreita.
Pelaajat kuuntelivat esityksen kohteliaasti, onhan Auvinen heidän esimiehensä. Tilaisuuden jälkeen keskusteltiin ja todettiin, että jälleen tuli yksi näytös lisää Hongan loputtomaan farssiin. Talouden tasapainotusideoita syntyi pelaajistolta yksi: myykää paremmin, tehkää duuninne, niin mekin teemme omamme.
Valkoinen teippi rinnassa ei ollut ensimmäinen mielenilmaus.
Jo kesällä 2011 Hongan pelaajat osoittivat mieltään seurajohdolle pienimuotoisella lakolla. Syynä olivat palkanmaksuvaikeudet.
Veikkausliiga oli maaottelutauolla. Hongan pelaajat jättivät yhdet lauantaiharjoitukset väliin ja viestivät kapteeninsa välityksellä rakentaviksi kuvittelemansa terveiset seurajohdolle: mielenilmaus ei johdu siitä, että palkat ovat myöhässä, vaan toimintatavasta, jossa pelaajille valehdellaan jatkuvasti siitä, milloin palkat tulevat, eikä puheluihin ja sähköposteihin vastata.
Seurajohto vastasi: toinen pääomistaja Jouko Pakarinen tuli pukukoppiin ja sätti pelaajat rauhallisesti mutta painokkaasti. Hän kertoi, että ei ole aiemmin törmännyt huippu-urheilussa moiseen. Että jos homma ei toimi näillä pelaajilla, vaihdetaan tilalle sellaiset miehet, jotka osaavat keskittyä urheiluun vaikeuksienkin keskellä.
Hongan pääomistajat ovat kaksi Joukoa, Harjunpää ja Pakarinen. ”Jokkejen” ympärille kiteytyy Hongan uusi nousu 2000-luvulla.
Jouko Harjunpää on Pallohonka-yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toinen pääomistaja.
Joukot ja Mika Lehkosuo tapasivat toisensa ensi kerran ammattivalmentajakurssilla vuonna 2004. Kurssi järjestettiin Vierumäellä. Pakarinen osallistui viisiottelijoiden valmentajana, Harjunpään alaa oli hiihtovalmennus.
Jo 2005 Harjunpää ja Pakarinen vuokrasivat edustusjoukkueen sarjapaikan vanhalta ja perinteikkäältä FC Honka ry:ltä. Perustettiin Pallohonka Oy. Järjestely on jatkunut nykypäiviin asti.
Lehkosuo pyydettiin joukkueeseen ensin kakkosvalmentajaksi ja sitten päävalmentajaksi. Hänen johdollaan Honka nousi jo kaudeksi 2006 Veikkausliigaan.
Syntyi Honka-ilmiö. Urheilullisesti keskiössä oli Lehkosuo, lehtien palstoilla huomiota keräsivät myös kaksi Joukoa. Hongan modernin ja organisoidun futiksen brändi alkoi rakentua. Sitä pelasivat nuoret, urheilulliset pelaajat, Perovuo, Porokara, Vuorinen. Vielä viime vuonna Veikkausliigan parhaaksi pelaajaksi valittiin Hongan kasvatti, Tim Väyrynen. Tapiolan urheilupuiston kentällä katsojia oli paljon: ensimmäisellä liigakaudella katsojakeskiarvo oli joukkueen oman ilmoituksen mukaan 4 200, mikä on loistava saavutus Suomessa. Tosin katsojamääriä pidetään liioiteltuina. Yhtä kaikki, Honka-huivit liehuivat, Jouko ja Jouko raatoivat seuran eteen, kaikki näytti sujuvan hyvin.
Todellisuudessa talousvaikeudet kytivät jo tuolloin.
Ei mennyt kauaa, kun pelaajat alkoivat huomata ongelmia pienissä asioissa.
Eräs pelaaja hankki joukkueen pelipaitaan mainoksen, mistä luvattiin hänelle parin tuhannen euron provisio. Provisiota ei koskaan maksettu.
Toiselle pelaajalle luvattiin sopimuksessa tuhansien eurojen bonus, jos Honka pääsee Eurocupiin pelaamaan. Bonusta ei maksettu, ja kun pelaaja soitteli ja kirjoitti sähköpostiviestejä rahan perään, asetelma kääntyi niin, että hän olisikin velkaa Hongalle. Pelaaja luopui vaatimuksistaan.
