Euroopan mahtiseurat veitsenterällä – nähdäänkö Mestareiden liigassa todellinen jättipaukku?

Mestarien liigan pudotuspelien karsintakierros vahvisti ainakin kaksi asiaa. Real Madrid on tälläkin kaudella kenties vahvin ehdokas voittamaan maanosan ykköspalkinnon, kun taas Manchester City oli juuri niin kaukana palkinnosta, mitä etukäteen osattiin jo odottaa.

Se aikakausi, jolloin City lähti kilpailuun kuin kilpailuun, otteluun kuin otteluun ennakkosuosikkina, on ohi. Varsinkin otteluparin toinen osa Madridin jälleen yhdessä tarunhohtoisessa euroillassa oli manchesterilaisten kannalta katsottuna karua nähtävää.

Siinä missä Realin viime aikojen hankinnat sisältävät laatua aivan maailman huipulta, Cityn vastaavat laittavat jo väkisinkin kyseenalaistamaan itsensä Pep Guardiolan aivoituksia. Jos esimerkiksi oikean laidan pelaaminen luotetaan vastaisuudessakin Abdukodir Khusanovin kaltaisen täydellisen arvan varaan yhä maailman eliittiin pelipaikallaan kuuluvan Kyle Walkerin sijaan, ei Kylian Mbappen ja Vinicius Juniorin näytösottelua muistuttanutta tyylittelyä tarvitse liiemmin ihmetellä.

Vaikka Abu Dhabin aikakausi on tuonut aurinkoa Koillis-Englannin harmauteen usean Valioliiga-mestaruuden muodossa, tällä erää näyttäisi siltä, että se halutuin palkinto onnistuttiin tämän projektin ja joukkueen toimesta valloittamaan lopulta jopa hieman lohduttomasti ainoastaan yhden ainoan kerran.

Todellisuus iski kovaa Manchesteriin, mutta kenties vielä kovemmin se löi Italiaan. Karsintakierrokselle lähdettäessä Serie A:ta edusti vielä yhteensä neljä seuraa, mutta varsinaisiin pudotuspelikarkeloihin niistä osallistuu ainoastaan Inter. Milan, Atalanta ja Juventus katsovat olohuoneistaan, kun niitä huomattavasti pienemmät seurat Keski-Euroopan naapurivaltioista jatkavat pelejään kentillä. Feyenoord, PSV Eindhoven ja Club Brügge pelasivat tahoillaan erinomaiset otteluparit ja nostivat pelaajiaan laajemman yleisön tietoisuuteen.

Erityisesti Brüggen Chemsdine Talbi latoi pöytään sellaiset näytöt Atalantan verkkoon, että ensi kesänä belgialaismarokkolainen saattaa olla haluttu nimi suurempien liigojen seuroille. Italialaisten tippuminen alleviivaa jälleen uuden Mestarien liigan formaatin toimivuutta sekä yllätysvalmiutta. On pelkästään virkistävää, että 16-parhaan joukossa nähdään seuroja useammasta liigasta, eikä sinne ole kenelläkään kausikorttia seuran tai pankkitilin koon perusteella.

Tämän kauden neljännesvälierät käynnistyvät jo viikon kuluttua. Välissä on yksi tai kaksi kansallisten sarjojen kierrosta, missä loukkaantumiset tai muut yllättävät sattumat voivat vielä muuttaa otteluparien voimasuhteita, mutta näillä näkymin seuraavanlaisella kaavalla mennään kohti puolivälieriä.

Dortmund–Lille

Serhou Guirassy on liekeissä ja kääntää tämän muuten todella tasaisen otteluparin saksalaisten eduksi. Kymmenessä Mestarien liiga -ottelussa guinealainen on osunut yhtä monesti ja Bundesliigassa meno on tällä hetkellä vähintään yhtä hurjaa. Viimeisimpänä näytteenä viikonlopun Union-murskajaisten neljä osumaa, joilla tämän kauden saldo nousi kolmeentoista.

Guirassy on tuoreelle Borussia-valmentaja Niko Kovačille onnenpotku, sillä ilman sentterin maaleja kroatialaisen alku keltamustien käskyttäjänä olisi alkanut vieläkin ailahtelevammin. Lille pelasi upean sarjavaiheen ja eteni suoraan nyt pelattavalle kierrokselle. Jonathan David haastaa Guirassyn maalintekokilpailuun, mutta hyökkääjien takaa löytyvän laadun ansiosta Dortmund jatkaa.

Club Brügge–Aston Villa

Villan sarjavaihe oli loistava, neljän ensimmäisen kierroksen jälkeen tilillä oli pelkkiä voittoja. Sitten vastaan tuli Brügge, ja tappiotili sai ensimmäisen ruksinsa 1–0 -häviöllä. Tuo kohtaaminen saattaa vaikuttaa ainakin jossain mielien sopukoissa hieman myös tähän pudotuspelikohtaamiseen lähdettäessä, vaikka Villa ei tuosta tappiosta lopulta juuri hätkähtänytkään. Se pelasi itsensä hienosti suoraan jatkoon, jossa se saa nyt vastaansa Atalanta-sarjasta itseluottamusta roppakaupalla kahmineet belgialaiset.

