”Luulisi, että nyt Riikka Purrakin haluaisi, että pysyn Suomessa” – Palkittu yrittäjä Fadumo Ali näki hoiva-alan epäreiluuden ja ryhtyi toimeen
Palkittu suomensomalialainen yrittäjä Fadumo Ali rohkaisee meitä ennakkoluulottomuuteen ja muutosvalmiuteen. Hänellä on näkemys, miten Suomen talous saadaan kasvuun.
Huonosta mamusta hyväksi mamuksi. Niin Fadumo Ali kuvaili itseään syyskuussa Linkedin-postauksessa. Hän piikitteli siinä sitä, miten erityisesti monet perussuomalaiset leimaavat turvapaikanhakijat ”haittamaahanmuuttajiksi” ja hyväksyvät ainoastaan ammatillisesti menestyvät ja hyvätuloiset maahanmuuttajat.
– Haittamaahanmuuttaja, miten kauhea sanakin, Ali puuskahtaa.
– Jos perheeni olisi tullut Suomeen turvapaikanhakijoina nyt, minuakin pidettäisiin haittamaahanmuuttajana.
Kolmevuotiaana Somaliasta Suomeen tullut Ali tunnetaan nykyään Hoiwa Oy:stä, menestyksekkäästä vuokravälitysfirmasta, joka välittää hoitajia sairaanhoidon ja terveydenhoitoalan yksiköihin.
Ali perusti yrityksen vuonna 2020, ja kolmessa vuodessa sen liikevaihto kasvoi yhdeksään miljoonaan. Tällä hetkellä yrityksessä on kirjoilla 16 000 vuokratyöntekijää.
– Työllistän enimmäkseen suomalaisia ja opetan heille, miten menestyä työssä ja elämässä. Luulisi, että nyt Riikka Purrakin haluaisi, että pysyn Suomessa.
Ali on tullut haastateltavaksi Leppävaaran Sello-kirjastoon. Se on hänelle merkityksellinen paikka. Syyslomalla hän on käynyt lastensa kanssa kirjastossa päivittäin.
Kirjasto tuntuu turvalliselta, kun yhteiskunnallinen ilmapiiri ei tunnu.
– Pelkään erityisesti lasteni puolesta ja muistutan heitä aina, että olkaa varovaisia, kun liikutte iltaisin ulkona.
Ali viittaa STT:n ja Helsingin Sanomien lokakuun alussa julkaisemaan uutiseen. Sen mukaan Poliisiammattikorkeakoulun viharikoksia käsittelevä vuosiraportti osoittaa, että epäiltyjä viharikoksia oli viime vuonna ennätysmäärä ja että rasististen tekojen uhreista suurin osa oli Somalian kansalaisia.
– Nykyhallituksen aikana avoin rasismi on yleistynyt, koska on huomattu, että siitä ei joudu vastuuseen. Retoriikka on rumentunut, minuakin on nimitelty ja tönitty.
Myös työsyrjintä on arkea monille maahanmuuttajille. Työhaastatteluihin on vaikeampi päästä, jos nimi ei ole kantasuomalainen.
”Pelkään erityisesti lasteni puolesta ja muistutan heitä aina, että olkaa varovaisia, kun liikutte iltaisin ulkona.”
Suomessa on työvoimapulaa lähes kaikissa ammattiryhmissä, mutta hallitus ei ryhdy toimiin maahanmuuttajien potentiaalin saamiseksi työelämän käyttöön. Se on Alista on nurinkurista. Hänestä työsyrjinnän kitkeminen on koko yhteiskunnan etu.
– Myös maahanmuuttajien kielitaidon ja koulutuksen kohentaminen pitäisi ajatella investoinniksi, joka voi maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin – kuten minun kohdallani.
Tällä hetkellä Suomi yrittää houkutella ulkomailta erityisosaajia. Perussuomalaisetkin sallisivat työperäisen maahanmuuton silloin, kun on kyse koulutetuista henkilöistä suuren lisäarvon työpaikkoihin.
Alin mukaan Suomi ei pysty pitämään kiinni tänne houkutelluista osaajista, jos keskusteluilmapiiri säilyy näin myrkyllisenä.