Junioritoimintaa pyörittävän FC Honka -yhdistyksen ja Pallohonka-yhtiön välit ovat tulehtuneet. Välien huonontuminen juontaa juurensa kaukaa. Kun Pallohonka-yhtiö perustettiin 2005 edustusjoukkuetta pyörittämään, yhtiö sopi junioriyhdistyksen, FC Honka ry:n, kanssa taktiikasta sponsorirahan keräämiseksi. Honka-yhdistys vetäytyisi sponsorien metsästyksestä koko Espoon alueella, ja sponsorirahat keräisi Pallohonka-yhtiö. Kaikki voittaisivat, kun toimintaa hoitavat ammattilaiset, eikä samoilla apajilla häärisi useampia Honka-nimisiä porukoita. Pallohonka-yhtiö metsästäisi sponsorit yksin ja tilittäisi sitten osan keräämistään sponssirahoista FC Honka-yhdistykselle.
Suunnitelma oli pitkälle mietitty. Pallohonka houkutteli sponsoreita nimenomaan muistuttaen, että osa rahoista menee junioripuolen tukemiseen. Rahaa kertyi tasaiseen tahtiin. Lupauksista huolimatta rahaa ei juuri päätynyt Honka ry:n kassaan ja junioreille.
”Voi olla, että joskus jopa jotain rahaa siirrettiin Pallohongan puolelta ry:lle, mutta kyllä ne oli ihan poikkeustapauksia”, kiteyttää Kari Helander, joka toimi FC Honka -yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana Pallohongan perustamisen aikoihin ja vuoteen 2007 asti.
Helander sekä kaksi muuta ry:n tuolloista nimettömänä pysyttelevää päättäjää muistavat erityisesti räikeän tapauksen, jossa Pallohonka lupasi tilittää osan Fortumilta saadusta sponsorirahasta junioreille.
”Saimme ainoastaan ison määrän rintamainoksia, jotka jaettiin pelaajien vanhemmille pelipaitoihin kiinni neulottavaksi”, Helander sanoo.
”Nämä mainokset olivat peruste, jolla osa Fortumilta saadusta rahasta piti siirtyä Pallohongalta FC Hongalle, mutta rahaa ei koskaan siirtynyt.”
Kolme ry:n edustajaa vahvistaa, että kyse oli junioreille huomattavasta summasta, 30 000 eurosta. Koko Pallohongan saama sponsoriraha oli noin 100 000 euroa.
”Olin yhdistyksen puheenjohtaja, ilman muuta tietäisin, jos rahaa olisi meille siirtynyt. Olin jopa siellä Fortumilla Pallohongan kanssa mukana neuvottelemassa sopimuksesta”, Helander kertoo.
Hänen mukaansa ”aika oli semmosta, että Pallohongalla ei ollut rahaa ja oli velkoja, joihin sponsorirahaa haettiin”.
Siis jo Pallohongan alkuaikana?
”Kyllä, 2005 tai 2006 neuvoteltiin tämä sopimus Fortumin kanssa.”
Jouko Harjunpää kiisti äskettäin Urheilusanomissa, että tällaisia rahoja olisi jätetty tilittämättä oy:ltä ry:lle – ja käänsi asian toisin päin: hänen mukaansa ry:n olisi pitänyt tukea oy:tä.
K Kasvun vuosina Honka lahosi nopeasti. Velkaa tuli rytinällä. Vuoden 2006 taseessa lyhytaikaista vierasta pääomaa oli alle 50 000. Siis käytännössä velkaa, joka pitää maksaa takaisin alle vuoden kuluttua. Velka nelinkertaistui vuodessa – ja sitten se alkoi paisua valtavalla vauhdilla: enimmillään lyhytaikaista vierasta pääomaa oli vuonna 2011 yli 900 000 euroa. Viime kaudella se supistui 720 000:een euroon.
Taseista selviää muutakin kiinnostavaa. Mutta kurkistetaan ensin nopeasti Jouko Harjunpään omaan taustaan. Se on rakennusbisneksessä. Hän on rakentanut ja myynyt taloja Nurmijärven Klaukkalassa, missä korvauksia on sittemmin vaadittu ainakin yhden rivitalon rakentamisvirheistä. Tuon kiistan yhteydessä vuonna 2008 Harjunpää muutti Rakennuspalvelu Jouko Harjunpää yhtiönsä nimen Rakenne tasovaa’aksi. Pian tämän jälkeen Rakenne tasovaaka hakeutui konkurssiin, jossa se todettiin varattomaksi. Yhtiö poistettiin kaupparekisteristä. Konkurssi tapahtui lokakuussa 2009, ilmenee Patentti ja rekisterihallituksesta.