Brüggelle Mestarien liiga näyttäytyy tämän kauden osalta pääkilpailuna, sillä kotimaan mestaruuden uusiminen vaatisi pienimuotoisen ihmeen loppukauden ajalta. Atalantaa vastaan vain harva uskoi sen mahdollisuuksiin, mutta joukkueen peli oli tuloksen takanakin todella raikasta. Villan oma maali on soinut Valioliigassa huomattavasti sen päävastustajia tiheämmin, kun taas Brügge on paukuttanut niitä Proliigan eniten. Tästä voi hyvinkin tulla maalirikas ottelupari, ja silloin Brüggen satu Euroopassa voi hyvinkin kantaa Birminghamia pidemmälle.

PSV Eindhoven–Arsenal

Mitä kertoo Arsenalin henkisestä kantista se, että kun joukkueella olisi ollut mahdollisuus antaa Valioliigaa johtavalle Liverpoolille entistä kovempaa painetta sarjan kärjessä, se tuhraa kaikkien aikojen tilaisuutensa kotikentällään West Hamia vastaan? Näyttää siltä, että kun tilanne muuttuu totiseksi, Mikel Artetan totisuus hyydyttää aikoinaan Etelä-Lontoon Woolwichin hylänneet ja nykyään Pohjois-Lontoon hymniä otteluissaan veisaavat tykkimiehet. PSV:tä vastaan Arsenalilla on kaikki paineet harteillaan, muuten jälleen yksi kausi uhkaa päättyä ilman niitä tavoitelluimpia pokaaleja.

Hyökkääjän puute Emiratesilla on ilmeinen, mutta niin vain Arteta jatkaa siirtoikkunankin jälkeen ilman ensimmäistäkään. Silti käytössä olevallakin tykistövoimalla joukkueen pitäisi tästä jatkaa, sillä PSV ei tarjoa pahinta mahdollista estettä maalintekoon, vaikka joukkue Juventuksen karsintakierroksella pudottikin. Tuntuu, että Arsenalin jatkoonpääsyn pahin este tulee joukkueen sisältä.

Real Madrid–Atletico Madrid

Yksi kierroksen kirkkaimmista helmistä. Jos vastassa olisi kuka tahansa muu, kirjoittaisin Atleticon menevän tästä jatkoon. Niin vahvassa vireessä ja niin ikävä pelattava Diego Simeonen ryhmä tällä hetkellä on. Joukkue on kokenut tappion ainoastaan kahdesti tämän kauden La Ligassa ja Euroopassakin sen lokakuinen alavire on enää kaukainen muisto. Atleti on materiaalinsa puolesta kaukana paikalliskilpailijastaan, mutta Simeonen kyky virittää joukkueensa niin henkisesti kuin pelillisestikin aivan tappiinsa on edelleen poikkeuksellista.

Tunnelma molemmissa peleissä tulee olemaan korviahuumaava, ja jos johonkin ottelupariin toivoisi liput saavansa, tämä olisi se. Madridin kuninkaalliset valkoiset osoittivat Cityä vastaan olevansa jälleen parhaimmillaan, kun ratkotaan palkinnoista arvokkaimpia. Kylian Mbappea ei tuotu Bernabeulle voittamaan ”vain” Espanjan mestaruutta, vaan tekemään Realista entistäkin vahvempia sille kilpailuista tärkeimmässä, Mestarien liigassa. Molemmat ovat lähellä parastaan juuri nyt, Realin yksilöt vastaan Atleticon joukkue. Niin tasaista on, että rangaistuspotkut ratkaisevat, ja niissä yksilöt astuvat joukkueen edelle.

Benfica–Barcelona

Monaco oli lähes kaikissa tilastoissa Benficaa edellä, kun ratkaisevassa toisessa osaottelussa haettiin vastustajaa Barcelonalle neljännesvälieriin. Ainoa tilasto, missä portugalilaiset olivat edellä, oli kuitenkin se tärkein, eli maalit. Joukkue lähti turvaamaan ensimmäisen osan 1–0-johtoaan kotistadionilleen, mutta päätyivät olemaan tappiolla kahdesti ja päästämään kolme maalia omaan verkkoonsa.

Barcelonaa vastaan tuskin kannattaa siis tuolla puolustamisen taidolla lähteä peruuttelemaan, siellä tulivoimaa on vastassa kuitenkin huomattavasti Monacoa enemmän. Molempien joukkueiden selkeät vahvuudet löytyvät hyökkäämisestä, siitä kertoo jo liigavaiheen 5–4 lukemiin päättynyt edellinen kohtaaminen. Barcan yläkerran nimilista on hengästyttävää luettavaa.