Ali syntyi Somaliassa ja oli kaksivuotias, kun siellä alkoi sisällissota vuonna 1988. Perhe lähti Neuvostoliittoon ja tuli sitä kautta Suomeen ensin Porvoon vastaanottokeskukseen ja sitten omaan kotiin Espoon Leppävaaraan.
Alilla ei ole muistikuvia Somaliasta, mutta lapsuutensa Suomessa hän muistaa olleen hyvä ja turvallinen. Somaleihin kohdistui rasismia, mutta vanhemmat suojelivat siltä lapsiaan.
– Sain säilyttää naiiviuteni ja huolettomuuteni, ja ajattelin että maailma on täynnä mahdollisuuksia. Sen pitäisi olla kaikkien lasten oikeus, mutta nyt älykännykköjen aikana uutiset ja some vievät lapsilta näköalat. He eivät ole enää suojassa ilkeydeltä ja kauheuksilta.
Ali kasvoi yhdeksänlapsisen perheen ainoana tyttönä ja oppi pitämään puoliaan.
Vanhemmat kannustivat lapsiaan tähtäämään elämässä pitkälle. Alia he kehuivat fiksuksi ja hyväksi tytöksi. Se kasvatti hänen itseluottamustaan.
Koulussa Alilla oli oma koulunkäyntiavustaja, ja hän sai tarvitsemaansa tukea. Maahanmuuttajia ei ollut yksittäisillä luokilla paljon, ja luokat olivat pieniä.
– Jos samalla luokalla on paljon eritaustaisia, kielen oppiminen ei ole helppoa. Minä opin kantasuomalaisten keskellä nopeasti suomea.
Hoitajat valittivat työoloista keskenään. Ali ei tyytynyt vain valittamaan.
Parikymppisenä Ali solmi avioliiton somalinuorukaisen kanssa ja tuli pian raskaaksi. Neuvolakäynneillä hän ajatteli, että terveydenhoitajan ammatti näytti kiinnostavalta. Niin hän lähti opiskelemaan sosiaali- ja terveysalaa.
Ali sai yhteensä neljä lasta. Kun nuorin oli vuoden ikäinen, Ali erosi miehestään, vaikka monet yhteisössä kauhistelivat päätöstä.
Työskennellessään terveydenhoitajana Ali kiinnitti huomiota siihen, että hoitajia ei juuri arvostettu. Yleinen asenne tuntui olevan, että he ovat milloin vain korvattavissa.
– Hoitajilta ei kysytty mitään, kun tehtiin heidän arkeensa vaikuttavia päätöksiä. Potilaatkaan eivät uskoneet meitä, vaikka sanoimme ihan samat asiat kuin lääkärit.
Hoitajat valittivat työoloista keskenään. Ali ei tyytynyt vain valittamaan. Hän päätti perustaa hoiva-alan yrityksen, jossa työntekijöistä välitettäisiin ja heitä arvostettaisiin. Ali pyöritti Hoiwa Oy:tä aluksi työn ohessa vapaa-ajallaan.
– Se tuntui ihanalta harrastukselta. Kun tekee jotakin, jolle on oikeasti tarve, sitä jaksaa tehdä.
Noina vuosina Ali ei ehtinyt juuri muuta kuin nukkua ja tehdä töitä. Aika lasten kanssa jäi vähiin, mutta oma äiti auttoi paljon lastenhoidossa.
Alin yrityksessä pidetään työntekijän puolia, palkat ovat tavallista parempia ja vuokratyöntekijöillä on valta päättää omista vuoroistaan.
Kaikki työnantajat haluavat reiluja työntekijöitä, mutta moni unohtaa, että reiluuden on oltava molemminpuolista, Ali sanoo.
– Uskon, että jos työnantaja on reilu, työntekijät haluavat sitoutua häneen.
Sana Alin reiluudesta työnantajana kiiri hoitoalalla, ja yritys kasvoi nopeasti. Vuonna 2022 Espoon kaupunki palkitsi Alin vuoden yrittäjänä ja Suomen Nuorkauppakamarit palkitsi hänen yrityksensä Vuoden tuottava idea -tunnustuksella.