Välittömästi tämän jälkeen Harjunpää perusti Jouko Pakarisen ja veljensä Mikko Harjunpään kanssa Tapiolan jalkapallostadion -osakeyhtiön. Harjunpään johdolla alettiin puuhata Espoon Hongalle kotistadionia. Puuhaaminen jatkuu edelleen.
Stadionin kannattavuutta on epäilty. Hongan pelaajien kesken stadionista on tullut vitsi, koska sen rakentaminen on luvattu aloittaa niin monta kertaa. Vuodesta 2009 lähtien joka vuosi Harjunpää on ilmoittanut eri ihmisille, että seuraavana keväänä ”lapio lyödään maahan”. Näin hän on sanonut vielä joulukuussa – mutta stadionin peruskiveä ei muurata tänäkään keväänä.
Rahaa Pallohonka on ehtinyt netota stadionilla mukavasti.
Useat tätä juttua varten haastatellut viittaavat Pallohongan tilinpäätöksen kohtaan ”arvopaperikauppa”. Arvopaperit, joita yhtiö on myynyt, tarkoittavat ilmeisesti stadionyhtiön osakkeita ja kenties stadionin aitioiden myyntiä.
Pallohongan repaleista taloutta on paikkailtu rahoilla, joita Joket Harjunpää ja Pakarinen ovat haalineet jalkapallomyönteisiltä ihmisiltä ja yrityksiltä. Vastineeksi he ovat joutuneet antamaan stadionyhtiön osakkeita. Nyt osakkeita ei ole enää jäljellä: Pallohonka ei enää omista stadionyhtiötä, kertoi Jouko Harjunpää viime syksyn Länsiväylä-lehden haastattelussa – mutta rahaa pitäisi saada vähän äkkiä jostain kasaan ainakin tuo 700 000, jotta lyhyistä veloista päästäisiin eroon.
Pallohonka tahkosi ”arvopaperikaupalla” esimerkiksi vuonna 2011 peräti 780 000 euroa. Vuonna 2012 summa oli 157 500. Viime vuonna netottiin 27 500.
Missä nämä rahat ovat nyt? Espoossa moni taho on saatu uskomaan stadionhankkeeseen, mutta nyt luotto on haastateltavien mukaan lopussa. Äskettäin stadionia varten pyydettiin rahaa Espoon kaupungilta, mutta pyyntö tyrmättiin, kertoi MTV3.
Länsiväylä-lehdessä Harjunpää mainitsee, että aitiopaikkoja uudelle stadionille on myyty jo 25 kappaletta. Eri lähteiden mukaan stadionin aitiopaikkoja on kaupiteltu 50 000 eurolla. Jos tämä pitää paikkansa, koossa on 1,25 miljoonaa euroa.
Mitä aitiopaikkoja ostaneet tahot sanovat, jos stadionia ei koskaan rakenneta? Ilmeisesti osa aitioita koskevista sopimuksista on sorvattu siten, että rahat palautetaan aition ostajalle, mikäli stadionin rakentaminen ei ala tiettyyn päivään mennessä.
Velkaa on siis tuhottomasti, rahasampona toimineet stadionosakkeet ovat lopussa – ja uhkana on, että osaa stadionin varjolla kerätyistä rahoistakin tullaan peräämään takaisin, jos sitä ei rakenneta. Ei käy kateeksi.
Rahaa on saatu myös pelaajakaupoilla.
Hongan urheilupuoli on toiminut esimerkillisesti: pelaajia on kasvatettu ja myyty mukavin siirtokorvauksin, paria poikkeusta lukuun ottamatta ulkomaille. Kaikkiaan kaupat on tehty 12 pelaajasta. Määrä on HJK:ta lukuun ottamatta suurempi kuin minkään muun seuran Suomessa. Hyökkääjä Hermanni Vuorisen Honka on myynyt kahteen kertaan, ensin Norjaan, sitten Belgiaan. Siis kaikkiaan 13 pelaajakauppaa.