Robert Lewandowskin takana puolalaista tukevat Lamine Yamal, Fermin Lopez ja Raphinha. Jos näillä nimillä ei vastustajan verkko soi, penkiltä voi sitten ottaa tilalle Dani Olmon tai Ferran Torresin. Vaikeahan tuota listaa on parantaa, mutta vaarallinen on Benficankin hyökkäys. Vangelis Pavlidis on osunut tähtipallolla seitsemästi ja Orkun Kökçü omaa kelvolliset kyvyt maalintekoon keskikentältä. Maaleja on siis lupa odottaa molempiin päihin, mutta enemmän niitä tullaan kaivamaan Benfican verkosta.

Feyenoord–Inter

Robin Van Persien kuherruskuukausi joutuu kovaan testiin välittömästi päävalmentajaksi nimeämisen jälkeen, kun vastaan tulee liigavaiheen nelonen, Inter. Van Persien edeltäjä, väliaikaismanageri Pascal Bosschaart luovi hollantilaiset voittoon Milanon punamustista, mutta sinimustia vastaan tulos saattaa hyvinkin olla toisenlainen. Italian ja Serie A:n kunnian puolustaja johtaa maansa pääsarjaa, ja pelasi myös hyvin laadukkaan syksyn Euroopassa.

Se turvaa suuressa määrin Lautaro Martinezin maaleihin ja niitä pitää syntyä myös Feyenoordia vastaan, sillä Hollannin liigan tämän hetken kolmonen maalasi sarjavaiheessa niin Bayernia kuin Manchester Cityäkin vastaan kolmesti. Edellisellä vierailulla San Sirolle osunut Julian Carranza viimeisteli joukkueelleen myös viikonlopun sarjaottelussa Almere Cityä vastaan ja argentiinalaista myös Interin puolustuksen on syytä pitää silmällä. Van Persie pystyy varmasti vinkin jos toisenkin välittämään hyökkääjilleen, mutta mikäli ne kantavat Feyenoordin vielä tästäkin parista jatkoon, olisi se ihmeistä kenties kaikkein suurin.

PSG–Liverpool

Pariisilaisten suurimmat tähdet ovat niminä vaihtuneet himmeämpiin, mutta kentällä joukkueen toiminta voi kantaa yksilöihin keskittynyttä ajanjaksoa paremmin. Ei sillä, etteikö Pariisissa edelleen käytettäisi rahaa, siitä esimerkkinä tammikuun ikkunassa Napolin vaaleansinisen PSG:n tummemman siniseen vaihtanut Khvitša Kvaratskhelia. Yhdessä uransa kenties parasta vaihetta pelaavan Ousmane Dembeleen sekä Bradley Barcolan kanssa 70 miljoonan euron georgialainen muodostaa hyökkäyskolmikon, jota Valioliigan tulevan mestarin on syytä varoa.

Myös keskikentällä PSG pystyy vastaamaan Liverpoolin vastaavaan, Benficasta kesällä siirtyneen Joao Nevesin ja viime kesän Euroopan mestarin, Fabian Ruizin avulla. Otteluparin ratkaisu piileekin kenties siinä, kuinka hyvin Luis Enrique onnistuu valjastamaan puolustuksensa Mo Salahia vastaan. Vaikka Liverpoolilta löytyy laatua ympäri kenttää, ei egyptiläisen merkitystä voi ylikorostaa. Ilman Salahin 72 prosentin osuutta Mestarien liigan sarjavaiheen ykkösen osumiin Valioliigassa, Liverpool majailisi tällä hetkellä tukevasti top-10 ulkopuolella. Tiukkaa tulee, mutta mikäli Salah pysyy edes jotenkin aisoissa, PSG saattaa hyvinkin jatkaa kahdeksan joukkoon.

Bayern München–Bayer Leverkusen

Tuntuu hieman erikoiselta kirjoittaa näin, mutta kovinkaan moni seikka ei puolla Bayernin selviytymistä tämän otteluparin voittajana. Ehkä isoimpana sitä puoltavana näkökulmana voidaan pitää Bundesliigan kohtuullisen selkeää johtoasemaa, mutta sielläkin se on tämän kauden osalta tasannut pisteet kahdesti tulevan vastustajansa kanssa, ja varsinkin jälkimmäinen peli Leverkusenissa oli Bayernin osalta melkoista selviytymistaistelua.

Molempien saksalaisten sarjavaihe sujui vaihtelevasti, ja varsinkin Bayernin kohdalla se oli huomattavasti totuttua tahmeampi. Tahmeaa oli myös pudotuspelien karsintakierroksella Celticiä vastaan, ja isompia tai pienempiä ongelmia löytyy hieman jokaiselta kentän osa-alueelta. Ehkä se kriittisin Leverkusenia vastaan tulee olemaan puolustaminen, ja erityisesti niillä kentän alueilla, missä Florian Wirtz milloinkin operoi. Bayernin vaarallisin pelaaja viime aikoina on ollut oikean laidan Michael Olise, mutta etenkin Harry Kanelta ja Jamal Musialalta on lupa odottaa enemmän. Hyvin ailahtelevalta toppariparilta sekä uransa ehtoopuolta pelaavalta maalivahdilta sitä on vaikea edes odottaa.