Alin perhe oli aluksi epäillyt bisnesidean kantavuutta. Kun Hoiwa alkoi menestyä, kaksi Alin veljeä tuli mukaan, toinen koodariksi, toinen operatiiviseksi johtajaksi.
– Sitoutin heidät tarjoamalla yrityksen osakkeita.
Veljien kanssa sujuu Alin mukaan mainiosti. Kullakin on omat osaamisalueensa, ja he luottavat toisiinsa.
Hyvinvointialueiden vuokratyövoiman käyttö terveydenhuollossa on tänä vuonna vähentynyt 5,3 prosenttia, ja se on heijastunut myös Hoiwan liiketoimintaan.
– Emme ole lamaantuneet taantuman takia, vaan keskittyneet oman järjestelmämme kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Hoiwa on paitsi hoivayritys myös softatalo.
Hoiwalla on oma alusta, jonne työnantajat lähettävät täytettäviä vuoroja ja jossa työntekijät kuittaavat haluamansa vuorot. Viime aikoina sisarukset ovat kehittäneet järjestelmää tekoälyn ja automatisaation avulla entistä tehokkaammaksi ja nopeammaksi.
Vuonna 2022 Espoon kaupunki palkitsi Alin vuoden yrittäjänä ja Suomen Nuorkauppakamarit palkitsi Hoiwan Vuoden tuottava idea -tunnustuksella.
Kahden kulttuurin välissä kasvaminen on rikkaus, Ali sanoo. Hän ammentaa molempien parhaista puolista. Suomalaisessa kulttuurissa parasta on Alin mielestä se, että kaikki ovat lain edessä yhdenvertaisia ja saavat yhdenvertaisen peruskoulutuksen. Suomalaisilta Ali on oppinut myös tarkkuutta ja tunnollisuutta.
Somalikulttuurista Ali taas on omaksunut yhteisöllisyyttä, rohkeutta ja riskinottokykyä.
– Somalikulttuurissa opetetaan, että elämään kuuluvat kovatkin takaiskut, niitä ei tarvitse pelätä. Me saamme pienestä asti muistutuksia siitä, että elämä on rankkaa, mutta iskut vahvistavat.
Alilla on kokemusta myös epäonnistumisesta yrittäjänä. Ennen Hoiwaa hän perusti yrityksen, joka myi musliminaisten abaya-asusteita verkossa, mutta kohderyhmä ei ymmärtänyt konseptia. Yritys kaatui.
– Epäonnistumiset ovat olleet minulle paras tapa oppia ja kehittyä.
”Somalikulttuurissa opetetaan, että elämään kuuluvat kovatkin takaiskut, niitä ei tarvitse pelätä.”
Alin mielestä suomalaiset pelkäävät liikaa epäonnistumista. Hän uskoo, että Suomen talous saadaan kasvuun vain rohkeilla bisnesideoilla, jotka tarjoavat ratkaisuja olemassa oleviin ongelmiin. Tarvitaan myös uteliaisuutta, valmiutta muuttua ja halua oppia lisää.
– Koko ajan pitää seurata maailman muutosta ja oppia siitä, mitä muut tekevät. Kun puhun suomalaisille, nostan usein esiin Nokian. Sen menestys loppui, koska se ei reagoinut nopeasti maailman muuttumiseen.
Ali yrittää viedä Hoiwa Oy:tä mahdollisimman monen maan markkinoille. Hän kaavailee perustavansa muitakin yrityksiä ja haaveilee osallistuvansa joskus synnyinmaansa jälleenrakentamiseen ja mennä sinne kehittämään esimerkiksi neuvolajärjestelmää.
– Somalialaisessa klaanikulttuurissa ihmisen asema ja mahdollisuudet riippuvat siitä, mihin klaaniin hän on sattunut syntymään, mutta Suomessa olen oppinut, miten tärkeää on antaa ihmisille yhdenvertaiset mahdollisuudet. Haluan viedä yhdenvertaisuuden ihannetta myös Somaliaan, vaikka saankin siitä kuraa niskaan niiltä, joita klaanijärjestelmä hyödyttää.