Image hankki tiedot myyntisummista: pelaajakaupat ovat tuottaneet Hongalle 2,7 miljoonaa euroa.
Tämäkään ei ole tuonut kuin hetkellistä apua.
Pari seikkaa pistää silmään Hongan taseista vuosien varrelta. Honkahan ei ole ”tavallinen” ongelmayritys: ongelmat eivät näy tappioina. Niitä oli esimerkiksi viime kaudella siedettävät 18 000 euroa. Ongelma paljastuu vasta, kun katsoo, kuinka rivit on saatu täsmäämään, siis millaisin tuloin.
Silmiin pistää rivi siirtosaamiset. Ne ovat yhtäkkiä kasvaneet viime kaudelle räjähdysmäisesti. Siirtosaamiset ovat tuloja, joita firma ei ole kotiuttanut tilikauden aikana, vaan ne on tarkoitus saada tulevaisuudessa. Siis rahaa, joka ehkä tullaan saamaan tilille.
Vuosien varrella siirtosaamisia on ollut tavallisesti kymmeniä tuhansia – mutta viime kauden tilinpäätökseen niitä on kirjattu yli puoli miljoonaa euroa. Pari puhelinsoittoa talousasiantuntijoille vahvistaa, että puolen miljoonan siirtosaamiset ovat oudon suuret miljoonan liikevaihdolla pyörivälle yritykselle.
Entä jos satoja tuhansia tätä rahaa jää tulematta? Silloin Hongan viime kauden tulos onkin yhtäkkiä raskaasti tappiollinen.
Mitä siirtosaamiset ovat? Liittyvätkö nekin stadioniin? Vai ovatko ne europeleihin liittyviä tuloja? Silloin näiden ”siirtojen” pitäisi näkyä myös menopuolella. Europelit aiheuttavat joukkueelle myös tuntuvasti kuluja.
Nämä eivät tilinpäätöksestä selviä, eikä Hongan pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Harjunpää vastaa puhelimeen eikä sähköpostiin. Erikoinen on myös uusimman tilinpäätöksen kohta ”vahingonkorvaussaatava”, 150 000 euroa.
Tilinpäätöksessä sekin pienentää Pallohongan tappiota 150 000 eurolla. Jotta tällainen summa voidaan kirjata, sen taustalla tulee olla oikeuden päätös tai sopimus. Tällaisesta ei kukaan haastatelluista Hongan sisäpiiriin ja lähipiirin henkilöistä ole kuullut.
Riitoja ja väittelyitä Pallohongalla piisaa. Mutta jotta saatava oikeasti pienentäisi Hongan tappiota, kuten se nyt tilinpäätöksen mukaan tekee, sen tulisi olla riidaton.
Mutta toki kaikelle voi olla selitys. Ja kaikki voi järjestyä.
Näin käy ainakin siinä tapauksessa, että Honka löytää ostajan, joka ruiskauttaa yhtiöön niin paljon rahaa, että velat saadaan maksettua ja oudot saatavat putsattua pois taseista. Tai jos stadion rakennetaan ja sen yhteyteen valmistuu esimerkiksi kerrostaloasuntoja tai muuta sellaista, josta yhtiö saattaa kääriä isot voitot.
Siis jos, jos ja ehkä mahdollisesti.
Hongan piti olla menestystarina. Se on urheilullinen menestystarina, hieno nuorien jalkapalloilijoiden kasvatusalusta, joka on saavuttanut menestystä Veikkausliigassa, esimerkiksi kolme hopeaa ja cupmestaruuden, ja päässyt pelaamaan europelejä.
Urheilullisen menestyksen keskellä talous on mädäntynyt.
Rahaa ei ole, vain velkoja. Mr. Honka, Lehkosuo, on potkittu pois. Fanit ja pelaajat ovat raivoissaan seurajohdolle. Pelaajien raivon paljastaa pomoille lähetetty kirje, jonka Image sai haltuunsa. Se on luettavissa Imagen verkkosivuilla.
Väki on irtisanottu, organisaatio kadonnut.
Honka on lähes kaatunut. ■
Artikkeli perustuu 13:n Hongan lähellä tai sisällä toimineen henkilön haastatteluihin ja asiakirjoihin. Jouko Harjunpää ei vastannut Imagen haastattelupyyntöihin.
